Harmaan talouden torjunta on useista talousrikostorjuntaohjelmista ja niiden yhteydessä toteutetuista lainsäädännön parannuksista huolimatta suurissa ongelmissa erityisesti kohdealueen kansainvälistymisen, viranomaisten resurssien vähäisyyden ja osin hampaattoman lainsäädännön seurauksena.

Selvitysten mukaan ulkomaisen työvoiman osuus (lähes 30 000 henkilötyövuotta eli noin 15 % talonrakennusalan koko työvoimasta) on rakennusalalla lamankin aikana pysynyt lähes ennallaan. Vähintään puolet tästä työvoimasta ei maksa veroa Suomeen, mikä merkitsee laskennallisesti vuosittain ainakin 400 miljoonan euron verottamatonta palkkojen määrää. Osa on lain ja verosopimusten mukaista, osa johtuu siitä, ettei Verohallinnolla ole juuri keinoja tehokkaasti valvoa täällä toimivia ulkomaisia aliurakoitsijoita ja näiden palkansaajia.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet tällä vaalikaudella useampaan kertaan Rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttamista. Hallitus antoi vihdoin esityksen (HE 41/2010 vp), ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 huhtikuun alusta.

Rakennusalan harmaan talouden torjunta edellyttää käännetyn arvonlisäverojärjestelmän täydennykseksi myös muita toimenpiteitä. Rakennusalan järjestäytyneet yritykset antavat vapaaehtoisesti neljännesvuosittain Verohallinnolle urakoitsijatietoja ja niitä täydentävää palkansaajatietoa. Näiden tietojen antaminen on säädettävä pakolliseksi siten, että se koskee koko urakointiketjua. Tällä hetkellä saadaan selville urakointiketjun alkupää (muutamia urakoitsijoita) mutta ketjun loppupään yrityksistä ja työntekijöistä verottajalla ei useinkaan ole tietoa. Tietojen saaminen Verohallinnon käyttöön lisäisi merkittävästi Verohallinnon mahdollisuuksia puuttua nykyistä reaaliaikaisemmin rakennustyömaiden pimeään urakointiin ja palkanmaksuun.

Merkittävä osa erityisesti rakennusalalla mutta myös eräillä muilla aloilla maksettavista palkoista siirtyy verottomina ulkomaalaisille työntekijöille täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivien ulkomaille rekisteröityjen yritysten kautta. Verohallinnolla ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa juuri mahdollisuuksia luotettavasti selvittää sen enempää näiden työntekijöiden kuin yritystenkään verovelvollisuutta Suomessa.

Tässä aloitteessa esitetään Verohallinnolle annettavien rakennusalan urakoitsijatietojen säätämistä pakolliseksi. Urakoitsijaa koskeva ilmoitus olisi tilaajan vastuulla, mutta urakoitsijatietoja täydentävien palkansaajatietojen ilmoittaminen varsinaisen työnantajan vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisestä palkansaajien vuosi-ilmoituksesta siirryttäisiin kuukausittain annettaviin palkansaajakohtaisiin ilmoituksiin ja valvonnan lisäksi myös verotus perustuisi näihin.

Verotusmenettelylain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot maksamistaan tai välittämistään rahanarvoisista suorituksista, niiden oikaisuista, saajista ja suoritusten perusteista. Verotusmenettelylain 15 §:n 8 momentin mukaan Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta. Palkansaajakohtaiset ilmoitukset tulisi antaa kuukausittain.