Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) säädetään kotoutumiskoulutuksesta, jota toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. Koulutuksen sisältönä on lain 20 §:n mukaan "suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia". Työvoimakoulutuksena järjestettävää kotoutumiskoulutusta annetaan Opetushallituksen laatimien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Koulutukseen sisältyy suomen tai ruotsin kielen opintoja, minkä lisäksi perusteiden mukaan koulutukseen voidaan valinnaisina opintoina sisällyttää toisen kotimaisen kielen opintoja. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi.

Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen osallistumisen ajalta toimeentulo turvataan pääsääntöisesti kotoutumistukena maksettavalla työmarkkinatuella. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan maahanmuuttaja voi myös suorittaa omaehtoisia opintoja kotoutumistuella. Lain 23 § mukaan "maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä edistävän omaehtoisen opiskelun tukeminen kotoutumistuella edellyttää, että kyse on suomen tai ruotsin kielen opiskelusta taikka opiskelu tapahtuu pääasiassa suomen tai ruotsin kielellä. Kotoutumistuella voidaan tukea myös luku- ja kirjoitustaidon opiskelua." Omaehtoisten opintojen tukemisen edellytyksenä on, että 1) TE-toimisto on todennut koulutustarpeen, 2) opiskelu tukee kotoutumista ja työllistymistä ja 3) opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa.

Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa kansalliskielet on kaikilta osin rinnastettu, niin työvoimakoulutuksen kuin omaehtoisen koulutuksen sisältönä. Laki avaa mahdollisuuden kotoutua suomeksi tai ruotsiksi. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) edellytysten täyttyessä voidaan tukea sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä omaehtoista opiskelua. Omaehtoisen opiskelun tukeminen kotoutumistuella on sen sijaan ajoittain evätty esimerkiksi sen takia, että koulutuksen ei ole nähty edistävän työllistymistä.

Työvoimakoulutuksena järjestettävää kotoutumiskoulutusta on hankittu pääosin suomenkielisenä. Ruotsinkielisenä kotoutumiskoulutusta on hankittu lähinnä Pohjanmaalla. Tarve ruotsinkieliselle kotoutumiskoulutukselle on noussut lisääntyvissä määrin esiin erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä maahanmuuttajamäärät kasvavat ja ryhmät monimuotoistuvat kaikkein nopeimmin. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa Osallisena Suomessa -hankkeessa oli oma ruotsinkielinen kokonaisuus (Delaktig i Finland), jossa kehitettiin ruotsinkielisiä kotoutumispolkuja muun muassa pääkaupunkiseudulla.

Uudenmaan ELY-keskus on aiemmin kotoutumiskoulutuksen hankinnoissaan edellyttänyt, että palveluntarjoajat sitoutuvat tarvittaessa tarjoamaan kotoutumiskoulutusta myös ruotsiksi. Jatkossa Uudenmaan ELY-keskus hankkii ruotsinkielistä työvoimakoulutuksena järjestettävää kotoutumiskoulutusta erillisellä kilpailutuksella, jotta voidaan parantaa ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen saatavuutta ja varmistaa, että kotoutujat pääsevät koulutuksen aikana myös tutustumaan ja luomaan kontakteja ruotsinkieliseen työelämään. Joissakin tapauksissa toteutus voi edellyttää laajempaa alueellista tarkastelua koko TE-toimiston alueella ja mahdollisesti myös etäopiskelumahdollisuuksien hyödyntämistä. Verkko-opiskelun mahdollisuuksien lisäämiseksi opetushallitus on tuottanut maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin kielen oppimisympäristön internetiin (www.kotisuomessa.fi).

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee syksyn 2014 aikana uutta TE-toimistoille suunnattua kotoutumisen edistämisestä annetun lain soveltamisohjetta, jossa tarkennetaan myös ohjeistusta suomen ja ruotsin kielen opetuksen osalta. Työ- ja elinkeinoministeriö myös selventää TE-toimistoille kansalliskielistrategian kirjauksia maahanmuuttajien informoimisesta molemmilla kansalliskielillä ja jakaa tietoa ruotsinkielisistä työmarkkinoista.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I lagen om främjande av integration (1386/2010) finns bestämmelser om integrationsutbildning, som i regel genomförs i form av arbetskraftsutbildning. Enligt 20 § i lagen är utbildningens innehåll "undervisning i finska eller svenska och vid behov läs- och skrivundervisning samt annan undervisning som främjar tillträde till arbetslivet och vidareutbildning samt färdigheter i samhällsliv, kultur och livskompetens". Integrationsutbildning som ordnas i form av arbetskraftsutbildning ges enligt de av Utbildningsstyrelsen uppgjorda grunderna för läroplanen. I utbildningen ingår studier i finska eller svenska, enligt grunderna kan i utbildningen dessutom ingå undervisning i det andra inhemska språket i form av valfria studier. Grunderna för läroplanen har uppgjorts både på finska och på svenska.

Under tiden för integrationsutbildning som ordnas i form av arbetskraftsutbildning tryggas försörjningen i regel genom arbetsmarknadsstöd som betalas som integrationsstöd. Enligt lagen om främjande av integration kan invandrare också bedriva frivilliga studier med integrationsstöd. I 23 § i lagen föreskrivs att "för att frivilliga studier som främjar invandrares integration och sysselsättning ska stödjas med integrationsstöd krävs det att det är fråga om studier i finska eller svenska eller att studierna sker i huvudsak på finska eller svenska. Genom integrationsstöd kan även studier i läs- och skrivfärdighet stödjas." För att frivilliga studier ska stödjas förutsätts 1) att arbets- och näringsbyrån har konstaterat utbildningsbehovet, 2) att studierna stöder integrationen och sysselsättningen och 3) att studierna har avtalats i integrationsplanen.

I lagen om främjande av integration har de nationella språken jämställts till alla delar, i fråga om både innehållet i arbetskraftsutbildning som innehållet i frivillig utbildning. Lagen ger möjlighet att integrera sig på finska eller på svenska. När de villkor som anges i lagen om främjande av integration och i lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice (916/2012) uppfylls, kan frivilliga studier på både finska och svenska stödjas. Stödjande av frivilliga studier med integrationsstöd har däremot tidvis förvägrats till exempel därför att utbildningen inte har ansetts främja sysselsättningen.

Integrationsutbildning som ordnas i form av arbetskraftsutbildning har i huvudsak anskaffats som utbildning på finska. Integrationsutbildning på svenska har anskaffats främst i Österbotten. Behovet av integrationsutbildning på svenska har ökat i allt större grad speciellt i huvudstadsregionen, där invandrarvolymerna ökar och grupperna fortast blir mångfaldiga. I arbets- och näringsministeriets projekt Osallisena Suomessa fanns en svenskspråkig helhet (Delaktig i Finland), där man utvecklade integrationsvägar på svenska bland annat i huvudstadsregionen.

NTM-centralen i Nyland har tidigare i anskaffningen av integrationsutbildning förutsatt att serviceproducenterna vid behov förbinder sig att erbjuda integrationsutbildning även på svenska. I fortsättningen anskaffar NTM-centralen i Nyland integrationsutbildning som ordnas i form av arbetskraftsutbildning på svenska genom en separat konkurrensutsättning, för att man ska kunna förbättra tillgången på integrationsutbildning på svenska och säkerställa att de som integrerar sig under utbildningen har möjlighet att bekanta sig och skapa kontakter med det svenskspråkiga arbetslivet. I vissa fall kan genomförandet kräva en större regional granskning av hela regionen för arbets- och näringsbyrån och eventuellt också utnyttjande av möjligheter till distansstudier. För att öka möjligheterna till webbstudier har Utbildningsstyrelsen för webben producerat en för invandrare avsedd inlärningsmiljö för finska och svenska (www.kotisuomessa.fi).

Arbets- och näringsministeriet bereder under hösten 2014 en ny tillämpningsanvisning för lagen om främjande av integration till arbets- och näringsbyråerna. I anvisningen preciseras också anvisningarna i fråga om undervisning i finska och svenska. Arbets- och näringsministeriet klarlägger för arbets- och näringsbyråerna också det som i nationalspråksstrategin skrivits om informering av invandrare på de båda nationella språken och förmedlar information om den svenskspråkiga arbetsmarknaden.