Pirkanmaalla on eniten sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia Suomessa. Muun muassa Mänttä—Vilppula, Juupajoki, Parkano, Kihniö ja Jämsä—Kuhmoinen ovat kokonaisulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalveluitaan. Nyt myös Nokian kaupunki suunnittelee sote-palveluidensa kokonaisulkoistusta. Eduskunta on säätänyt ns. rajoituslain, joka koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamistoimia (HE 182/2017 vp). Sote- ja maakunta-uudistuksen edetessä uudet maakuntalait tulevat voimaan tämän vuoden kesän kuluessa. Terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö siis uudistuu tiheään tahtiin. 

Paras-lain tavoite oli saada laajempia yhteistoiminta-alueita. Mänttä—Vilppula on kokonaisulkoistanut sote-palvelunsa Pihlajalinnalle. Parhaillaan Nokian kaupunki on suunnittelemassa sote-palveluiden kokonaisulkoistamista liittymällä olemassa olevan Paras-lain mukaiseen Mänttä—Vilppulan yhteistoiminta-alueeseen. Nokian kaupunki on väestömäärältään Pirkanmaan toiseksi suurin kaupunki yli 30 000 asukkaallaan. Nokialla ja Mänttä—Vilppulalla ei ole yhteistä kuntarajaa, ja välimatkaa kuntien välillä on noin 100 kilometriä. Tästä huolimatta kokonaisulkoista suunnitellaan vietävän eteenpäin Paras-lain hengen mukaisesti. 

Nokian kaupungilla ei ole tällä hetkellä yhtään käyttökelpoista terveyskeskusta. Nokian kaupunki on saanut STM:ltä poikkeusluvan uuden terveyskeskuksen eli ns. hyvinvointikeskuksen rakentamiseen. Tulevalla maakunnalla on järjestämis- ja tuottamisvastuu Nokian sote-palveluista, mutta käyttökelpoista kiinteistöä palveluiden tuottamiselle ei kaupungin alueella ole, ja tämä on vielä tällä hetkellä kaupungin huolenaihe. Kaupungille hyvinvointikeskukseen investoiminen on suuri päätös sote-palvelujen siirtyessä siltä pois. Samalla tulevalla maakunnalla ei ole resursseja, joilla hyvinvointikeskukseen investoiminen olisi mahdollista. Epäselvä tilanne vaatii ratkaisuja ja asettaa kuntapäättäjät tiukkaan paikkaan.