Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee olla saatavilla suomen kielellä. Yhteinen kieli potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä on potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja potilaan oikeuksien perusedellytys. Riittämätön suomen kielen taito lisää väärinymmärrysten riskiä, vaikeuttaa hoidon toteutusta, heikentää tiedonkulkua ja voi johtaa vakaviin potilasvahinkoihin.
Alkuvuodesta 2025 julkaistun Suomen lähi- ja perushoitajaliiton jäsenkyselyn mukaan jopa 80 prosenttia hoitajista kokee ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden kielitaidon riittämättömäksi. Lisäksi 83 prosenttia kertoo kielitaidon puutteiden kuormittavan työyhteisöä, ja yli puolet vastaajista on kohdannut kielitaidon puutteista johtuneita vaaratilanteita. Tästä huolimatta riittäväksi koetun kielitaidon osuus on kyselyn mukaan vain yksi prosentti ulkomailta palkatuista hoitajista.
Riittämätön kielitaito kuormittaa myös muuta henkilökuntaa ja heikentää työyhteisöjen toimivuutta. Työnantajan vastuu potilasturvallisuudesta edellyttää, että hoitotyössä toimivilla on sujuva suullinen ja kirjallinen suomen kielen taito. Pelkkä B2-tason kielitaitovaatimus ei ole potilastyössä riittävä. Kielitaitovaatimusten tulee olla yhdenmukaiset ja selkeästi määritellyt koko maassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: