Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on panna
täytäntöön laittoman huumausainekaupan
rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien
vähimmäissääntöjen
vahvistamisesta tehty puitepäätös.
Puitepäätöksen tavoitteena on torjua
huumausaineiden ja erityisesti huumausaineiden valmistuksessa käytettävien
ns. lähtöaineiden laitonta kauppaa Euroopan unionissa.
Lähtöaineiden laittomaan valmistukseen tai käsittelyyn
liittyviä tekoja on Suomessa toistaiseksi tullut ilmi suhteellisen
vähän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan on kuitenkin
syytä varautua siihen, että tällaiset
teot saattavat meilläkin yleistyä.
Ehdotettu sääntely menee tietyiltä osilta
jonkin verran pitemmälle kuin puitepäätös
välttämättä edellyttää.
Huumausainerikoksen edistämisen yritystä koskeva
rangaistussäännös on esityksessä ulotettu
koskemaan paitsi lähtöaineisiin liittyviä tekoja
myös huumausainerikoksen tekemiseen soveltuviin välineisiin
ja tarvikkeisiin liittyviä tekoja. Lisäksi törkeää huumausainerikoksen
edistämistä koskeva rangaistussäännös
on ulotettu koskemaan myös huumausainerikoksen
rahoittamista, vaikka puitepäätös ei
tähän velvoitakaan. Valiokunta pitää esitystä näiltäkin
osilta perusteltuna. Ehdotetussa muodossa huumausainerikoksia koskevasta
sääntelystä tulee kattavampi ja johdonmukaisempi
kuin siinä tapauksessa, että puitepäätös
pantaisiin täytäntöön vain täyttämällä kaavamaisesti
siitä johtuvat vähimmäisvelvoitteet.
Esityksessä ehdotetaan, että oikeushenkilön rangaistusvastuu
ulotetaan koskemaan kaikenlaisia huumausainerikoksia huumausaineen käyttörikosta
lukuun ottamatta. Tämä on tarpeen puitepäätöksestä johtuvien
velvoitteiden täyttämiseksi. Koska hallituksen
esityksen perustelut ovat tältä osalta suppeat,
valiokunta pitää aiheellisena korostaa, että oikeushenkilön rangaistusvastuu
ei synny pelkästään sillä perusteella,
että oikeushenkilön toiminnassa on tehty huumausainerikos.
Lisäksi on rikoslain 9 luvun säännösten
mukaisesti pystyttävä osoittamaan niin sanottu
yhteisösyyllisyys eli se, että oikeushenkilön
toiminnassa on menetelty moitittavasti ja että tällä menettelyllä on
yhteys rikoksen tapahtumiseen. Edelleen edellytyksenä on
se, että rikos on tehty oikeushenkilön puolesta
tai hyväksi ja että rikoksentekijällä on
määrätynlainen suhde oikeushenkilöön
tai asema sen organisaatiossa.
Oikeushenkilön rangaistusvastuulle säädetyt varsin
tiukat edellytykset saattavat valiokunnan käsityksen mukaan
täyttyä esimerkiksi tilanteessa, jossa huumausaineiden
valmistukseen soveltuvia aineita laillisesti käsittelevässä yrityksessä laiminlyödään
noudattaa vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta
huumausainerikosten ehkäisemiseksi ja siten mahdollistetaan
huumausainerikoksen tekeminen yrityksen toiminnassa. Toisaalta on
selvää, että yritystä ei voida tuomita
yhteisösakkoon pelkästään sillä perusteella,
että sen työntekijä syyllistyy työpaikalla tai
muuten huumausainerikokseen, jolla ei ole yhteyttä yrityksen
toimintaan.
Yksityiskohtaiset perustelut
3 §. Huumausainerikoksen valmistelu (Uusi).
Puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohdan
d alakohdan mukaan rangaistavaksi on säädettävä lähtöaineiden
valmistus, kuljetus ja jakelu tietoisena siitä, että niitä käytetään
huumausaineiden laittomaan tuotantoon tai valmistukseen. Mainitut
teot ovat jo nyt rangaistavia rikoslain 50 luvun 3 §:ssä tarkoitettuna
huumausainerikoksen valmisteluna. Puitepäätöksen
3 artiklan 1 kohdan mukaan myös mainittujen tekojen yritys
on säädettävä rangaistavaksi.
Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta huumausainerikoksen
valmistelun yrityksen säätämistä rangaistavaksi.
Rikoksen valmistelu on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi
vain poikkeuksellisesti. Valmistelukriminalisoinnit koskevat yleensä vakavimpia
rikoksia. Rikoslaissa ei ole aikaisemmin ulotettu rangaistavuutta
rikoksen valmistelun yritykseen saakka. Periaatteellista estettä huumausainerikoksen
valmistelun yrityksen kriminalisoimiselle ei kuitenkaan ole. Huumausainerikoksen
valmisteluna rangaistavaksi säädetyt teot muodostavat
itsenäisen rikostunnusmerkistön suhteessa päärikokseen
eli huumausainerikokseen. Tunnusmerkistössä mainitut
teot ovat myös luonteeltaan sellaisia, että niiden
jääminen yritysasteelle on käytännössä mahdollista.
Huumausainerikoksen valmistelun tekotavat ovat samat kuin huumausainerikoksen
edistämisessä, jonka yritys esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi rangaistavaksi.
Erona huumausainerikoksen edistämisen ja huumausainerikoksen valmistelun
välillä on vain se, että edistäminen liittyy
toisen tekemään rikokseen, kun taas valmistelussa
on kysymys tekijän omaan huumausainerikokseen liittyvistä toimista.
Puitepäätöksessä ei tehdä eroa
edellä mainittujen tapausten välillä,
vaan se edellyttää lähtöaineiden
käsittelyyn liittyvien tekojen yrityksen rangaistavuutta
molemmissa tapauksissa.
Edellä lausuttuun viitaten lakivaliokunta toteaa,
että rangaistavuus ulottuu poikkeuksellisen pitkälle,
jos valmistelun yritys säädetään rangaistavaksi.
Tällaisen rangaistussäännöksen soveltamiseen
saattaa liittyä myös näyttövaikeuksia.
Kun valmistelu on jäänyt yritysasteelle, voi olla
vaikeaa todeta, että tekijällä on ollut säännöksen
edellyttämällä tavalla tarkoitus tehdä huumausainerikos.
Jotta puitepäätös kuitenkin tulee myös
tältä osalta asianmukaisesti täytäntöönpannuksi,
huumausainerikoksen valmistelun yritys on valiokunnan käsityksen
mukaan säädettävä rangaistavaksi.
Valiokunta painottaa, että rangaistavuuden ulottaminen
näin pitkälle ei tarkoita sitä, että vaatimukset
sen suhteen, kuinka vakuuttavaa näyttöä syyksilukevan tuomion
antaminen edellyttää, olisivat alhaisemmat kuin
rikosasioissa yleensä.
Puitepäätös edellyttää vain
lähtöaineiden käsittelyyn liittyvien
tekojen yrityksen säätämistä rangaistavaksi.
Huumausainerikoksen valmistelun yritystä koskeva
rangaistussäännös on kuitenkin johdonmukaista
ulottaa koskemaan lähtöaineisiin liittyvien tekojen
lisäksi myös huumausainerikoksen tekemiseen soveltuviin
välineisiin ja tarvikkeisiin liittyviä tekoja.
Tämä vastaa sitä, mitä esityksessä on
ehdotettu huumausainerikoksen edistämisen yrityksen osalta.
Edellä esitetyistä syistä valiokunta
ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 2 momentin, jossa huumausainerikoksen valmistelun
yritys säädetään kaikilta osin
rangaistavaksi.
4 a §. Törkeä huumausainerikoksen
edistäminen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa
täsmennettäväksi. Tarkoituksena on selventää sitä,
että kyseisessä kohdassa säädetty
huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua koskeva edellytys
voi täyttyä sekä silloin, kun tällaista
hyötyä tavoitellaan edistämisrikoksella,
että silloin, kun sitä tavoitellaan edistettävällä päärikoksella.
Jos säännöksessä asetetut
muutkin edellytykset täyttyvät, rikoksentekijä syyllistyy
siten törkeään huumausainerikoksen edistämiseen
ensiksikin silloin, kun hän tavoittelee huomattavaa taloudellista
hyötyä omalla toiminnallaan, esimerkiksi
huumausainerikoksen rahoittamisella. Säännös
soveltuu kuitenkin myös silloin, kun tekijä ei
omalla toiminnallaan tavoittele huomattavaa taloudellista
hyötyä, mutta hän on tietoinen siitä,
että hän toiminnallaan edistää sellaista huumausainerikosta,
jolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä.
Valiokunta täydentää hallituksen
esityksen yksityiskohtaisia perusteluita toteamalla, että tekijä tuomitaan
törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä vain,
jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai
törkeään huumausainerikokseen.
Tämä johtuu rikoslain 50 luvun 4 §:ssä säädettyyn
huumausainerikoksen edistämisen tunnusmerkistöön
sisältyvästä toissijaisuuslausekkeesta.
Kuten teon perusmuodossakin, törkeää huumausainerikoksen
edistämistä koskeva säännös
siis syrjäytyy, jos myötävaikutus rikokseen
on niin läheistä, että tekijä on
katsottava tekijäkumppaniksi tai osalliseksi huumausainerikokseen
tai törkeään huumausainerikokseen.
Toissijaisuuslausekkeeseen liittyy se ongelma, että esimerkiksi
avunanto huumausainerikokseen on selvästi lievemmin
rangaistava teko kuin huumausainerikoksen edistäminen. Huumausainerikoksen
avunannon enimmäisrangaistuksen ja törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä ehdotetun
enimmäisrangaistuksen välinen ero on vieläkin
suurempi. Avunannosta ja huumausainerikoksen edistämisestä säädettyjen
rangaistusten välinen ero on todettu jo nykyisiä säännöksiä säädettäessä (HE 180/1992 vp, s. 26).
Tuolloin on kuitenkin katsottu, että tilanteissa, joissa
huumausainerikoksen avunannon enimmäisrangaistus vaikuttaa
riittämättömältä, tapauksessa
lienee jo kyse törkeästä huumausainerikoksesta.
Tämä arvio pitää valiokunnan
mielestä vieläkin varmemmin paikkansa niissä tilanteissa,
joissa törkeää huumausainerikoksen edistämistä koskeva
säännös syrjäytyy toissijaisuuslausekkeen
vuoksi.
Valiokunta on tarkistanut pykälän 2 momentin sanamuotoa
sen selkeyttämiseksi, miltä osalta törkeä huumausainerikoksen
edistäminen on rangaistavaa jo yritysasteella.