Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Koulutuskeskuksen tehtävät

Ehdotettu laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta on tarkoitettu korvaamaan nykyinen Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annettu laki. Kuten koulutuskeskukselle ehdotettu uusi nimikin osoittaa, lakiehdotuksen ovat tehneet ajankohtaiseksi nimenomaan muutaman viime vuoden aikana rikosseuraamusalalla toteutetut laajat uudistukset.

Vuonna 2001 toteutettiin organisaatiouudistus, jossa perustettiin uusi keskusvirasto, Rikosseuraamusvirasto. Jo tuossa yhteydessä Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tehtäväkenttä laajeni varsinaisen vankeinhoidon ulkopuolelle, kun koulutusta ryhdyttiin antamaan myös Kriminaalihuoltolaitoksen henkilökunnalle. Tämän vuoden lokakuun alusta tuli puolestaan voimaan laaja rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva kokonaisuudistus, jonka keskeisenä tavoitteena on vankeinhoidon suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Samaan aikaan uudistettiin Vankeinhoitolaitoksen organisaatiota. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, voimaan tulleet uudistukset asettavat henkilökunnan osaamiselle kasvavia vaatimuksia, mikä ainakin ensi vaiheessa tullee näkymään lisääntyvänä täydennyskoulutustarpeena.

Ehdotetun lain mukaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen koulutuksellisena tehtävänä on antaa rikosseuraamusalalla tutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Tämän lisäksi koulutuskeskuksen tehtävänä on ehdotetun lain mukaan harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota oikeusministeriön hallinnonalalla suoritettavaan tutkimustoimintaan sekä siihen suunnattujen voimavarojen vähäisyyteen ja pitänyt tärkeänä nimenomaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten vahvistamista (ks. LaVL 15/2006 vp ja LaVL 18/2004 vp). Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuskeskuksen harjoittamasta tutkimuksesta ei muodostu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa kilpailevaa toimintaa, vaan että se on hallituksen esityksen perusteluista (s. 17/I) ilmenevin tavoin rikosseuraamusalan käytännön työtä ja koulutusta palvelevaa.

Koulutuskeskuksen organisaatio

Ehdotetulla lailla uudistetaan myös koulutuskeskuksen organisaatiota. Koulutuskeskuksella on jatkossakin erillinen johtokunta, mutta sen tehtävät painottuvat nykyistä enemmän koulutuskeskuksen toiminnan kehittämiseen ja strategisten linjausten tekemiseen. Tämän vuoksi johtokunnan jäsenet edustavat opetusalaa, rikosseuraamusalaa ja sen sidosryhmiä sekä muuta koulutuskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Yksi jäsen edustaa koulutuskeskuksen henkilöstöä. Koulutuskeskuksen toiminnan yleisten linjausten lisäksi johtokunta päättää tutkintoon johtavan koulutuksen valintamenettelystä, vahvistaa tutkintosäännön ja opetussuunnitelman sekä ratkaisee opiskelijavalintaa ja johtajan eräitä päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset.

Ensisijainen vastuu koulutuskeskuksen toiminnasta on keskuksen johtajalla. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja tekee koulutuskeskuksen hallintoon liittyvät yksittäispäätökset ja ratkaisee valtaosan henkilöstöä koskevista asioista. Merkittävä uudistus on se, että johtaja päättää myös tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnasta ja käyttää opiskelijoihin kohdistuvaa kurinpitovaltaa.

Lakivaliokunnan mielestä koulutuskeskuksen organisaatiota koskevat ratkaisut ovat onnistuneita. Ehdotetut säännökset selkeyttävät johtokunnan ja johtajan keskinäistä tehtävänjakoa ja ovat omiaan tehostamaan koulutuskeskuksen päivittäistä toimintaa. Säännökset myös parantavat johtajan mahdollisuutta vastata koulutuskeskukselle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Koulutuskeskus säilyisi oikeusministeriön tulosohjauksen alaisena, vaikka Rikosseuraamusviraston ehdotuksesta valituilla edustajilla onkin keskeinen rooli esimerkiksi koulutuskeskuksen uudessa johtokunnassa. Koska suurin osa koulutuskeskuksen koulutustarjonnasta kuitenkin suuntautuu Rikosseuraamusvirastolle, lakivaliokunta pitää aiheellisena, että koulutuskeskusta tulevaisuudessa edelleen kehitettäessä arvioidaan myös sitä, olisiko koulutuskeskus syytä hallinnollisesti siirtää Rikosseuraamusviraston alaiseksi ja sen tulosohjaukseen.

Opiskelijoita koskeva sääntely

Ehdotettu laki sisältää myös täsmälliset säännökset koulutuskeskuksen opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä heidän oikeusturvastaan. Tältä osin sääntely on merkittävä parannus nykytilaan. Puutteena on tosin se, että opintososiaaliset edut tutkintoon johtavassa koulutuksessa jäävät oikeusministeriön asetuksella säädettäviksi. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 15 ja s. 22/I) kuitenkin ilmenee, että vankeinhoidon perustutkinnon sisältöä on tarkoitus kehittää ja sen kestoa pidentää. Tämä on tarkoitus tehdä erillisessä hankkeessa, jossa arvioidaan myös opintososiaalisiin etuihin mahdollisesti tarvittavat tarkistukset. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että samassa yhteydessä lakiin lisätään perussäännökset näistä etuuksista.

Uudella lailla mahdollistetaan myös opiskelijoiden päihdetestaus. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva on säännöksen mukaan velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai työharjoittelussa. Lakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna jo siitäkin syystä, että vankeinhoitoalan opintoihin sisältyy mm. koulutusta aseiden käyttöön. Vastaavanlainen päihdetestausta koskeva säännös sisältyy myös Pelastusopistosta annettuun lakiin (607/2006) ja poliisikoulutuksesta annettuun lakiin (68/2005).

Koulutuskeskuksen opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tilapäisesti muullakin kielellä. Opiskelijavalinnassa ja kokeissa opiskelija saa käyttää joko suomen tai ruotsin kieltä. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa (s. 20) todetaan, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Laurea-ammattikorkeakoulun ohella maamme ainoa rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksesta vastaava oppilaitos. Koulutuskeskus kouluttaa henkilökuntaa myös ruotsinkielisille alueille. Tämän vuoksi lakivaliokunta korostaa, että koulutuskeskuksen opetuksessa tulee käytännön tarpeiden mukaisesti huolehtia opetuksesta molemmilla kansalliskielillä (vrt. HaVM 8/2006 vp ja PeVL 12/2006 vp).

Lakivaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että vankien joukossa on nykyisin paljon ulkomaalaisia. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että rikosseuraamusalan eri tehtäviin saadaan myös muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Tässä tarkoituksessa ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on rohkaistava hakeutumaan alalle ja eri tavoin tuettava heidän opintojaan. Niin ikään on huolehdittava siitä, etteivät kielitaitovaatimukset tosiasiallisesti muodostu ylivoimaiseksi esteeksi tällaisten henkilöiden saamiselle rikosseuraamusalan palvelukseen.