Kaivoslain keskeisinä tavoitteina ovat kaivostoiminnan ja malminetsinnän yhteensovittaminen yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen riittävää turvaamista. Tarkoituksena on myös turvata kuntien riittävät vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa. Kaivostoiminta aiheuttaa aina merkittäviä ympäristövaikutuksia. Taloudellisten intressien, raaka-aineiden riittävyyden turvaamisen ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen on haastavaa.  

Kaivostoiminnassa on Suomessa viime vuosina ilmennyt useita ympäristön kannalta kielteisiä tapahtumia: luvattomia hakkuita, vesistöjen pilaantumista ja jopa laittomia kaatopaikkoja. Kansalaisten luottamus ympäristöarvojen ja lupaehtojen kunnioittamisesta on koetuksella.  

Kansainväliseen liiketoimintaan liittyy aggressiivista verosuunnittelua, vaikka lähtökohtaisesti kaivostoimintaan kohdistuu sama verotaakka kuin muuhun yritystoimintaan Suomessa. Useissa maissa kaivostoimintaan liittyy "rojaltiveroja", joiden ansioista ulkomaisten yhtiöiden toiminta hyödyttää taloudellisesti enemmän kohdemaata kuin Suomen tapauksessa.  

Kaivostoiminnan loppuessa viranomaiset valvovat sulkemisen toteutumista lupaehtojen mukaisesti. Sulkemiskustannuksia varten määritellään sekä kaivosluvassa että ympäristöluvassa vakuudet, jotka tulee asettaa ennen toiminnan aloittamista. Vakuudet on määritelty tilanteisiin, joissa kaivostoiminta päättyy suunnitelmallisesti. Ne eivät siis kata ennakoimattomia tilanteita ja niiden kustannuksia.  

Iltalehti kirjoitti verkkosivuillaan tiistaina 25.12.2018 Valkeakoskella vuonna 2019 avattavasta Kaapelinkulman kaivoksesta. Artikkelin mukaan kaivostoimintaa harjoittava Dragon Mining on listautumassa Hongkongin pörssiin. Värikkäästi otsikoitu ja kirjoitettu artikkeli on herättänyt huolta erityisesti valkeakoskelaisten keskuudessa. Kaivos sijaitsee noin neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta.