LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2010 vp

LaVL 5/2010 vp - U 5/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 2 päivänä maaliskuuta 2010 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä) (U 5/2010 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Lisäksi suuri valiokunta on 7 päivänä huhtikuuta 2010 lähettänyt asiaa koskevan jatkokirjelmän 1. OM 06.04.2010 lakivaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

erityisasiantuntija Kirsi Pulkkinen, oikeusministeriö

kansainvälisten asioiden johtaja Erkki Hämäläinen, sisäasiainministeriö

neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, opetusministeriö

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • valtiovarainministeriö
  • Valtakunnansyyttäjänvirasto
  • Keskusrikospoliisi
  • Suomen Asianajajaliitto.

Viitetieto

Valiokunta on antanut samaa asiaa koskevasta puitepäätösehdotuksesta lausunnon LaVL 15/2009 vpU 55/2009 vp.

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

Ryhmä jäsenvaltioita, mukaan lukien Suomi, on tehnyt 11 päivänä joulukuuta 2009 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (16801/09 DROIPEN 164 COPEN 23(8). Direktiivillä määritetään epäillyn tai syytetyn oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin koskevat vähimmäisvaatimukset, joita olisi sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä koko Euroopan unionin alueella.

Jäsenvaltioiden tekemä direktiiviehdotus vastaa sisällöltään samannimistä puitepäätösehdotusta, josta oikeus- ja sisäasiainneuvosto hyväksyi lokakuussa 2009 yleisnäkemyksen. Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi neuvottelujen jatkuminen edellytti puitepäätösehdotuksen muuttamista direktiiviehdotukseksi.

Lisäksi komissio on antanut 9.3.2010 samasta asiasta oman direktiiviehdotuksensa (KOM(2010) 82 lopullinen).

Jatkokirjelmässä käsitellään sekä Euroopan parlamentin raportoijan jäsenvaltioaloitteeseen tekemiä muutosehdotuksia että komission antaman uuden direktiiviehdotuksen sisältöä.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston kirjelmässä määritellyn kannan mukaan valtioneuvosto kannattaa jäsenvaltioiden tekemää direktiiviehdotusta, joka sisällöltään vastaa samannimistä puitepäätösehdotusta, josta OSA-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2009 yleisnäkemyksen.

Jatkokirjelmässä valtioneuvoston kantaa on täsmennetty seuraavasti:

Suomen mielestä olisi tärkeää, että direktiivin soveltamisala olisi määritelty mahdollisimman selkeästi. Tämän vuoksi soveltamisalaa koskevassa artiklassa tulisi säilyttää jäsenvaltioaloitteen mukainen tai vastaava rajaus, joka jättäisi muualla kuin tuomioistuimessa käsiteltävät vähäiset asiat soveltamisalan ulkopuolelle. Toisaalta ilman nimenomaista rajaustakin on katsottava, että kansalliset summaariset rikosprosessimenettelymme jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta riittävää on, että näihin menettelyihin sisältyy mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, jolloin kaikki 6 artiklan mukaiset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet tulevat sovellettaviksi.

Suomi voi hyväksyä epäillyn ja hänen asianajajansa välisten keskusteluiden tulkkauksen siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi. Käännösten osalta lähtökohtana voidaan pitää, että epäillyllä on oikeus kirjalliseen käännökseen asiakirjasta silloin, kun suullista käännöstä ei voida pitää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi riittävänä. Direktiiviehdotuksen säännöksiä voidaan tarvittaessa tarkentaa sekä epäillyn ja hänen asianajajansa välisten keskustelujen tulkkaamisen että asiakirjojen suullisten käännösten osalta vastaamaan paremmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

OSA-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2009 yleisnäkemyksen päätöslauselmasta, jossa edellytetään rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävien tulkkien ja kääntäjien rekisterin perustamista. Ottaen lisäksi huomioon marraskuussa 2008 hyväksytyn Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelman Suomi voi hyväksyä vastaavan säännöksen ottamisen direktiiviin.

Epäillyn oikeusturvan kannalta voidaan pitää perusteltuina toimenpiteitä, joilla voidaan jälkikäteen tarkistaa tulkkauksen laatua. On kuitenkin harkittava, millä tavalla ja missä laajuudessa tämä on tarkoituksenmukaisinta tehdä.

Neuvotteluissa tulee pyrkiä ratkaisuun, joka ottaa oikeusturvanäkökohtien lisäksi huomioon myös ehdotusten kustannusvaikutukset sekä velvoitteiden vaikutukset oikeudenkäynnin kestoon ja viranomaisten käytäntöihin.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Käsiteltävänä oleva jäsenvaltioiden direktiiviehdotus oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä vastaa sisällöltään puitepäätösehdotusta, josta neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen lokakuussa 2009. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan luettuna, tekivät ehdotuksen, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi neuvottelujen jatkuminen edellytti puitepäätösehdotuksen muuttamista direktiiviehdotukseksi.

Puitepäätösehdotuksen valmisteluvaiheessa antamassaan lausunnossa lakivaliokunta on kannattanut tulkkausta ja käännöksiä koskevien vähimmäisvaatimusten aikaansaamista unionin rikosoikeudellisen yhteistyön ja epäillyn oikeusturvan edistämiseksi (LaVL 15/2009 vp). Toisaalta valiokunta kiinnitti huomiota puitepäätösehdotuksen laajaan soveltamisalaan samoin kuin ehdotettujen oikeuksien laajuuteen. Valiokunta oli myös huolissaan puitepäätösehdotukseen liittyvästä päätöslauselmaehdotuksesta, jossa edellytettiin tulkkien ja kääntäjien koulutusrakenteiden järjestämistä, asetettiin vaatimuksia koulutuksen sisällölle samoin kuin edellytettiin, että rikosoikeudellisissa menettelyissä voidaan käyttää yksinomaan akkreditoituja/virallistettuja tulkkeja ja kääntäjiä. Saadun selvityksen mukaan puitepäätösneuvottelut etenivät edellä mainituissa suhteissa myönteisesti. Ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden direktiiviehdotus vastaa syksyllä 2009 saavutettua neuvottelutulosta, lakivaliokunta pitää kyseisestä ehdotusta kannatettavana.

Euroopan parlamentin raportoija ehdottaa eräitä muutoksia jäsenvaltioiden direktiiviehdotukseen. Myös komission samasta asiasta antama direktiiviehdotus eräissä suhteissa eroaa jäsenvaltioaloitteesta. Valiokunta esittää näistä eroista seuraavaa:

Jotta direktiivin soveltamisala olisi mahdollisimman selkeä, valiokunta tukee valtioneuvoston pyrkimystä siitä, että direktiivissä säilytettäisiin jäsenvaltioiden direktiiviehdotuksen mukainen tai vastaava rajaus, jonka mukaan direktiiviä ei sovelleta tuomioistuimen ulkopuolisiin vähäisiin asioihin. Rajaus koskisi esimerkiksi rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyjä ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Suomessa esitutkinta-aineistoa ei aina ole käännetty, jos asiakirjojen suullinen selvittäminen on ollut riittävää. Tämä huomioon ottaen neuvotteluissa tulisi valiokunnan mielestä edelleen säilyttää mahdollisuus suulliseen käännökseen tilanteissa, joissa tämä ei vaikuta oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuteen. Parlamentin raportoijan ja komission ehdotuksissa epäillyn oikeudet tulkkaukseen olisivat jäsenvaltioaloitetta laajempia, sillä niissä muun muassa mahdollistetaan epäillyn ja hänen asianajajansa välisten tarpeellisten tapaamisten tulkkaus. Valiokunta pitää tärkeänä, että sääntelyssä otetaan huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön vaatimukset. Sääntelyä voidaan edellä mainituissa suhteissa tarkentaa, jos kyseiset vaatimukset niin edellyttävät.

Parlamentin raportoija ehdottaa, että direktiiviehdotuksessa edellytetään tulkkien ja kääntäjien pätevöinti- ja akkreditointijärjestelmää. Kuten valiokunta on aiemmassa lausunnossaan todennut, tällaisella vaatimuksella olisi toteutuessaan merkittäviä lainsäädännöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Tämän vuoksi tulisi valiokunnan mielestä pyrkiä siihen, ettei kyseisistä seikoista oteta velvoittavia säännöksiä direktiiviin. Valtioneuvoston tavoin valiokunta voi kuitenkin viime kädessä hyväksyä OSA-neuvostossa lokakuussa 2009 aikaansaadun yleisnäkemyksen mukaisesti, että rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävistä tulkeista ja kääntäjistä edellytetään perustettavaksi rekisteri.

Kaiken kaikkiaan valiokunta pitää tärkeänä, että sääntely on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja joustavaa. Oikeusturvanäkökohtien lisäksi huomioon tulee ottaa myös ehdotusten kustannusvaikutukset sekä velvoitteiden vaikutukset oikeudenkäynnin kestoon ja viranomaisten käytäntöihin.

Lausunto

Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • vpj. Anna-Maja Henriksson /r
  • jäs. Esko Ahonen /kesk
  • Kalle Jokinen /kok
  • Timo Kalli /kesk
  • Oiva Kaltiokumpu /kesk
  • Ilkka Kantola /sd
  • Sampsa Kataja /kok
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Raimo Piirainen /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Kari Uotila /vas
  • Mirja Vehkaperä /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marja Tuokila