PERUSTELUT

Moottoriajoneuvoverosta annettuun lakiin sisältyy koneyrittäjien kannalta epäkohta. Nykyisellään esimerkiksi metsäkonekuljetukseen varustetulla ja rakennetulla erkoiskuljetusajoneuvolla ajetaan vain keskimäärin 6 000 kilometriä vuodessa varsinaisen ajoneuvoveron suuruuden ollessa 2 500—3 500 euroa. Tällöin veron määrä voi olla yli 50 senttiä ajettua kilometriä kohti, mikä muodostaa kohtuuttoman ylimääräisen kustannuksen yrittäjille. Kuitenkin kuljetusautojen käytöllä on voitu poistaa työkoneet tieliikenteen joukosta ja siten edistetty niin ympäristö- kuin liikennepoliittisiakin tavoitteita. Erikoiskuljetusajoneuvojen käyttö vähentää liikenteen päästöjä ja lisää liikenneturvallisuutta.

Kun moottoriajoneuvoverosta annettua lakia tarkastettiin (HE 78/1994 vp), todettiin Euroopan yhteisössä veron tason olevan sidottu ajoneuvon kokonaispainoon verorasituksen noustessa painon mukaan. Tällöin olettamana on, että raskaita ajoneuvoja voidaan verottaa ankarammin niiden suuren ajosuoritteen vuoksi. Sovellettuna näihin koneiden kuljetusautoihin kyseinen verotuksen ohjaava vaikutus ei toimi oikeansuuntaisesti, vaan päinvastoin rankaisee ympäristö- ja liikennepoliittisesti tervettä kehitystä.

Euroopan komission liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa todetaan, että Euroopan liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuu suuria paineita. Paineet ovat yhtäältä taloudellisia — kuljetukset eivät saa muodostua Euroopan kilpailukyvyn esteeksi, toisaalta ne liittyvät tarpeeseen vähentää liikenteen ympäristöhaittoja ja lisätä liikenteen turvallisuutta. Komission liikennepolitiikan valkoisen kirjan tavoitteiden edistäminen edellyttää Suomessa raskaiden metsä- ja maansiirtokoneiden erikoiskuljetusajoneuvojen vapauttamista varsinaisesta ajoneuvoverosta.