Tausta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU 2018/1727 Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (Eurojust-asetus) 47 ja 52 artiklassa säädetään, että Eurojust voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita kolmansien maiden viranomaisten kanssa yhteistyöstrategian mukaisesti. Tätä varten Eurojust laatii komissiota kuullen neljän vuoden välein yhteistyöstrategian, jossa määritetään ne kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön on operatiivinen tarve. Eurojustin kollegio hyväksyi marraskuussa 2019 ensimmäisen tällaisen strategian vuosille 2020—2023. Bosnia-Hertsegovina on yksi yhteistyöstrategian piirissä olevista maista.
Neuvosto antoi 1.3.2021 komissiolle luvan neuvotella yhteistyösopimus muun muassa Bosnia-Hertsegovinan kanssa. Neuvottelumandaattiin liittyen on eduskunnalle annettu E-kirje E 165/2020 vp. Kyseinen E-kirje oli myös lakivaliokunnan käsittelyssä. Tuolloin lakivaliokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan (ks. LaVP 2/2021 vp), jossa muun muassa tuettiin toimia, joiden avulla varmistetaan Eurojustin mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden oikeusviranomaisten kanssa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamista varten. Kyseisen kannan mukaan Eurojustin kolmansien maiden kanssa tekemät yhteistyösopimukset ovat Suomen kannalta lähtökohtaisesti hyödyllisiä, koska ne saattavat edistää sellaisten vaativien rikosten tutkintaa, joiden oikeuskäsittely on Suomen intressissä.
Neuvoston päätöksen perusteella komissio aloitti neuvottelut. Komissio ja Bosnia-Hertsegovinan toimivaltaiset viranomaiset saavuttivat yhteisymmärryksen sopimustekstistä 16.1.2024. Sopimustekstiä ei ole vielä parafoitu, eikä mikään Bosnia-Hertsegovinan kansallinen toimielin ole vielä hyväksynyt tekstiä.
Sopimusehdotus
Valtioneuvoston kirjelmässä käsiteltävä sopimusehdotus koskee Euroopan unionin ja Bosnia-Hertsegovinan välistä, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Bosnia-Hertsegovinan rikosoikeudellisesta yhteistyöstä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä koskevaa sopimusta.
Yhteistyösopimuksen tavoite on kehittää Eurojustin ja Bosnia-Hertsegovinan suhteita siten, että sopimuspuolet voivat tehdä tehokasta yhteistyötä ja vaihtaa keskenään tietoja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi.
Kirjelmästä ilmenevin tavoin Eurojustin ja Bosnia-Hertsegovinan välinen sopimusluonnos vastaa pitkälti Eurojustin kolmansien maiden kanssa aiemmin tekemiä yhteistyösopimuksia. Eurojustilla on yhteistyösopimukset Ukrainan, Montenegron, Islannin, Sveitsin, Norjan, Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Pohjois-Makedonian, Liechtensteinin, Moldovan, Albanian, Georgian ja Serbian kanssa. Lakivaliokunta on vastikään käsitellyt myös Eurojustin ja Armenian välistä yhteistyösopimusta (LaVL 18/2023 vp ja LaVP 1/2024 vp).
Eurojustin ja Bosnia-Hertsegovinan välisen sopimuksen keskeinen osa on sen 2 luku, joka koskee tietojenvaihtoa ja tietosuojaa. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan sopimusluonnos varmistaa osaltaan korkean tietosuojan tason. Kirjelmästä ilmenevin tavoin 2 luvussa vahvistetaan tietosuojaa koskevat yleiset periaatteet, mukaan lukien käyttötarkoituksen rajoittaminen, tietojen laatu ja erityisten tietoryhmien käsittelyyn sovellettavat säännöt, rekisterinpitäjiin sovellettavat velvoitteet, mukaan lukien tietojen säilyttämisajat, lokitiedot ja dokumentointi, tietoturvallisuus ja siirrettyjen henkilötietojen osalta yksilön oikeudet, jotka koskevat muun muassa tietoihin pääsyä, niiden oikaisemista ja henkilötietojen automaattista käsittelyä, riippumatonta ja tehokasta valvontaa sekä hallinnollisia ja oikeudellisia muutoksenhakukeinoja.
Lakivaliokunta pitää riittävän tietosuojan tason varmistamista tärkeänä. Tietojen siirron, käsittelyn ja säilytyksen tulee olla asianmukaista. Valiokunta on kiinnittänyt tähän huomiota myös aiemmin käsitellessään Serbian ja Armenian kanssa tehtäviä yhteistyösopimuksia (ks. LaVL 4/2019 vp ja LaVL 18/2023 vp).
Valtioneuvoston kirjelmän ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta kannattaa valtioneuvoston tavoin sopimuksen tekemistä Bosnia-Hertsegovinan kanssa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Suomen kannalta sopimus on hyödyllinen, koska sen arvioidaan voivan edistää sellaisten vaativien rikosten tutkintaa, joiden oikeuskäsittely on Suomen intressissä. Sopimus edistää osaltaan rikosvastuun toteutumista vakavissa rajat ylittävissä rikoksissa. Valiokunnalla ei ole oman toimialansa kannalta huomauttamista sopimuksen sisältöön.