Talous- ja työllisyyspolitiikassa "työllisyysaste" on keskeinen ja paljon käytetty käsite. Työllisyysasteella tarkoitetaan 15—64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä.
Työllisyysaste on keskeinen kansantalouden hyvinvoinnin mittari. Se on tärkeä myös seurattaessa valtiontaloutta ja verotuloja.
Työllisyysasteen nostaminen on tärkeää sekä ihmisen että yhteiskunnan kannalta. Työlliselle työ tuo turvaa, sisältöä ja hyvinvointia. Yhteiskunnalle työllisyys merkitsee vakautta, vireyttä ja verotuloja, joilla voidaan rahoittaa ihmisten tarvitsemat palvelut.
Hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen. Hallitus on myös tehnyt monia toimia työllisyyden parantamiseksi ja aikoo tehdä niitä jatkossakin.
Eri maissa lasketaan työllisiä hieman eri tavoin. Ruotsissa lasketaan työllisiksi vanhemmat, jotka ovat vanhempainvapailla, mutta Suomessa heitä ei ole laskettu työllisiksi vuoden 2008 jälkeen. Tätä ennen Suomessa laskettiin työllisiin ne vanhemmat, jotka olivat vanhempainvapaalla ja joilla oli vakituinen työpaikka.
Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa tulosidonnaista vanhempainrahaa 158 arkipäivää.
Vanhempainvapaan jälkeen kotihoidon tukea käytetään 89 prosentissa perheistä ainakin jonkin aikaa.
Vanhempainvapaalla tai kotihoidon tuella olevien kotiäitien ja koti-isien kohdalla tilanne on ristiriitainen: Omia lapsia hoitaessa vanhemman ei katsota olevan työssä. Sen sijaan, jos hän vaihtaa hoidettavia lapsia naapurinsa kanssa, joka myös on hoitanut kotonaan omia lapsiaan, heidät molemmat voidaan katsoa työllisiksi.
Perheystävällisyyden ja lapsimyönteisyyden merkitystä tulee tarkastella myös talouden kannalta. Perheen perustaminen, lapsen vastaanottaminen ja lapsen hoitaminen ovat kansantaloudellisesti kestäviä ja kannattavia asioita. Kotiäitien ja koti-isien työn arvon ja merkityksen tunnustamisen voi nähdä tärkeänä lapsi- ja perheystävällisyyttä sekä sitä kautta kansantaloutta vahvistavana toimena.