Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen kesäkuussa 2011 laatima ohjelma sisältää kirjauksen tietoyhteiskuntakaaresta, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Sähköistä viestintää koskevaa lainsäädäntöä on noin 490 pykälässä yli kymmenessä eri laissa. Tietoyhteiskuntakaaren tarkoituksena on poistaa sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön päällekkäisyydet sekä selkeyttää, ajanmukaistaa ja parantaa sääntelyä.

Hallituksen esitysluonnosta on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Esityksen valmistelu on ollut avointa. Valmisteluun on perustettu laajapohjainen, noin 50 toimialan edustajista koostuva seurantaryhmä. Tämän lisäksi perustettiin valmistelun tueksi seitsemän alatyöryhmää, joissa keskityttiin erilaisiin asiakokonaisuuksiin. Näitä teemaryhmiä olivat: toimilupajärjestelmän uudistaminen, huomattavan markkinavoiman sääntely ja yhteenliittäminen, sähköisen viestinnän ja palvelujen tietoturvan ja jatkuvuuden turvaaminen, viranomaisten avustamisesta aiheutuvat kustannukset, viranomaisverkon käyttäjäryhmät, kuluttajansuojaa koskevien säännösten tarkistaminen sekä sähköisen viestinnän yksityisyyden suojaa koskevien säännösten tarkistaminen. Alatyöryhmät olivat avoimia kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka halusivat olla mukana tietoyhteiskuntakaaren valmistelussa. Alatyöryhmissä oli jäseniä 30—70. Jo ennen seurantaryhmän ja alatyöryhmien toiminnan käynnistämistä, toimialalta pyydettiin verkkokyselyssä mielipiteitä siitä, mitä lainsäädäntöä hankkeessa pitää olla mukana, minkälaisia asioita käsiteltäisiin ja mitkä olisivat mahdolliset muutosteemat. Näistä kokonaisuuksista rakennettiin alatyöryhmien teemat.

Kun ensimmäinen luonnosversio säännöksistä heinäkuussa 2012 valmistui, pyydettiin kaikilta seurantaryhmään ja alatyöryhmiin kuuluvilta jäseniltä epävirallisia kommentteja. Saatujen kommenttien perusteella valmistelua jatkettiin alatyöryhmissä ja viranomaisvalmistelussa.

Hallituksen esitysluonnos oli laajalla lausuntokierroksella keväällä 2013. Lausunnon antoi yli 90 tahoa. Lausunnonantajista suurin osa piti sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen lainsäädännön kokoamista yhteen ja säännösten selkeyttämistä hyvänä asiana. Tietoyhteiskuntakaarta pidettiin lausunnoissa tärkeänä edistysaskeleena tietoyhteiskuntaa koskevan lainsäädännön modernisoimiseksi, selkeyttämiseksi ja saattamiseksi mahdollisuuksia tarjoavaksi.

Viestintäpoliittinen ministeriryhmä kokoontui kesäkuussa 2013 linjaamaan lausuntokierroksella esiin nousseita asioita. Linjauksia annettiin muun muassa huutokauppamenettelystä, teleyritysten tukkuhinnoittelun valvonnasta, kuluttajansuojasääntelyn yhteisvastuusääntelystä ja verkon neutraliteetista, sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 a—k §:stä, viestinnän jatkuvuuden turvaamisesta, markkinaehtoisesta taajuusmaksusta, viranomaisten tehtäviin ja järjestelmiin liittyvistä korvauksista, ryhmälähetystekniikasta sekä lyhytaikaisten radioiden kaupallisesta viestinnästä.

Kevään 2013 jälkeen on virkamiesvalmistelussa keskitytty ottamaan huomioon annetut lausunnot yhdessä viestintäpoliittisen ministeriryhmässä tehtyjen linjausten kanssa. Hallitus tulee antamaan esityksen tietoyhteiskuntakaareksi, kun se on valmis annettavaksi eduskunnalle.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Regeringsprogrammet från juni 2011 innehåller en skrivning om en informationssamhällsbalk, med en sammanställning av de centrala bestämmelserna om elektronisk kommunikation och informationssamhällets tjänster. Regleringen av elektronisk kommunikation är spridd på ca 490 paragrafer i över tio lagar. Avsikten med informationssamhällsbalken är att eliminera överlappningarna i lagstiftningen om elektronisk kommunikation samt att förtydliga, modernisera och förbättra den.

Utkastet till regeringens proposition har beretts vid kommunikationsministeriet. Beredningen av propositionen har skett enligt öppna principer. För beredningen har inrättats en uppföljningsgrupp med ca 50 branschrepresentanter. Därutöver tillsattes som stöd för beredningen sju underarbetsgrupper för olika delområden. Dessa delområden var: förnyande av koncessionssystemet, reglering av betydande marknadsinflytande och samtrafik, tryggande av elektronisk trafik samt dataskydd och kontinuitet, kostnader för biträdande av myndigheter, myndighetsnätets användargrupper, justering av bestämmelserna om konsumentskydd samt justering av bestämmelserna om integritetsskydd i samband med elektronisk kommunikation. Underarbetsgrupperna var öppna för alla företag och organisationer som ville delta i beredningen av informationssamhällsbalken. Underarbetsgrupperna hade 30—70 medlemmar. Redan innan uppföljningsgruppen och underarbetsgrupperna inledde sin verksamhet gjordes en webbenkät för att ta reda vilken lagstiftning branschen tyckte att projektet skulle omfatta samt vilken typ av ärenden och vilka ändringsteman som eventuellt skulle behandlas. Utifrån dessa helheter byggde man upp underarbetsgruppernas temaområden.

När det första utkastet till paragrafer blev klart i juli 2012 ombads alla medlemmar i uppföljningsgruppen och underarbetsgrupperna att ge inofficiella kommentarer. Med utgångspunkt i dessa kommentarer fortsatte arbetet i underarbetsgrupperna och som beredning på myndighetsnivå.

Regeringens propositionsutkast har våren 2013 varit på en omfattande remiss. Sammanlagt inkom det över 90 yttranden. I merparten av remissvaren anses det vara bra att det görs en sammanställning av lagstiftningen om elektronisk kommunikation och informationssamhällets tjänster samt att bestämmelserna förtydligas. Informationssamhällsbalken anses vara ett viktigt steg när det gäller att modernisera, förtydliga och utveckla lagstiftningen om informationssamhället.

Trafik- och kommunikationspolitiska ministergruppen sammanträdde i juni 2013 för att dra upp riktlinjer efter remissomgången. Riktlinjer drogs upp bl.a. för auktionsförfarandet, övervakningen av teleföretagens grossistprissättning, konsumentskyddslagstiftningens bestämmelser om solidariskt ansvar och nätneutralitet, 13 a—k § i lagen om dataskydd vid elektronisk kommunikation, tryggande av kommunikationens kontinuitet, marknadsbaserade frekvensavgifter, ersättningar som hänför sig till myndigheternas uppgifter och system, gruppsändningsteknik samt kommersiella meddelanden i verksamhet med kortvariga radiokoncessioner.

Efter våren 2013 har man inom myndighetsberedningen koncentrerat sig på att beakta utlåtandena tillsammans med de riktlinjer som trafik- och kommunikationspolitiska ministerarbetsgruppen dragit upp. Regeringen kommer att överlämna propositionen om en informationssamhällsbalk när den är klar att överlämnas till riksdagen.