Nykyinen kuntalain 5 luvun 20 § ja hyvinvointialueesta annetun lain 5 luvun 28 § mahdollistavat molempien vaalien äänioikeuden myöntämisen myös EU:n ulkopuolisille kansalaisille, mikäli he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tämä lakialoite esittää kyseisen säännöksen muuttamista siten, että äänioikeus kunnallisvaaleissa rajataan Suomen taikka muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaiselle, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Lisäksi äänioikeus kuntavaaleissa ja aluevaaleissa on Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä, jos 1) hänen tietonsa on hänen pyynnöstään talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa säädetyllä tavalla, ja 2) hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16:ta haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa tai ei ole kirjallisesti peruuttanut aikaisempaa ilmoitustaan.
Ehdotetun muutoksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen kansallisvaltion demokratian legitimiteettiä, korostaa kansalaisuuden merkitystä ja selkeyttää ja yhdenmukaistaa vaalioikeuden perustuslaillista perustaa.
Äänioikeus on keskeinen osa kansanvaltaista järjestelmää ja suvereniteettia. Se ei ole vain valtion antama tekninen tai hallinnollinen oikeus, vaan valtion antama perustavanlaatuinen ja syvällinen vaikuttamisoikeus kansanvaltaiseen ja demokraattiseen järjestelmään.
Kansalaisuuden kautta muodostuu vastavuoroinen suhde yksilön ja valtion välillä, joka sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Äänioikeuden tulisi ensisijaisesti kuulua niille, jotka ovat osa tätä yhteisöä ja osoittaneet sitoutumisensa ja kunnioituksensa sen arvoihin ja velvollisuuksiin.
Demokratian legitimiteetti edellyttää, että päätöksentekoon osallistuvat henkilöt jakavat yhteiskunnan perusarvot ja oikeudellisen järjestyksen. Euroopan unionin kansalaisilla on yhteinen oikeudellinen viitekehys, ja jäsenyys Euroopan unionissa edellyttää sitoutumista muun muassa oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Sen sijaan EU:n ulkopuoliset valtiot eivät välttämättä jaa näitä arvoja. Tällöin ei voida pitää lähtökohtaisesti itsestään selvänä, että näiden maiden kansalaiset olisivat sitoutuneet vastaavasti suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteisiin.
Sallimalla äänioikeus Euroopan unionin ulkopuolisille kansalaisille ilman kansalaisuutta ja täyttä yhteiskunnallista integroitumista avataan mahdollisuus ulkopuolisille vaikutusyrityksille, mukaan lukien autoritaarisista valtioista tulevat henkilöt. Äänioikeuden kytkeminen kansalaisuuteen toimii tehokkaana suojakeinona demokraattisen prosessin väärinkäyttöä vastaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, jossa hybridiuhat ja ulkovaltojen vaikuttamispyrkimykset ovat kasvaneet.
Ehdotettu muutos tukee kansalaisuuden institutionaalista merkitystä ja kannustaa ulkomaalaisia hakeutumaan Suomen kansalaisiksi. Tämä edistää yhteiskunnallista integroitumista ja pitkäaikaista sitoutumista suomalaisiin arvoihin ja normeihin. Samalla vaalioikeuden määräytymistä selkeytetään. Kansalaisille, jotka ovat osa samaa oikeudellista yhteisöä, kuuluu oikeus osallistua päätöksentekoon. Tämä linjaus vastaa myös monien muiden EU-maiden käytäntöä.
Useat Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät myönnä kunnallisvaalien äänioikeutta EU:n ulkopuolisille kansalaisille ilman kansalaisuutta. Virossa lainsäädäntöön suunniteltiin muutosta viime vuoden lopulla. Viron parlamentti päättikin evätä äänioikeuden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta paikallisvaaleissa. Muutosta perusteltiin turvallisuustilanteella ja Venäjän hybridiuhalla. Kansalaisuudettomille sovittiin siirtymäkausi, jonka jälkeen heiltä vaaditaan Viron kieli- ja kansalaisuuskoe. Viime vuoden lopulla 11 EU:n jäsenvaltiota salli kansalaisuudettomien äänioikeuden paikallisvaaleissa. Jäsenvaltioista 16 ei salli: Saksan, Itävallan ja Ranskan lisäksi myöskään Latvia, Tanska, Puola, Tšekki, Espanja, Portugali, Italia, Kreikka, Bulgaria, Romania, Kroatia, Kypros ja Malta eivät myönnä äänioikeutta näille henkilöille. Viro teki lakimuutoksen tämän jälkeen. 11 näistä 16 maasta ei salli äänioikeutta myöskään kolmansien maiden kansalaisille. Viisi maata (Tanska, Malta, Puola, Portugali ja Espanja) antaa paikallisvaaleissa äänioikeuden kolmansien maiden kansalaisille, mutta ei kansalaisuudettomille.
Suomen nykyinen järjestelmä on poikkeuksellisen salliva. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen näiden maiden kanssa tukisi EU:n sisäistä johdonmukaisuutta ja estäisi väärinkäytön mahdollisuuksia, kuten ulkovaltojen vaikuttamismahdollisuuksia.
Tämä lakialoite ei rajoita ulkomaalaisten mahdollisuuksia elää, työskennellä tai vaikuttaa muuten suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan se palauttaa kunnallisvaalien ja aluevaalien äänioikeuden sen alkuperäiseen merkitykseen konkreettiseksi osoitukseksi kansalaisuudesta, vastuusta ja demokraattiseen arvopohjaiseen yhteisöön sitoutumisesta. Muutoksen kautta vahvistetaan kansanvallan legitiimiyttä, selkeytetään vaalijärjestelmää ja suojataan suomalaista päätöksentekoa ulkoisilta vaikutuksilta.