Eläinsuojelulain valvonnassa on edellisten viikkojen aikana havaittu vakavia puutteita. Suomalaisilla eläintiloilla ja teurastamoilla kuvatusta materiaalista ilmenee törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa. Videomateriaalissa nähtävät eläinten pahoinpitely ja tainnutusten toistuva epäonnistuminen ovat lainvastaista. On ilmeistä, että eläinsuojelulain valvonta on riittämätöntä estämään kyseiset laittomuudet.  

Eläinsuojeluvalvonnan resursseja lisättiin vuonna 2009 voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain kokonaisuudistuksen myötä. Nykytilanteen valossa resurssien lisääminen oli kuitenkin riittämätöntä. Lisäksi eläinsuojeluasiamiehen määräaikaisen viran päättyminen kuluvan vuoden lopussa ei edistä eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Sen sijaan viran vakinaistaminen olisi perusteltua, jos päämääränä on edistää eläinten hyvinvointia ja ehkäistä eläimiin kohdistuvia laiminlyöntejä. Taloudellisesti vaikeina aikoina myös eläinten hyvinvoinnin taso usein heikkenee, joten eläinsuojeluasiamiehen virka on nykytilanteessa hyvin keskeinen. 

Maa- ja metsätalousministeriössä  on  vuodesta 2012 alkaen valmisteltu eläinsuojelulain kokonaisuudistusta, jonka keskeisimpiä kysymyksiä on eläinsuojeluvalvonnan kehittäminen ja järjestäminen. Viittaan ministerin antamaan vastaukseen kirjalliseen kysymykseen KK 169/2015 vp: "Eri valvontajärjestelmien osalta vaihtoehtoina ovat nykymallin mukainen järjestelmä, jossa kunnallinen viranhaltija osallistuu valvontaan ja kunnalle maksetaan valtion varoista korvaus valvontatehtävän suorittamisesta, tai valvonnan järjestäminen siten, että valvontaa suorittavat virkamiehet ovat aluehallintoviranomaisen tai keskushallinnon viranomaisen palveluksessa. Myös näiden kahden järjestelmän jonkinlainen yhdistelmä voisi olla mahdollinen vaihtoehto valvonnan järjestämiseksi." Nykymallin mukainen järjestelmä on kuitenkin osoittautunut viimeaikaisten eläinsuojelurikkomusten valossa riittämättömäksi, ja ehdotettu kahden järjestelmän yhdistelmä saattaa luoda entistä tehottomamman ja monimutkaisemman järjestelmän. 

Huolta eläinten hyvinvoinnissa on myös herättänyt erityisesti koirien koulutuksessa käytettävät sähköpannat ja kuristuspannat. Niiden käyttöä ei ole erikseen kielletty voimassa olevassa eläinsuojelulaissa. Esimerkiksi Ruotsissa sähköpannat on kielletty lailla. Useiden eläinten hyvinvointiin perehtyneiden asiantuntijoiden mielestä sähköpannat ja kuristuspannat aiheuttavat eläimille tarpeetonta kipua, tuskaa ja kärsimystä.