Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2014 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta sekä yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta samoin kuin eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 262/2014 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen, oikeusministeriö
poliisitarkastaja Antti Simanainen, sisäministeriö
käräjätuomari Veera Kankaanrinta, Helsingin käräjäoikeus
neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen, Valtakunnansyyttäjänvirasto
asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliitto
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta. Lailla pantaisiin täytäntöön mainittu direktiivi. Direktiivi sisältää säännöksiä siitä, millä edellytyksin yhdessä jäsenvaltiossa lähestymiskiellolla tai sitä vastaavalla toimenpiteellä suojattu henkilö voi saada suojaa siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Direktiivi hyväksyttiin joulukuussa 2011. Direktiivi esitetään pantavaksi täytäntöön niin sanotulla sekamuotoisella täytäntöönpanolailla.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta. Esityksessä ehdotetaan myös direktiivistä ja asetuksesta johtuvia muutoksia lähestymiskiellosta annettuun lakiin, rikoslakiin, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin, vankeuslakiin, poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettuun lakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Hallituksen esitys koskee eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun direktiivin (2011/99/EU) lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallista toimeenpanoa. Kyse on siitä, millä tavoin yhdessä jäsenvaltiossa lähestymiskiellolla tai sitä vastaavalla toimenpiteellä suojattu henkilö voi saada suojaa siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Kuuluakseen direktiivin soveltamisalaan kansallinen suojelutoimenpide on määrätty rikoksen tai väitetyn rikoksen seurauksena. Direktiiviä on täydennetty vuonna 2013 annetulla asetuksella yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (N:o 606/2013). Sen alaan kuuluvat ne toimenpiteet, joita ei ole määrätty rikoksen tai väitetyn rikoksen seurauksena. Suoraan sovellettavan asetuksen tehokas soveltaminen edellyttää kansallisia menettelysäännöksiä, jotka sisältyvät nyt annettuun hallituksen esitykseen. Suomessa direktiivissä ja asetuksessa tarkoitetuista toimenpiteistä säädetään lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998).
Lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Suomessa on noudatettu jo pitkään suorien yhteyksien pääsääntöä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä oikeudellisessa yhteistyössä. Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että oikeusministeriö nimetään direktiivin mahdollistamalla tavalla avustavaksi viranomaiseksi, joka voi avustaa yhteydenpidossa käräjäoikeutta. Näin on tehty muitakin Euroopan unionin oikeudellista yhteistyötä koskevia lainsäädäntövelvoitteita täytäntöön pantaessa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 16 luvun 9 a §:ään uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin rangaistavaksi poliisiasiain tietojärjestelmään ilmoitetun suojelutoimenpiteen sisältämän kiellon rikkominen. Ehdotuksessa on kyse suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen mukaisesta yksityisoikeudenalaan kuuluvasta suojelutoimenpiteestä. Suojelutoimenpiteen rikkomisen rangaistavuuden alkamisajankohta olisi se hetki, jolloin Helsingin käräjäoikeus ilmoittaa toisessa jäsenvaltiossa määrätystä suojelutoimenpiteestä asetuksen soveltamista koskevan lain 4 §:n mukaan poliisiasiain tietojärjestelmään. Ilmoittamisen tarkka ajankohta on verifioitavissa esimerkiksi lähetetystä faksista. Kansallisten lähestymiskieltojen osalta vastaava hetki on se, kun kielto tulee voimaan eli kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä. Koska asetuksen mukainen suojelutoimenpide on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta ja siten täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä tunnustamispäätöstä, ainoa kansallinen toimenpide on asiasta ilmoittaminen poliisiasiain tietojärjestelmään. Tämän vuoksi kyseinen ajankohta on perusteltu myös rangaistavuuden alkamisajankohdaksi.
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2015
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä