Tuloverolakiin sisältyvä kotitalousvähennys ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti. Lainsäätäjän tahto ei voi olla se, että lähes identtisissä tapauksissa toiset verovelvolliset saavat kotitalousvähennyksen ja toiset jäävät sitä ilman. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon asunnon putkiremontti, jonka työkustannuksista omakotitalon omistaja on oikeutettu vähennykseen, mutta asunto-osakkaalla ei ole tätä oikeutta. Asiallisia eroja omakotitalon ja asunto-osakeyhtiön putkiremontin välillä ei ole. Korjauskustannuksissakaan ei ole juuri eroja. Asunto-osakas maksaa käytössään olevan huoneiston putkiremontista suurin piirtein yhtä paljon kuin omakotitalossa asuva. Toisena esimerkkinä mainittakoon rakennuksen julkisivun maalauskustannukset. Omakotitalon omistaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen toisin kuin asunto-osakas.

Kun molemmat puolisot voivat saada kotitalousvähennyksen ja kun korjaustyö, kuten esimerkiksi putkiremontti, monesti ulottuu kahdelle vuodelle, on erilaisen verokohtelun taloudellinen merkitys huomattava. Toinen pariskunta saanee ensi vuoden alusta lähtien 6 000 euron verohyödyn yhdeltä vuodelta ja toinen jää sitä kokonaan vaille.

Kuten edellä todettiin, asiallisia eroja korjaustöiden välillä ei ole. Muodollinen ero on siinä, että asunto-osakkaan rahasuoritus työn urakoitsijalle kulkee asunto-osakeyhtiön tilin kautta. Tällä muodollisella erolla ei saisi olla niin suurta merkitystä kuin edellä kuvailtiin.

Epäoikeudenmukaisuus tulisi korjata niin, että asunto-osakkaan suoritukset asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen samoin edellytyksin kuin omakotitalon omistajalla on oikeus vastaavaan vähennykseen.