Tämä lakialoite on rinnakkaisaloite hallituksen esitykselle HE 88/2005 vp, ja se liittyy vuoden 2006 talousarvioesitykseen.

Nopea väestönkasvu tai väestön nopea aleneminen tuottaa ylimääräisiä kustannuksia kunnille. Väestön väheneminen vaikeuttaa palvelutarjonnan sopeuttamista sen kysyntään, koska kiinteistä rakenteista ei pääse eroon. Väestön nopea kasvu taas aiheuttaa kunnille noin 10 000 euron ylimääräiset kustannukset kuntaan muuttajaa kohden investointeina lähinnä sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja sivistystoimen rakennuksiin. Se, että nopeasti kasvavat kunnat eivät ole kyenneet näitä kustannuksia kantamaan, on johtanut kaavoituksen hidastumiseen. Kunnilla ei ole varaa kasvaa nopeasti. Tämä taas on johtanut kaupunkirakenteen hajoamiseen kasvavilla kaupunkiseuduilla, koska muuttopaine on kohdistunut kaupunkikeskuksesta kauempana sijaitseviin kehyskuntiin.

Hallitus esittää nyt ylimääräistä tukea nopeasti kasvaville kunnille. Tuki olisi 38,65 euroa asukasta kohden niille kunnille, joiden asukasluku on varainhoitovuotta edeltäneen kolmen vuoden aikana noussut yli 6 prosentilla.

Esityksessä on kaksi ongelmaa. Ensiksikin tuki kohdistuu kuntiin hyvin sattumanvaraisesti. Jos asukasluvun nousu jää yhtä asukasta vajaaksi, tuki jää kokonaan saamatta, mutta jos raja ylittyy yhdelläkin asukkaalla, tuen saa kokonaan. Helsingin kaupungille yksi asukas voisi merkitä yli 21 miljoonan euron tulonlisäystä tai -menetystä. Siksi esitämme, että tuki muuttuisi liukuvaksi siltä osin kuin väkiluvun muutos ylittää tietyn rajan.

Toinen ongelma on se, että tässä muodossaan tuki entisestään vauhdittaisi kaupunkirakenteen hajoamista, koska prosentuaalinen raja sulkee suuret kaupunkikunnat kokonaan tuen ulkopuolelle ja tuki suuntautuu vain kehyskuntiin. Tämä on täysin takaperoista kehitystä.

Edellä olevan perusteella esitämme, että tukea jaettaisiin kunnille, jos niiden väkiluku on kolmen vuoden aikana muuttunut 4,5 prosentilla tai 3 000 asukkaalla. Tukea tulisi jokaista tämän rajan ylittävää asukasta kohden kasvavilla kunnilla 13 kertaa valtionosuuden henkeä kohden laskettu perusosa (364 euroa) ja väkilukuaan menettävillä kunnilla 38 kertaa valtionosuuden perusosa (1 064 euroa). Nämä luvut eroavat toisistaan, koska esitys on haluttu tehdä kustannusneutraalisti siten, että sekä kasvaville että väkilukuaan menettäville kunnille suunnataan sama euromäärä kuin hallituksen esityksessä.

Todettakoon, että kasvavien kuntien tuki on vain kymmenes osa asukasluvun kasvusta aiheutuvista lisäkustannuksista.

Niiden kuntien lukumäärä, jotka saavat tukea asukasluvun kasvun vuoksi, kasvaa tämän esityksen mukaisesti yhdeksällätoista. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Jyväskylä. Tukea saavien, asukaslukuaan menettäneiden kuntien määrä kasvaa peräti kolmellakymmenelläkuudella.