Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Verovelvollisuuden edellytyksenä on, että tavaran ja palvelun myynti tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Verotuskäytännössä liiketoiminnan muodossa tapahtuvana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Hallinnollisista syistä verotuksen ulkopuolelle on rajattu vähäinen toiminta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 8 500 euroa.

Arvonlisäverolain 4 §:n mukaan tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään mainitun lain mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulona. Tuloverolain 22 §:n 1 momentin mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä, sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Arvonlisäveroa on suoritettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta kenneltoiminnasta, jonka liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan. Tällaisen toiminnan harjoittajien tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi ja täyttää arvonlisäveroa koskevat ilmoitusvelvollisuudet. Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on lisäksi, että sen toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona. Harrastusluonteista toimintaa ei ole pidetty arvonlisäverotuksessa liiketoimintana.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa (1346/1999) säädetään verotusta varten annettujen verotusasiakirjojen ja verotustietojen julkisuudesta, salassapidosta sekä tiedonsaantioikeudesta. Yksittäistä verovelvollista koskevat verotustiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Näin ollen yksittäistä verovelvollista koskeviin väitteisiin ei voida ottaa kantaa.

Verotuksen yleinen valvonta kuuluu Verohallinnolle ja se toteuttaa yhdistysten sekä säätiöiden verovalvontaa lainsäädännön ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Verohallinnossa on ollut vuosina 2006—2009 yhdistysten ja säätiöiden verovalvontahanke. Verovalvonnan tehostamiseksi ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi yhdistysten ja säätiöiden verotus on keskitetty vuoden 2009 alusta kahteen yritysverotoimistoon.

Hallituksen näkemyksen mukaan kenneltoimintaan liittyvän harmaan talouden ongelmaa ei ole tarkoituksenmukaista ratkaista arvonlisäverolainsäädäntöä muuttamalla vaan kiinnittämällä siihen huomiota verovalvonnan keinoin.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt 1 § 1 mom. i mervärdesskattelagen (1501/1993) betalas mervärdesskatt till staten på rörelsemässig försäljning av varor och tjänster i Finland. Förutsättningen för skattskyldigheten är att försäljningen av varor och tjänster är rörelsemässig. Enligt beskattningspraxis anses en i vinstsyfte bedriven kontinuerlig, utåtriktad, självständig och med sedvanlig företagarrisk förknippad verksamhet vara rörelsemässig. Av administrativa skäl har verksamhet i liten skala med en årlig omsättning på högst 8 500 euro lämnats utanför beskattningen.

Enligt 4 § i mervärdesskattelagen är ett sådant allmännyttigt samfund som avses i inkomstskattelagen (1535/1992) skattskyldigt endast om den inkomst som har erhållits från en sådan verksamhet som det bedrivit enligt nämnda lag anses som skattepliktig näringsinkomst för samfundet. Enligt 22 § 1 mom. i inkomstskattelagen är ett samfund allmännyttigt då det verkar enbart och omedelbart för allmän fördel i materiell, andlig, sedlig eller samhällelig bemärkelse, dess verksamhet inte enbart gäller begränsade personkategorier och det inte genom sin verksamhet bereder dem som är delaktiga i samfundet ekonomisk förmån i form av dividend eller vinstandel eller i form av sådan lön eller annan gottgörelse som är större än skäligt.

Mervärdesskatt ska betalas för kennelverksamhet som bedrivs rörelsemässigt och vars omsättning överskrider gränsen för verksamhet i liten skala. De som bedriver sådan verksamhet ska registrera sig som mervärdesskattskyldiga och uppfylla deklarationsskyldigheterna i anslutning till mervärdesskatten. En annan förutsättning för att ett allmännyttigt samfund ska vara skattskyldigt är att den inkomst som har erhållits från dess verksamhet anses som skattepliktig näringsinkomst. Verksamhet av hobbykaraktär har inte betraktats som näringsrörelse i mervärdesbeskattningen.

I lagen om offentlighet och sekretess i fråga om beskattningsuppgifter (1346/1999) finns bestämmelser om beskattningsuppgifters offentlighet, sekretessbelagda beskattningsuppgifter och rätten att få uppgifter. Beskattningsuppgifter om enskilda skattskyldiga är i princip sekretessbelagda. Ställning kan därför inte tas till påståenden som gäller enskilda skattskyldiga.

Skatteförvaltningen svarar för den allmänna tillsynen över beskattningen och utövar skattekontroll av föreningar och stiftelser inom ramen för lagstiftningen och till buds stående resurser. Under 2006—2009 genomförde Skatteförvaltningen ett projekt för skattekontroll av föreningar och stiftelser. För att effektivisera och förenhetliga skattekontrollen har beskattningen av föreningar och stiftelser sedan början av 2009 koncentrerats till två företagsskattebyråer.

Regeringen anser att det inte är ändamålsenligt att lösa problemet med grå ekonomi inom kennelverksamheten genom att ändra lagstiftningen om mervärdesskatt utan genom att se till det via skattekontroll.