Viimeksi julkaistu 5.12.2022 9.57

Lakialoite LA 74/2022 vp 
Hanna Huttunen kesk ym. 
 
Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä muutettavaksi väliaikaisesti tuloverolakia. Se on tehty lausuntokierroksella käyneen lakiluonnoksen pohjalta kuitenkin niin, että kokeilun toteuttamista siirrettäisiin vuodella eteenpäin, jotta sille voitaisiin varata määrärahoitus. 

Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu toteutettaisiin vuosina 2024—2027. Kokeilun tarkoituksena on saada tietoa alueellisen opintolainahyvityksen vaikutuksista esityksen mukaisen kokeilualueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen.  

Kokeilu toteutettaisiin Pohjois- ja Itä-Suomessa kokeilualueella, joka kattaa 25 kuntaa. Esityksen mukaan kokeiluryhmään valituille korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka asuvat kokeilualueella, myönnettäisiin säädettyjen edellytysten täyttyessä hakemuksesta alueellinen opintolainahyvitys. Alueellista opintolainahyvitystä voitaisiin myöntää enintään kolme erää, ja se olisi määrältään yhteensä enintään 8 800 euroa, mutta kuitenkin yhteensä enintään 60 prosenttia opintolainansaajan alueelliseen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamislukukauden viimeisen päivän lainamäärästä. Alueellinen opintolainahyvitys olisi saajalleen verovapaata tuloa. 

Kokeilu tarvitsee 6 miljoonan euron siirtomäärärahoituksen, joka otetaan huomioon myöhemmin laadittaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024—2027 sekä valtion talousarviota vuodelle 2024. 

Lakialoitteessa ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024 tai mahdollisimman pian sekä olemaan voimassa 31.12.2028 saakka. 

PERUSTELUT

Alueellisen opintolainahyvityskokeilun tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja elinvoiman kohentaminen harvaan asutulla maaseudulla. Kokeilulla ja tavoitteella on parlamentaarinen yhteisymmärrys. 

Valtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) on pohtinut konkreettisia ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin Suomessa.  

Yhtenä ratkaisuehdotuksena HAMA-työryhmä esitti lokakuussa 2019 julkaisemassaan loppuraportissa Norjassa käytössä olevaa alueellista opintolainahyvitysmallia, jonka mukaan siellä harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyisi kokonaan pois. Hyvityksen saamisen edellytyksenä on asuminen ja riittävä työskentely tai siihen rinnastettavan toiminnan harjoittaminen tietyn kunnan alueella. 

HAMA-työryhmä tilasi asiasta ennakkoselvityksen ja teetti kyselyn nuorille. Tulokset olivat lupaavia. Sen perusteella noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja kolme neljäsosaa ammattikorkeakouluopiskelijoista olisi valmis muuttamaan harvaan asutulle alueelle, jos he saisivat ehdotuksen mukaisen opintolainahyvityksen. Potentiaalisia muuttajia ovat esiselvityksen mukaan erityisesti ne korkeakoulutetut, jotka ovat aiemmin asuneet maaseudulla. 

Kokeilun vaikutusten selville saamiseksi kokeilualueen tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen ja selvärajainen alue. Nyt ehdotettu 25 Itä- ja Pohjois-Suomen kunnan muodostama kokeilualue on arvioitu esityksen valmistelussa parhaaksi toteuttamisvaihtoehdoksi. 

Toimenpide-ehdotusten mahdollinen toteuttaminen olisi aluksi tehtävä määräaikaisina kokeilulakeina, joilla pyrittäisiin hankkimaan tarvittavaa tietoa toimenpide-ehdotusten tosiasiallisista vaikutuksista ja toimivuudesta toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Määräaikainen kokeilu muodostaisi myös perustuslain 6 §:n edellyttämän hyväksyttävän perusteen tinkiä muodollisesta yhdenvertaisuudesta alueellisessa suhteessa. 

Edellä mainitulta pohjalta alueellista opintolainahyvityskokeilua on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä hallituksen lakiesityksen muotoon. Lakiluonnos on käynyt laajalla lausuntokierroksella. Palautteen perusteella yli puolet kaikista 46 lausunnonantajasta kannatti ehdotettua kokeilua. Vain 11 tahoa suhtautui kielteisesti kokeiluun. Erityisesti ehdotetulla kokeilualueella sijaitsevat lausunnon antaneet kunnat ja kaupungit sekä lausunnon antaneet maakuntien liitot kannattivat kokeilua ja pitivät sitä hyvänä keinona saada tietoa alueellisen opintolainahyvityksen vaikutuksesta kokeilualueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen. Kokeilulla on siis vahva tuki ja tarve. 

Kuitenkin hallitus päätti 17.11.2022 pitämässään istunnossa peruuttaa asiaa koskevan hallituksen esityksen antamisen eduskunnalle osana kokonaisratkaisua eduskunnalle loppuvaalikaudella annettavista hallituksen esityksistä. 

Katsomme kuitenkin, että kokeilu alueellisesta opintolainahyvityksestä tulisi käynnistää viipymättä, koska siitä on hallitus-oppositiorajat ylittävä parlamentaarinen yhteisymmärrys sekä lausunnonantajien tuki. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset: 

1. Laki alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Lain tarkoitus 
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa tammikuun 2024 alusta joulukuun 2027 loppuun kestävä kokeilu alueellisesta opintolainahyvityksestä. 
Kokeilun tarkoituksena on saada tietoa alueellisen opintolainahyvityksen vaikutuksista 4 §:ssä tarkoitetun kokeilualueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen. 
2 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun toimeenpanoon ja kokeilun kohdejoukkoon valittuihin henkilöihin. 
3 § 
Kokeilun toimeenpano 
Opetus- ja kulttuuriministeriö johtaa ja ohjaa alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun toimeenpanoa. 
Tämän lain toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos. 
4 § 
Kokeilualue ja kokeilun kohdejoukko  
Tässä laissa tarkoitettuun kokeilualueeseen kuuluvat Kajaanin, Kemijärven, Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Nurmeksen ja Pudasjärven kaupungit sekä Ilomantsin, Juuan, Hyrynsalmen, Paltamon, Pelkosenniemen, Posion, Puolangan, Pyhännän, Rautavaaran, Ristijärven, Sallan, Savukosken, Sonkajärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Utajärven ja Vaalan kunnat. 
Kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat vuonna 2024 ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa tai vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneet, jotka ovat saaneet kyseisen tutkinnon suorittamisen aikana opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea. Kohdejoukkoon kuuluvat lisäksi vuonna 2024 alemman korkeakoulututkinnon Suomessa tai vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneet, jotka on otettu suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa ja jotka ovat saaneet kyseisen tutkinnon suorittamisen aikana opintotukilain mukaista opintotukea. 
5 § 
Kokeilu- ja verrokkiryhmä 
Kansaneläkelaitos poimii 4 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kohdejoukosta satunnaisotannalla puolet tutkinnon suorittaneista mukaan kokeiluun (kokeiluryhmä). Satunnaisotanta suoritetaan siten, että jokaisella kohdejoukkoon kuuluvalla on yhdenvertainen mahdollisuus tulla valituksi kokeiluryhmään. Kansaneläkelaitoksen on julkistettava poimintaan käytettävät ohjelmointikomennot ennen kokeilun alkamista. 
Ne kohdejoukkoon kuuluvat, jotka eivät kuulu kokeiluryhmään, muodostavat verrokkiryhmän. 
Kansaneläkelaitos poimii kokeiluryhmään kuuluvat henkilöt kerran kuukaudessa. Ensimmäinen poiminta tehdään helmikuussa 2024. Viimeinen poiminta tehdään maaliskuussa 2024 niistä tutkinnon suorittaneista, joiden tutkinnon suorittamista koskevat tiedot Kansaneläkelaitos on saanut helmikuun 2025 loppuun mennessä. 
Kun kuukausittainen poiminta on tehty, Kansaneläkelaitos ilmoittaa kokeiluryhmään poimi-tulle tämän kuulumisesta kokeiluryhmään ja mahdollisuudesta hakea alueellista opintolainahyvitystä. Ilmoituksessa on kerrottava alueellisen opintolainahyvityksen saamisen edellytykset ja hyvityksen määrän laskemisessa noudatettavat periaatteet sekä annettava ohjeet hyvityksen hakemisesta. 
6 § 
Alueellinen opintolainahyvitys ja sen määrä 
Kokeiluryhmään kuuluvalle henkilölle myönnettyä opintotukilaissa tarkoitettua opintolainaa lyhennetään valtion varoista maksettavalla alueellisella opintolainahyvityksellä tässä laissa säädetyin edellytyksin. 
Alueellista opintolainahyvitystä on mahdollista saada enintään kolme erää. 
Hyvityksen ensimmäisen erän määrä on enintään 3 600 euroa sekä toisen ja kolmannen erän määrä kumpikin enintään 2 600 euroa. Alueellisen opintolainahyvityksen määrä on kuitenkin yhteensä enintään 60 prosenttia henkilön alueelliseen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamislukukauden viimeisen päivän lainamäärästä. 
7 § 
Alueellisen opintolainahyvityksen myöntämisen edellytykset 
Alueellisen opintolainahyvityksen myöntämisen edellytyksenä on, että kokeiluryhmään kuuluvalla on opintotukilaissa tarkoitettua opintolainaa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittamislukukauden viimeisenä päivänä. 
Edellytyksenä on myös, että henkilöllä on yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan ennen alueellisen opintolainahyvityksen kunkin erän hakemista (seurantajakso) ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla kokeilualueella. Kokeilun viimeinen seurantajakso päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. 
Henkilöllä on oikeus alueelliseen opintolainahyvitykseen, jos hän on 12 kuukauden seurantajaksolla yhteensä vähintään 180 päivän ajan työskennellyt työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa kokoaikatyössä tai sellaisessa osa-aikatyössä, jossa työaika on vähintään 50 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, taikka toiminut yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti vakuutettuna yrittäjänä. 
Edellä 3 momentissa tarkoitettua 180 päivän työssäoloaikaa laskettaessa työskentelyyn rinnastetaan myös aika, jolloin henkilö on: 
1) saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain (568/2007) mukaista työkyvyttömyyseläkettä; 
2) saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain mukaista raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainrahaa; 
3) ollut suorittamassa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (285/2022) mukaista palvelusta; tai 
4) hoitanut lastaan lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai toi-minut omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettuna omaishoitajana. 
8 § 
Alueellisen opintolainahyvityksen hakeminen 
Kansaneläkelaitos tutkii oikeuden alueelliseen opintolainahyvitykseen kokeiluryhmään kuuluvan hakemuksesta kunkin hyvityserän osalta erikseen. 
Alueellisen opintolainahyvityksen ensimmäistä erää voi hakea, kun alueelliseen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisesta on kulunut vähintään 12 kuukautta. Toista ja kolmatta erää voi hakea aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua edellisen seurantajakson päättymisestä. 
Alueellista opintolainahyvitystä on haettava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2028.Hakijan on annettava Kansaneläkelaitokselle alueellista opintolainahyvitystä koskevan hakemuksen ratkaisemiseksi ja hyvityksen myöntämiseksi tarvittavat tiedot 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työskentelystään tai yritystoiminnastaan tai 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta olosuhteestaan ja sen kestosta.  
9 § 
Alueellisesta opintolainahyvityksestä päättäminen 
Kansaneläkelaitos laskee rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella alueellisen opintolainahyvityksen määrän ja antaa asiassa päätöksen. 
10 § 
Alueellisen opintolainahyvityksen maksaminen 
Kun päätös oikeudesta alueelliseen opintolainahyvitykseen ja sen määrästä on annettu hakijalle, Kansaneläkelaitos maksaa hyvityksen rahalaitokselle. 
Alueellisella opintolainahyvityksellä lyhennetään valtion takaamaa opintolainaa lainojen suuruuden mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. 
Jos Kansaneläkelaitos on kuitenkin takaajana maksanut opintolainan rahalaitokselle ja opintolaina on Kansaneläkelaitoksen perittävänä, alueellisen opintolainahyvityksen määrä vähennetään ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen perittävänä olevasta takaussaatavasta. Jos opintolaina on alueellisen opintolainahyvityksen maksamishetkellä pienempi kuin maksettavaksi tulevan hyvityksen määrä, jäljelle jäävä osuus maksetaan hakijalle tämän ilmoittamalle tilille. 
11 § 
Tietojen saaminen ja luovuttaminen 
Tämän lain mukaisten tietojen saamiseen ja luovuttamiseen sovelletaan, mitä opintotukilain 41 a §:ssä, 41 b §:n 3 ja 4 kohdassa sekä 42, 43, 43 a ja 43 b §:ssä säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada ja luovuttaa opintotukea koskevia tietoja.  
12 § 
Kokeilurekisteri 
Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun toimeenpanon hallinnointia, tilastointia, seuran-taa ja arviointia varten on Kansaneläkelaitoksen kokeilurekisteri. 
Kokeilurekisteriin tallennetaan alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun kokeiluryhmässä ja verrokkiryhmässä mukana olevien henkilöiden tiedot. Rekisteriin merkitään tieto henkilön kuulumisesta kokeiluryhmään tai verrokkiryhmään. Kansaneläkelaitos toimii kokeilurekisterin rekisterinpitäjänä. 
Kansaneläkelaitos kerää ja tallentaa kokeilurekisteriin kokeiluryhmään kuuluvista henkilöistä seuraavat tiedot: 
1) nimi; 
2) henkilötunnus; 
3) kotikunnat vuosina 2024—2027; 
4) vuonna 2024 suoritettu korkeakoulututkinto ja tutkinnon suorittamisajankohta; 
5) tiedot maksetusta alueellisesta opintolainahyvityksestä, sen ajallisesta kohdentumisesta ja maksupäivistä; ja 
6) tiedot annetuista alueellista opintolainahyvitystä koskevista päätöksistä. 
Kokeilurekisteriin saadaan kerätä ja tallentaa verrokkiryhmään kuuluvista henkilöistä 3 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetut tiedot.  
Rekisteriin kerättyjä tietoja saa käyttää vain alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun hallinnoinnissa, tilastoinnissa, 13 §:ssä tarkoitetussa kokeilun seurannassa ja arvioinnissa sekä muissa kokeilua koskevissa tutkimuksissa. Rekisterin tietoja saa yhdistää Kansaneläkelaitoksen ja myös muiden viranomaisten rekistereiden tietoihin alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun vaikutuksia tutkittaessa. Rekisterin tiedot säilytetään vuoden 2038 loppuun saakka.  
13 § 
Kokeilun seuranta ja arviointi 
Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun ja sen tarkoituksen toteutumista selvitetään seuraamalla ja arvioimalla kokeilun toimeenpanoa sekä kokeilualueen työvoiman saatavuuden ja elinvoimaisuuden kehittymistä. 
Kansaneläkelaitos seuraa ja arvioi kokeilun aikana sen toteutumista ja vaikutuksia sekä rapor-toi kokeilusta opetus- ja kulttuuriministeriölle. 
Kokeilusta laaditaan sen päätyttyä kokeilualueen työvoiman saatavuuden ja elinvoimaisuuden kehittymistä koskeva arviointitutkimus. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kyseisen arviointitutkimuksen toteuttajan. 
Kansaneläkelaitoksella ja 3 momentissa tarkoitetun arviointitutkimuksen toteuttajalla on oi-keus saada maksutta sekä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä kokeilun seurantaa ja arviointia varten henkilön asuinpaikkaa, työskentelyä sekä tuloja koskevat välttämättömät tiedot: 
1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; ja 
2) Eläketurvakeskukselta. 
Seuranta- ja arviointiaineisto säilytetään kokeilun seurantaa ja arviointia koskevan Kansan-eläkelaitoksen laatiman raportin sekä kokeilun päätyttyä laadittavan 3 momentissa tarkoitetun arviointitutkimuksen julkaisemiseen saakka. 
14 § 
Kokeilun rahoitus 
Alueellinen opintolainahyvitys rahoitetaan valtion varoista. 
Tämän lain toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat menot luetaan Kansaneläke-laitoksen toimintamenoiksi. 
15 § 
Takaisinperintä ja takaisinperintäsaatavan vanhentuminen 
Alueellisen opintolainahyvityksen takaisinperintään ja takaisinperintäsaatavan vanhentumiseen sovelletaan, mitä opintotukilain 27 ja 27 a §:ssä säädetään. 
16 § 
Muutoksenhaku 
Alueellista opintolainahyvitystä koskevan päätöksen muutoksenhakuun, itseoikaisuun, päätöksen poistamiseen ja asiavirheen korjaamiseen sovelletaan, mitä opintotukilain 29 §:n 1, 2 ja 4 momentissa sekä 30, 30 a, 31 ja 31 a §:ssä säädetään. 
17 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2028. 

2. Laki tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään tuloverolain (1535/1992) 92 §:ään siitä lailla 946/2008 kumotun 18 kohdan tilalle väliaikaisesti uusi 18 kohta seuraavasti: 
92 § 
Verovapaat sosiaalietuudet 
Veronalaista tuloa eivät ole: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
18) alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta annetussa laissa ( / ) tarkoitettu alueellinen opintolainahyvitys; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2028. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 1.12.2022 
Hanna Huttunen kesk 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
Anu Vehviläinen kesk 
Juha Pylväs kesk 
Mikko Savola kesk 
Arto Pirttilahti kesk 
Seppo Eskelinen sd 
Piritta Rantanen sd 
Juha Sipilä kesk 
Jouni Ovaska kesk 
Tuomas Kettunen kesk 
Anne Kalmari kesk 
Mikko Kärnä kesk 
Markus Lohi kesk 
Mikko Kinnunen kesk 
Katri Kulmuni kesk 
Ari Torniainen kesk 
Hanna Kosonen kesk 
Markku Eestilä kok 
Heikki Autto kok 
Joonas Könttä kesk 
Sandra Bergqvist 
Hanna-Leena Mattila kesk 
Esko Kiviranta kesk 
Jari Leppä kesk 
Hannu Hoskonen kesk 
Mari-Leena Talvitie kok 
Raimo Piirainen sd 
Tuula Väätäinen sd 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
Suna Kymäläinen sd 
Jari Myllykoski vas 
Peter Östman kd 
Matti Semi vas 
Heidi Viljanen sd 
Hanna Holopainen vihr 
Hilkka Kemppi kesk 
Sari Essayah kd 
Minna Reijonen ps 
Jouni Kotiaho ps 
Antero Laukkanen kd 
Juha Mäenpää ps 
Jari Ronkainen ps 
Veijo Niemi ps 
Jussi Wihonen ps 
Jenna Simula ps 
Ben Zyskowicz kok 
Ari Koponen ps 
Sebastian Tynkkynen ps 
Päivi Räsänen kd 
Sanna Antikainen ps 
Olli Immonen ps 
Sari Tanus kd 
Pihla Keto-Huovinen kok 
Eeva Kalli kesk 
Ville Vähämäki ps 
Paula Werning sd 
Harry Harkimo liik 
Mikko Lundén ps 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
Mauri Peltokangas ps 
Timo Heinonen kok 
Merja Kyllönen vas 
Katja Hänninen vas 
Marko Kilpi kok 
Pasi Kivisaari kesk 
Pekka Aittakumpu kesk 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
Kaisa Juuso ps