Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tuulivoiman rakentaminen on suuri bisnes. Energiamuotona tuulivoimasta on tullut kannattavaa, ja maatuulivoiman sanotaankin olevan edullisimpia sähköntuotantomuotoja tällä hetkellä.
Tuulivoimaloiden kehitys on niin ikään kannattavuuden paranemisen myötä nopeaa. Maatuulivoiman gigawattituotto on lähes kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Samalla rakennettavien voimaloiden koko on kasvanut merkittävästi.
Kunnille, joiden alueelle tuulivoimaloita rakennetaan, annetaan ennuste voimalan tuottamasta kiinteistöverosta, mikä on olennainen porkkana ja peruste kaavoittaa ja luvittaa voimala-alueita päätöksenteossa. Kuntien keräämissä vuotuisissa voimalakohtaisissa keskimääräisissä kiinteistöveroissa on vertailun perusteella merkittävää vaihtelua.
Tuulivoimalan kiinteistöverotettaviin osiin kuuluvat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Verotusarvo ja sitä kautta veron määrä määräytyy sillä perusteella, mitkä ovat olleet niiden rakennuskustannukset. Rakentaja ilmoittaa nämä kustannukset itse verottajalle.
Osa eroista selittyy rakennusmaastosta ja veron suuruudesta aiheutuvalla vaihtelulla suhteessa rakennuskustannuksiin. Niillä tuskin voidaan kuitenkaan selittää kymmenientuhansien eurojen eroja voimalakohtaisen keskiarvon mukaisissa kiinteistöveron vuotuisissa kertymissä varsinkaan, jos kyse on samana vuonna rakennetuista, saman valmistajan ja kokoluokan voimaloista.
Kunnissa onkin ihmetelty, kuinka hyvin esimerkiksi veroon vaikuttavien ja vaikuttamattomien komponenttien ja työn hintaeroista aiheutuva vaihtelu tiedetään ja mahdollistavatko ne esimerkiksi tuulivoimalan toimittajan ja rakennuttajan ennakoivan verosuunnittelun.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: