Suuren laivaonnettomuuden riski on kasvanut sen jälkeen, kun Venäjä alkoi käyttää varjolaivastoa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen on varoittanut, että onnettomuuden riski Suomenlahdella on nyt korkeampi kuin koskaan aiemmin viime vuosikymmenten aikana (HBL 9.1). 

Sisäministeriön vuonna 2023 laatimassa ympäristövahinkojen torjunnan kansallisessa strategiassa määritellään kansalliset tavoitteet ympäristöonnettomuuksiin liittyen. Strategiassa todetaan, että Suomella on rajalliset resurssit öljyvahinkojen torjumiseen, ja että öljypuomeja ei ole riittävästi koko saariston suojelemiseen ison öljypäästön yhteydessä. Siinä sanotaan myös, että öljyntorjunnan rahoitus ja henkilöstön koulutus tulee turvata, mutta samalla sanotaan, että nykyiset resurssit ovat riittämättömät. 

Vastuu öljyonnettomuuksien torjunnasta on jaettu eri viranomaisten kesken. Siihen osallistuvat sisäministeriö, Rajavartiolaitos, ympäristöministeriö, pelastustoimen alueet ja kunnat. Keskeisenä tavoitteena on saada kerättyä mahdollisimman suuri osa öljystä avomerellä, koska vahingoista tulee huomattavasti suurempia, jos öljyä päätyy saariston saariin ja luodoille. Sen estäminen täysin, että öljyä päätyy maihin suurten öljypäästöjen yhteydessä, voi olla mahdotonta. Siksi on tärkeää, että öljyntorjuntavalmiutta vahvistetaan nopeasti sekä avomerellä että paikallisesti pelastustoimen alueilla ja rannikon kunnissa. 

Strategiassa ehdotetaan myös yksityisten toimijoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä. Tärkeä toimenpide olisi öljyntorjunta- ja öljynkeräyskoulutuksen järjestäminen vapaaehtoisille kaikissa rannikon kunnissa sekä öljysuojausta ja öljyntorjuntaa koskevista valmiussuunnitelmista tiedottaminen rannikkoalueen kuntien asukkaille ja saariston ympärivuotisille asukkaille ja kesäasukkaille.