Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelut on aloitettu maa- ja metsätalousministeriössä. Kokonaisuudistuksen valmisteluvaiheessa kartoitetaan lain tärkeimpiä uudistustarpeita selvityksin ja eri sidosryhmille sekä kansalaisille suunnatuin kyselyin. Eläinsuojelulain uudistamista valmisteleva työryhmä on tarkoitus asettaa ensi vuoden kevätkaudella. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen aikataulu selkiytyy, kun lakiin liittyvät uudistustarpeet on saatu kartoitettua. Joka tapauksessa kyseessä on laaja hanke, joka ulottaa vaikutuksensa monille eri yhteiskunnan aloille ja jonka puitteissa käydään laajamittaista keskustelua eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta lainsäädännön keinoin. Alustavasti voidaan arvioida, että ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi olisi valmis eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan vuonna 2015.

Maa- ja metsätalousministeriössä on aloitettu toimet myös hallitusohjelmaan kirjatun eläinsuojeluasiamiehen nimeämiseksi. Ennen asiamiehen nimeämistä on kuitenkin selvitettävä, millaisia tehtäviä asiamiehelle säädetään, miten eläinsuojeluasiamiehen toiminta on tarkoituksenmukaista järjestää ja millaisia tukipalveluita asiamies tarvitsee toimiakseen. Asiamiehen nimeämiseen liittyvien selvitysten odotetaan valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan ryhtyä toimiin asiamiehen nimeämiseksi.

Eläinsuojeluvalvonnan rahoitusta on vahvistettu merkittävästi vuonna 2009 voimaan tulleen uuden eläinlääkintähuoltolain (765/2009) myötä. Aluehallintovirastoihin on perustettu 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa erityisesti eläinten hyvinvointia koskeviin tarkastustehtäviin. Eläinlääkintähuoltolain myötä läänineläinlääkäreille siirtyivät kokonaisuudessaan otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset ja EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien maataloustukien saamisen ehtona oleva täydentävien ehtojen valvonta. Näiden tarkastusten ohella läänineläinlääkärit osallistuvat vaikeiden eläinsuojelutapausten hoitamiseen. Lisäksi valtion budjettiin varattiin viime vuonna 3,54 miljoonaa euroa siihen tarkoitukseen, että kunnat yhteistoiminnassa muiden kuntien tai toisen yhteistoiminta-alueen kanssa perustaisivat niin sanottuja valvontaeläinlääkäreiden virkoja. Tähän mennessä näitä uusia valvontaeläinlääkärin virkoja on perustettu 38. Valvontaeläinlääkärit hoitavat sekä eläinsuojelua että eläintauteja koskevat valvontatoimet ja valtio ostaa tämän palvelun kunnilta. Tässä yhteydessä kunnaneläinlääkärien viranomaistehtävät eritytetään niin, että kunnaneläinlääkärit eivät joudu valvomaan omia asiakkaitaan.

Uuden eläinlääkintähuoltolain myötä eläinsuojeluvalvonnan käytettävissä olevat resurssit lisääntyvät varsin merkittävästi. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa, miten toiminta kehittyy uusien valvontaeläinlääkärien virkojen perustamisen myötä. Ministeriössä ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin, jos toiminnan tehostaminen sitä edellyttää. Eläinsuojeluvalvonnan kehittämistä tulevaisuudessa tullaan tarkastelemaan myös valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Kansallista elintarviketalouden laatustrategiaa eli Laatuketjua on toteutettu Suomessa jo yli 10 vuoden ajan. Laatuketjun avulla pyritään löytämään ja kehittämään yhteisiä toimenpiteitä, joiden avulla suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä ja yhteiskuntavastuuta sekä tuotteiden kilpailuetua voidaan kasvattaa. Laatuketjun toiminta perustuu kuluttajan luottamuksen ylläpitämiseen. Suomalaisen vastuullisen ja jäljitettävän tuotantotavan todentaminen kuluttajille asti on kansallinen toimenpide, joka voidaan toteuttaa elinkeinon tekemänä ja hallinnon tukemana.

Kansallisen vastuullisen tuotantotavan ja jäljitettävän ruokaketjun rakentamiseksi on tehty paljon selvitystyötä maa- ja metsätalousministeriön, tutkimuslaitosten ja elintarviketeollisuuden varoilla jo useiden vuosien ajan. Järjestelmän kehittäminen lihantuotantoketjuihin on nyt aloitettu elinkeinon ja erinäisten hanketoimijoiden yhteistyönä. Vastuullisuusjärjestelmän rakentaminen aloitetaan mitattavista ja todennettavista vastuun osa-alueista kuten tuoteturvallisuudesta, ympäristövastuusta ja eläinten hyvinvoinnista. Kansallinen, koko liha-alan kattava vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmä on mahdollista luoda melko nopealla aikataululla nykyisten eläinten terveydenhuoltojärjestelmien pohjalta. Sikojen ja nautojen terveydenhuoltojärjestelmiä on hiljattain uudistettu siten, että säännöllisten terveydenhuoltokäyntien yhteydessä voidaan aiempaa paremmin arvioida sikojen ja nautojen hyvinvointia. Eläinten hyvinvoinnin mittaamiseksi on EU-tasolla kehitetty myös Welfare Quality® -hyvinvointikriteeristö, jonka hyödyntämistä suomalaisessa sianlihantuotannossa arvioidaan parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa. Menetelmää voidaan hyödyntää myös lihantuotannon vastuullisuusjärjestelmässä kertomaan kuluttajille eläinten hyvinvoinnin tasosta ruokaketjussa.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Beredningen av en totalreform av djurskyddslagen har påbörjats vid jord- och skogsbruksministeriet. I totalreformens beredningsskede kartläggs de viktigaste behoven av ändringar i lagen genom utredningar och förfrågningar till olika kontaktgrupper och bland medborgarna. Det är tänkt att en arbetsgrupp som bereder reformen av djurskyddslagen ska tillsättas under nästa års vårtermin. Tidtabellen för djurskyddslagens totalreform kommer att klarna efter att behovet av lagändringar har kartlagts. Det är ju fråga om ett omfattande projekt, vars verkningar kommer att utsträcka sig till olika samhällssektorer, och som kommer att väcka en omfattande diskussion om hur djurens välmående kan tryggas genom lagstiftningsmedel. Preliminärt uppskattar vi att förslaget till ny djurskyddslag kan vara klart att behandlas av riksdagen tidigast år 2015.

Jord- och skogsbruksministeriet har också vidtagit åtgärder för att utnämna den djurskyddsombudsman som enligt regeringsprogrammet ska tillsättas. Innan ombudsmannen utses bör det ändå utredas, vilka uppgifter ombudsmannen ska inneha, hur djurskyddsombudsmannens uppgifter ändamålsenligast ska organiseras och hurudana stödtjänster ombudsmannen behöver i sitt arbete. De utredningar som hänför sig till ombudsmannens utnämning väntas blir klara före slutet av detta år, varefter åtgärder kan vidtas för utnämnande av ombudsmannen.

Djurskyddsövervakningens finansiering har märkbart förstärkts i och med den nya veterinärvårdslag (765/2009) som trädde i kraft år 2009. I regionförvaltningsverken har15 nya länsveterinärstjänster inrättats, främst för uppgifter i anslutning till tillsynen över djurens välbefinnande. I och med att veterinärvårdslagen infördes, överfördes till länsveterinärerna alla de djurskyddsinspektioner som baseras på slumpvis urval samt övervakningen av de tvärvillkor som krävs för erhållande av jordbruksstöd som EU finansierar helt eller delvis. Utöver dessa inspektioner deltar länsveterinärerna även i skötseln av svåra djurskyddsfall. Dessutom reserverades i statsbudgeten i fjol 3,54 miljoner euro för att kommunerna, i samarbete med andra kommuner eller ett annat samarbetsområde, skulle kunna inrätta tjänster för så kallade tillsynsveterinärer. Hittills har 38 nya tillsynsveterinärstjänster inrättats. Tillsynsveterinärerna sköter tillsynsuppdrag som gäller såväl djurskydd som djursjukdomar, och staten köper dessa tjänster av kommunerna. I samband med detta specificeras kommunveterinärernas myndighetsuppgifter så, att en kommunveterinär inte blir tvungen att övervaka sina egna klienter.

I och med den nya veterinärvårdslagen ökade de tillgängliga resurserna för djurskyddstillsynen synnerligen märkbart. Jord- och skogsbruksministeriet följer med hur verksamheten utvecklas efter inrättandet av de nya tillsynsveterinärstjänsterna. Ministeriet kommer att vid behov vidta åtgärdar, ifall en effektivering av verksamheten förutsätter detta. Utvecklingen av djurskyddsövervakningen kommer i framtiden att granskas också i samband med den totalreform av djurskyddslagen som nu är under beredning.

Den nationella kvalitetsstrategin för livsmedelsekonomin, dvs. Kvalitetskedjan, har förverkligats i Finland redan i tio år. Med kvalitetskedjans hjälp vill man ta fram och utveckla gemensamma åtgärder, med vilka den finländska livsmedelskedjans konkurrenskraft och samhällsansvar samt produkternas konkurrensfördel kan ökas. Kvalitetskedjans verksamhet grundar sig på att bibehålla konsumenternas förtroende. Att för konsumenten påvisa det ansvarsfulla och spårbara produktionssätt som iakttas i Finland är en nationell åtgärd, som kan förverkligas om den genomförs av näringslivet och stöds av regeringen.

Omfattande utredningar om hur vi kunde bygga upp ett nationellt ansvarsfullt produktionssätt och en spårbar livsmedelskedja har redan under flera år genomförts med medel från jord- och skogsbruksministeriet, forskningsanstalterna och livsmedelsindustrin. Näringslivet har nu i samarbete med olika projektaktörer börjat utveckla system för produktionskedjorna för kött. Ansvarssystemet byggs upp utifrån mätbara och påvisbara delområden såsom produktsäkerhet, miljöansvar och djurens välbefinnande. Ett nationellt spårbarhetssystem för ansvarsfull produktion som täcker hela köttbranschen kunde, utgående från de befintliga djurhälsovårdssystemen, inrättas inom en relativt snabb tidtabell. Hälsovårdssystemen för svin och nötkreatur har nyligen förnyats så, att man i samband med de regelbundna hälsovårdsbesöken bättre än tidigare kan bedöma svinens och nötkreaturens välbefinnande. På EU-nivå har det inom ramen för det s.k. Welfare Quality® -projektet utvecklats parametrar för bedömning av djurens välfärd. Hur parametrarna kan tillämpas i den finländska svinköttsproduktionen undersöks nu i ett pågående projekt. Metoden kunde utnyttjas också i köttsektorns system för ansvarsfull produktion, för att för konsumenterna visa nivån på djurens välfärd i livsmedelskedjan.