Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Saattohoito on asia, jossa potilaan edun tulisi olla etusijalla. Saattohoitopäätöksiä ei tule koskaan tehdä kiireellä. Saattohoito on vakava asia. Vakavia ovat myös huolet, joita saattohoidettavan läheiset ovat kokeneet.
Saattohoidossa on merkittäviä ongelmia, joita nousee esille potilaan omaisten ja läheisten kertomana. Aihe on vaikea aihe puhua, mutta näistä ongelmista on valtavan tärkeää puhua. Saattohoitopäätöksistä ja niiden määristä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa eri hyvinvointialueilta. Tilastoja ei ole, kuinka sote-uudistus on vaikuttanut saattohoitoihin tai onko tässä eroavaisuuksia yksityisellä puolella tai julkisella puolella.
Käytyäni keskustelua saattohoidosta sellaisien henkilöiden kanssa, joiden läheinen tai omainen on ollut saattohoidettavana tai lähes joutunut saattohoitoon, on noussut monia huolia ja kysymyksiä esille.
Seuraavat esimerkit ovat kuulemani perusteella nousseet esille. Kuten on ollut esimerkiksi ihmettelyä, etteivät omaiset ole pyynnöstään huolimatta saaneet tietää, mikä taho ja milloin on tehnyt saattohoitopäätöksen. Läheisille on saatettu varoitella tulevista terveysongelmista (kivuista, makuuhaavoista ja keuhkokuumeesta), ellei saattohoitoa aloiteta, joka on kummastuttanut. Potilaalla on saattanut olla liiallinen lääkitys, ja farmaseuttisia yhteensopimattomuuksia lääkkeiden osalta ei ole tarkasteltu perusteellisesti. Potilaalle ei ole terveydenhuollon yksikköön toimitettu ruokaa saattohoidossa, vaan läheiset ovat huolehtineet ruokahuollosta tämän jälkeen varsin pitkään. Terveydenhuollossa esille noussutta saattohoidon tarvetta ei ole enää ollutkaan kun liikaa lääkitystä on purettu. On ihmetelty, eikö farmaseuttinen henkilö ole mukana lääkitystä pohtiessa iäkkäälle henkilölle. Lääkkeiden haittavaikutukset voivat myös aiheuttaa syömättömyyttä ja vaikeutta nauttia nesteitä, joka on tärkeää erottaa potilaan hiipumisesta ja siten saattohoidon tarpeesta. Nesteytyksen aloittamisessa on saattanut olla viivettä, vaikka juomattomuus tai oksentelu vanhuksella on saattanut kestää pitkähkön aikaa, ja tämä on huolettanut läheisiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: