Mökkimatkailu on viime vuosina vähentynyt yhä voimakkaammin eri puolilla maata, ja ala junnaa paikallaan. Suurin osa tarjolla olevista mökeistä on rakennettu 1970-luvulla. Ne ovat melko vaatimattomia, mikä ei enää vastaa mökkimatkailijoiden toiveita, koska nykyään monet etsivät hyvin varusteltuja ja huomattavasti suurempia mökkejä. 

Suomessa on hiljalleen laskettu mökkien poistoprosenttia 10 prosentista 4 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että mökkejä vuokraavien tahojen vuokrauksesta saamat tulot käytännössä lähes kokonaisuudessaan lisätään heidän henkilökohtaisiin progressiivisesti verotettaviin tuloihinsa. 

Suomen käytäntö poikkeaa selvästi naapurimaiden käytännöistä. Esimerkiksi Ruotsissa sallitaan huomattavasti Suomea avokätisemmät poistot elinkeinotoiminnassa käytettäville mökeille ja Virossa yrittäjät voivat vapaasti ja verottomasti päättää voittojen käytöstä yrityksen sisällä. Näin yrittäjän on mahdollista luoda toiminnalleen vakaa pohja ennen kuin voitoista peritään 24 prosentin tasavero. 

Esimerkiksi tuotantohallien ja tuotantolaitteiden poistoprosentti sen sijaan on kaksinkertaistunut Suomessa viime vuosina nykyiseen 10 prosenttiin, mikä on lisännyt investointeja. Näin ollen poistoprosentin korotusta esimerkiksi 10 prosenttiin myös mökkejä vuokraavien osalta voitaneen pitää perusteltuna. 

Elinkeinotoiminnassa käytettävien mökkien poistoprosentin nosto mahdollistaisi uusien, entistä korkeatasoisempien mökkien rakentamisen. Tämä piristäisi rakennusalaa, ja lisäksi myynnissä oleville mökkikylille löytyisi entistä nopeammin uusia omistajia. Tämä puolestaan hyödyttäisi koko vuokrausalaa, jolloin mökkikylät myös pystyisivät palkkaamaan lisää henkilökuntaa, mistä taas hyötyisi koko elinkeinoelämä.