Suomen Yrittäjien mukaanhttps://www.yrittajat.fi/sites/default/files/12toimenpidetta_yksinyritt_vahv_12_2019.pdf valtaosa Suomessa toimivista yrittäjistä on yksityisyrittäjiä ja Suomen noin 286 000 yrityksestä jopa kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjien yrityksiä. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut lähes 60 000:lla vuosituhannen alusta. Työnantajayritysten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samaa tahtia. Työntekijän palkkaus nähdään varsin suurena riskinä, vaikka yrityksellä olisi halu kasvaa. Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyssä (2019)https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yksinyrittajakysely_2019_0.pdf yksinyrittäjistä reilut 30 prosenttia ilmoitti kasvun esteeksi työllistämisen kalleuden ja sama määrä työllistämiseen liittyvän riskin. 

Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia, ja Yksinyrittäjäkyselyn mukaan 67 prosenttia tavoittelee kasvua. Kasvun esteenä nähdään kuitenkin työllistämisen kalleus ja siihen liittyvät riskitekijät. Yksinyrittäjäkyselyssä suurimpia toiveita oli yksinyrittäjien verotuksen ja muiden maksujen keventäminen. Lisäksi toivottiin helpotusta työllistymiseen liittyviin riskeihin.  

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yritykselle varsin suuri investointi. Kuten Suomen Yrittäjien julkaisussa Opas ensimmäisen työntekijän palkkaamiseenhttps://www.yrittajat.fi/opas/opas-ensimmaisen-tyontekijan-palkkaamiseen-612900 esitetään, työnantajamaksut ovat toimialasta riippuen noin 20—25 % lisää yrittäjän maksamasta palkasta. Työnantaja maksaa palkanmaksun lisäksi pakollisia työnantajamaksuja, kuten työeläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua. Esimerkiksi vuoden 2019 työnantajamaksujen luvuilla työntekijän 2 500 euron palkan todelliset kustannukset ovat työnantajalle lähes 3 000 euroa. Lisäksi työnantajalle tulee maksettaviksi muita kuluja, kuten esimerkiksi vuosilomapalkka ja mahdolliset lomarahat. Lisäksi itse rekrytointiprosessista kertyy kuluja.  

Hallitusohjelmassaanhttps://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/luottamuksen-ja-tasa-arvoisten-tyomarkkinoiden-suomi hallitus lupaa lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä ja uudistaa nykyistä palkkatukea vähentämällä työnantajabyrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta. Palkkatuesta on varmasti hyötyä yrityksille, mutta tukea tulisi kohdistaa erityisesti yksinyrittäjiin ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamiseen. Merkittävä tuki olisi yksinyrittäjien työnantajamaksujen ja verotuksen helpottaminen. Yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän työnantajamaksuja helpottamalla sekä tukemalla saataisiin monenlaista hyötyä. Yritykset pystyisivät kasvamaan ja työtä etsivät löytäisivät töitä. Ensimmäisen uuden työntekijän palkkaaminen toisi Suomeen jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.