Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Puolustusvoimat toteutti rekrytointikokeilun Pirkanmaalla alkuvuodesta 2013 allekirjoittaneen aloitteesta. Yhteistoiminnassa mainostoimiston kanssa laadittiin rekrytointikirje sekä tehtiin esite naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Tämä yhdistelmä lähetettiin rekrytoinnin kohteeksi valituille 5 208:lle vuosina 1994—1995 syntyneelle naiselle.

Pirkanmaan aluetoimiston alueella hakijoiden määrä on tällä vuosikymmenellä ollut vuosittain 60—75 naista. Tänä vuonna hakijoita oli 99, joista 62 oli saanut kirjeen. Hakijoille suunnatun kyselyn perusteella rekrytointikirjeellä oli vastaajien mielestä hyvä informatiivinen ja hakemista kannustava vaikutus. Toisaalta kysely osoitti että kirjeellä oli merkittävä vaikutus hakeutumispäätökseen vain neljän naisen osalta ja jonkinlaista vaikutusta noin 10 naisen osalta.

Kyselyyn vastanneet naiset toivovat enemmän näkyvyyttä naisten vapaaehtoiselle asepalvelukselle nuorille suunnatussa viestinnässä, eri medioissa ja tapahtumissa.

Hakijat toivoivat saavansa enemmän tietoa naisten vapaaehtoisesta palveluksesta koulun kautta. Tietoa toivotaan koulun (yläaste, lukio, ammatilliset oppilaitokset) opinto-ohjaajan sekä puolustusvoimien toteuttamien kouluvierailujen kautta.

Kyselytutkimuksen perusteella vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvä rekrytointi tulee kohdentaa entistä nuoremmille naisille. Keskeisen kohderyhmän vapaaehtoiseen asepalvelukseen rekrytoinnissa tulisi olla lukion tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Hakiessaan palvelukseen heillä olisi tosiasialliset mahdollisuudet päästä palvelukseen heti valmistumisensa jälkeen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että niin sanottu Pirkanmaan pilotti antoi lähinnä lisäperusteita uusien rekrytointitapojen suunnittelua varten. Saatujen kokemusten perusteella puolustushallinto kehittää varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevaa tiedottamista osana Asevelvollisten informaatiopalvelut -projektia. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat naiset tavoitetaan lukiolaisille jaettavassa Abi-faktassa ja ammattiopiskelijoille jaettavassa Ammatti-faktassa olevien, asepalveluksesta kertovien artikkeleiden avulla. Asepalveluksen näkyvyyttä lisätään maanpuolustustapahtumissa, kutsunnoissa ja kouluvierailuilla jaettavan esitteen avulla. Uudet rekrytointitavat otetaan käyttöön ja laajennetaan koko maan kattavaksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämän lisäksi olen johtoryhmässäni hiljattain linjannut, että Pirkanmaalla toteutettua rekrytointikokeilua laajennetaan ja kehitetään jo ensi vuonna.

Vaikkei sodan ajan joukkojen henkilöstötarve varsinaisesti edellytä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrän välitöntä kasvattamista, pidän erittäin tärkeänä, että naisten määrää niin asepalveluksessa kuin kriisinhallintatehtävissäkin saadaan lisättyä. Tätä tuetaan myös sillä, että asepalvelukseen hakeutuvien naisten terveystarkastukset muutetaan naisille maksuttomiksi.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Försvarsmakten genomförde ett rekryteringsförsök i Birkaland i början av 2013 på initiativ av undertecknad. I samarbete med en reklambyrå utarbetades ett rekryteringsbrev samt gjordes en broschyr om frivillig militärtjänst för kvinnor. Denna kombination sändes till 5 208 åren 1994—1995 födda kvinnor, vilka valts som mål för rekryteringen.

I Birkalands regionbyrås område har antalet sökande under detta decennium årligen varit 60—75 kvinnor. I år sökte 99 kvinnor, av vilka 62 hade fått brevet. Utgående från en enkät som riktades till sökandena hade rekryteringsbrevet enligt dem som besvarade enkäten en informativ verkan som uppmuntrade till ansökan. Å andra sidan visade enkäten att en betydande inverkan på beslutet att söka hade brevet endast för fyra kvinnor och någon inverkan för cirka tio kvinnor.

De kvinnor som besvarade enkäten önskade mera synlighet för den frivilliga militärtjänsten för kvinnor i den kommunikation som riktas till de unga i olika medier och evenemang.

De som sökte till militärtjänst önskade mera information om frivillig tjänstgöring för kvinnor via skolan. Information önskades av studiehandledaren i skolan (högstadiet, gymnasiet, yrkesläroinrättningarna) samt genom besök av försvarsmakten i skolorna.

På basis av enkätundersökningen bör den rekrytering som hänför sig till frivillig militärtjänst riktas till yngre kvinnor än tidigare. En central målgrupp vid rekryteringen till frivillig militärtjänst bör vara andra och tredje årets studerande vid gymnasiet eller andra stadiets yrkesutbildning. När de söker till tjänstgöring skulle de ha verkliga möjligheter att bli antagna till tjänstgöringen genast när de har utexaminerats från skolan.

I sammandrag kan det konstateras att försöket i Birkaland främst gav ytterligare grunder för planeringen av nya rekryteringssätt. Utgående från de erfarenheter man fick utvecklar försvarsförvaltningen den information som gäller beväringstjänsten och den frivilliga militärtjänsten för kvinnor som en del av projektet informationstjänster till de värnpliktiga. De kvinnor som studerar i läroinrättningar på andra stadiet nås genom artiklar om militärtjänst som finns i det Abi-fakta som delas ut till gymnasisterna och det Yrkes-fakta som delas ut till yrkesstuderandena. Synligheten för militärtjänsten utökas med hjälp av en broschyr som delas ut vid försvarsevenemang, uppbåd och skolbesök. De nya rekryteringssätten tas i bruk och breddas så att de omfattar hela landet före utgången av år 2017. Utöver detta har jag nyligen i min ledningsgrupp dragit upp en riktlinje om att det rekryteringsförsök som genomförts i Birkaland redan nästa år ska utvidgas och utvecklas.

Även om behovet av personal i de krigstida trupperna inte egentligen förutsätter att antalet kvinnor som avlägger frivillig militärtjänst omedelbart ökas, anser jag det ytterst viktigt att antalet kvinnor såväl inom militärtjänsten som inom krishanteringsuppdrag kan fås att öka. Detta stöds också av att hälsokontrollerna för de kvinnor som söker till militärtjänstgöring görs avgiftsfria.