Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitusohjelman mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän toimikaudelle 7.12.2012—28.2.2014. Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat säädösehdotukset. Laaja-alaisesti kootun työryhmän tulee ottaa huomioon säädösehdotusten valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Työryhmän tulee valmistella esityksensä valtion talouden kehysten puitteissa. Työryhmän tueksi on lisäksi asetettu valmisteluryhmä, jonka tehtävänä on koota ja analysoida työryhmän käyttöön tutkimus- ja arviointitietoa sekä kuvata kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutos- ja kehityssuuntia.

Osana varhaiskasvatusta koskevien säädösten uudistamista tullaan käsittelemään lasten ja kasvattajien väliseen suhdelukuun sekä lasten ryhmien enimmäisryhmäkokoon liittyvät asiat. Valtioneuvoston 15.12.2011 päättämän ja vuosia 2011—2016 koskevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti hallituksen esitys varhaiskasvatusta koskevien säädösmuutosten osalta annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen sopimuskaudella 2013—2016 on korotettu yliopistojen lastentarhanopettajakoulutusmäärien vuositavoitetta aiemmasta 370 nykyiseen 500 aloituspaikkaan. Päivähoidon henkilöstön saatavuuden lisäämiseksi eduskunta on antanut vuonna 2012 1,5 miljoonan euron lisämäärärahan, jonka turvin on lisätty 160 lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkaa. Eduskunta on suunnannut myös vuodeksi 2013 lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 1,7 miljoonaa euroa, jolla lisätään edelleen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen määrää.

Varhaiskasvatusten koulutusten arviointi on aloitettu vuonna 2012 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteistyönä. Arviointi kohdentuu yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri koulutusten vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Arvioinnin tuottamaa tietoa käytetään jatkossa varhaiskasvatuksen koulutusten laadun kehittämiseen ja koulutusten uudistamiseen. Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee päivähoidon henkilöstöä koskevaa tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämistä. Alan houkuttelevuuteen ja opiskelijoiden hakeutumiseen alalle vaikuttavat myös tosiasialliset työolosuhteet ja palkkaus, joka on työmarkkinaosapuolten välinen neuvottelukysymys.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt regeringsprogrammet ska det stiftas en lag om småbarnsfostran. Undervisnings- och kulturministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med mandatperioden 7.12.2012—28.2.2014 för att se över lagstiftningen om småbarnsfostran. Arbetsgruppens uppgift är att bereda lagförslag som gäller dagvård i enlighet med regeringsprogrammet. När arbetsgruppen, med en sammansättning på bred bas, bereder lagförslagen ska den bland annat beakta regeringsprogrammets målsättningar i ärendet, dagvården som helhet, den information som finns tillgänglig i forskning och utvärderingar samt förändringar och utvecklingstrender i den nationella och den internationella omvärlden. Arbetsgruppen ska bereda sitt förslag inom ramen för statsfinanserna. Som stöd för arbetsgruppen har det dessutom tillsats en förberedelsegrupp med uppgift att samla in och analysera information från forskning och utvärderingar samt beskriva förändrings- och utvecklingstrender i nationella och internationella förhållanden.

Som en del av reformen av lagstiftningen om småbarnsfostran kommer man att behandla relationstalet mellan barn och fostrare samt ärenden som gäller gruppernas maximistorlek. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren 2011—2016 som statsrådet har godkänt den 15 december 2011 ska regeringens proposition med ändringar i lagstiftningen om småbarnsfostran lämnas till riksdagen under vårsessionen 2014. Avsikten är att den nya lagstiftningen ska träda i kraft den 1 januari 2015.

Under undervisnings- och kulturministeriets och universitetens avtalsperiod 2013—2016 har målet per år avseende utbildningen av barnträdgårdslärare i universiteten höjts från tidigare 370 till nuvarande 500 nybörjarplatser. För att öka tillgången på dagvårdspersonal har riksdagen 2012 beviljat ett tilläggsanslag på 1,5 miljoner euro för att öka antalet nybörjarplatser inom barnträdgårdslärarutbildningen med 160.Riksdagen har även 2013 riktat 1,7 miljoner euro för att utöka antalet nybörjarplatser inom barnträdgårdslärarutbildningen, vilket ytterligare ökar antalet.

Utvärderingen av utbildningen inom småbarnsfostran har påbörjats 2012 som samarbete mellan Rådet för utvärdering av högskolorna (RUH) och Rådet för utbildningsutvärdering. Utvärderingen gäller den utbildning inom småbarnsfostran som ges i universitet och yrkeshögskolor samt på andra stadiet. Det centrala syftet med utvärderingen är att ta fram en helhetsbild och information om tillståndet inom utbildningen för småbarnsfostran, de olika utbildningarnas styrka och utmaningarna i utvecklingen i förhållande till de växande och föränderliga kraven på kompetens inom småbarnsfostran. Den information som utvärderingen ger kommer i fortsättningen att användas då kvaliteten på utbildningen inom småbarnsfostran utvecklas och för att förnya utbildningarna. Utvärderingen av utbildningen inom småbarnsfostran blir klar före utgången av 2013.

Undervisnings- och kulturministeriet planerar att utveckla datainsamlingen om dagvårdspersonalen samt statistikföringen. De reella arbetsförhållandena och lönesättningen, vilket är en förhandlingsfråga mellan arbetsmarknadsparterna, inverkar också på hur lockande branschen upplevs och på hur studerande söker sig till området.