Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteella ehdotetaan osatyökykyisten palkkatuen enimmäiskeston pidentämistä nykyisestä kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Muutokset tehtäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin (916/2012). Ehdotuksella halutaan parantaa vamman tai sairauden vuoksi pysyvästi osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia.
Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että osatyökykyisen korotetun palkkatuen (100 %:n tuki) nykyistä 12 kuukauden enimmäisaikaa pidennettäisiin 60 kuukauteen silloin, kun osatyökykyinen työllistyy yhdistyksen, säätiön tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa ja tekee tällaisen työnantajan palveluksessa lyhennettyä työaikaa (enintään 65 % alan säännöllisestä työajasta).
Aloitteella ehdotetaan lakia muutettavaksi myös niin, että sosiaalisissa yrityksissä osatyökykyisten pidennettyä palkkatuen enimmäisaikaa pidennettäisiin nykyisestä 36 kuukaudesta 72 kuukauteen ja muutettaisiin palkkatuen enimmäiskeston laskentaa. Sen mukaan osatyökykyinen voisi työllistyä uuteen palkkatukityöhön välittömästi sen jälkeen, kun yhden palkkatukijakson enimmäiskesto on tullut täyteen.
Vuoden 2013 työvoimatutkimuksen mukaan suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55 %) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. Työhön tai työmahdollisuuksiin oman arvionsa mukaan sairaus tai vamma vaikuttaa 600 000 henkilön kohdalla. Heistä työssä on 400 000 ja työelämän ulkopuolella 200 000. Ulkopuolella olevista 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa kykeneviä tähän.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2013 luokiteltu 90 000 asiakasta henkilöiksi, joiden työllistymistä vaikeuttaa vamma tai sairaus. Heistä 69 000 oli työttömiä työnhakijoita ja pitkäaikaistyöttömiksi laskettavia 26 000. Osatyökykyisistä työnhakijoista 31 000 työllistyi vuoden aikana edes lyhyeksi aikaa. Erilaisin tuin ja toimenpitein työllistyi 12 000 henkilöä. Vajaa viidesosa näistä kaikista osatyökykyisistä oli nuoria alle 35-vuotiaita.
Vammasta tai sairaudesta kärsivien osatyökykyisten työllistymisessä on palkkatuella suuri merkitys. Nykyisessä järjestelmässä sen käyttöä hankaloittaa kuitenkin määrärahasidonnaisen palkkatuen pätkittäisyys ja heikko ennakoitavuus. Työllistäminen edellyttää usein työpaikalla erityisjärjestelyjä, työnkuvien rakentamista ja huolellista perehdytystä. Työkyvyn osittaisuutta paikkaavan palkkatuen epävarmuuden vuoksi monet työnantajat eivät ole halunneet ryhtyä tarvittaviin sopeutustoimiin. Toistuva palkkatuen anominen ja tukijaksojen lyhytkestoisuus eivät tue työpaikkojen syntyä, koska yksilöllisiä räätälöityjä ratkaisuja ja huolellista perehdytystä vaativat työpaikat edellyttävät pitkäjänteisyyttä myös palkkatukijärjestelmältä.
Henkilöä voidaan pitää työkykyisenä, kun hänen yksilölliset edellytyksensä, kuten ikä, sukupuoli ja terveydentila, ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa ja ihminen pystyy työskentelemään vähintään keskimääräisellä tasolla (yleisesti noudatettava työaika, vaadittu työsuorituksen taso, tarpeellinen ohjaus huomioon ottaen). Työkyvyn käsite on tehtäväsidonnainen. Osatyökykyisyys tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijä ei selviydy täydellisesti työnsä asettamista vaatimuksista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,