Metsätalous on luonteeltaan ylisukupolvista toimintaa. Puun kasvu kestää hakkuukypsäksi Suomessa tyypillisimmillään 80—120 vuotta puulajista, kasvupaikasta, maantieteellisestä sijainnista tai tavoitellusta puun järeydestä riippuen. Täten puun kasvatus kestää 3—4 sukupolven ajan. Nykyisellään päätehakkuukypsyyden saavuttaneesta metsästä on jouduttu maksamaan perintö- ja lahjaveroa 3—4 kertaa. Metsän pinta-alaverotuksen aikana metsän arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa perustui varallisuusverotuksessa käytettyyn arvostukseen. Tämä taas muodostui metsän pinta-alaverotuksessa käytetyn metsän vuotuisen tuoton perusteella kertomalla tämä kymmenellä. Metsän vuotuinen tulo perustui aiemmin kolmen edellisen verovuoden puun keskimääräiseen ns. verokuutiometrin kantohintalaskelmaan. Metsän veroperustetta määriteltäessä otettiin huomioon metsän maaperän kasvuedellytysten mukainen veroluokka ja sijaintikunta.

Tämä menettely olisi edelleen johdonmukainen ja metsänhoitoon kannustava verotuskäytäntö. Yhä edelleen metsistä on saatavissa maaperän ja kasvuedellytysten mukaiset kyseiset veroluokitustiedot. Muutokset näihin tietoihin on mahdollista tehdä varsin helposti esim. metsäalan lisääntyessä peltojen metsityksen myötä tai metsän pinta-alan vähentyessä maan käyttötarkoituksen muuttuessa.

Verokuutiometrin arvon määrittely voitaisiin edelleen tehdä aiempaan tapaan tilastomatemaattisesti laskennallisen metsänkasvun ja tuloarvon määrittelemiseksi. Aiemman käytännön mukaan tämän kertominen kymmenellä olisi varallisuusarvon määrittelyn peruste perintö- ja lahjaverotuksessa. Vaihtoehtoisesti olisi mahdollista käyttää vuoden 2005 metsän puhtaan tulon mukaista varallisuusarvoa muutettuna nykyarvoon elinkustannus- tai rakennusindeksillä vuoden 2005 tasosta.

Koska metsätalous on yli sukupolvien ulottuvaa toimintaa, tulisi kohtuuttomaksi kustannuseräksi muodostuva perintö- ja lahjavero poistaa metsäomaisuudelta lähiomaisten eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvien osalta. Metsä verotetaan tuloverotuksessa nykyisin myyntiverokäytännön mukaan ja aiemmin pinta-alaverotuksen mukaan. Myytävään puuhun kohdistuu myös kaksinkertaista tuloverotusta samaan vero-objektiin, koska myyntiin tuleva puu on kasvanut pinta-alaverotuksen aikana. Tukkipuun osalta tämä tuloverotuksen kaksinkertaisuus korostuu erityisen voimakkaasti varsinkin silloin, jos metsä on ollut pinta-alaverojärjestelmän piirissä vuoden 2005 loppuun asti. Edelleen metsiin kohdistuu veronluontoinen metsänhoitoyhdistysmaksu.

Täten aika on kypsä metsän perintö- ja lahjaveron poistamiselle lähiomaisilta eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvilta. Jos metsän arvon määrittelynä käytetään aiempaa varallisuusarvon määrittelyä edellä kuvatulla tavalla, tulisi metsän osalta perintö- ja lahjavero poistaa lähiomaisilta eli 1. perintöveroluokkaan kuuluvilta 500 000 euron varallisuusarvoon saakka, ja siitä eteenpäin 500 001 eurosta alkaen verotus tapahtuisi, kuten se tapahtuu 1. perintöveroluokassa vähennettynä 80 %:lla varallisuusarvon määrästä.