Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 22 päivänä marraskuuta 2005 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 30 luvun 12 §:n muuttamisesta (HE 197/2005 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, oikeusministeriö
poliisiylitarkastaja Kaarle J. Lehmus, sisäasiainministeriö
valtionsyyttäjä Jukka Rappe, Valtakunnansyyttäjänvirasto
rikosylitarkastaja Sanna Palo, keskusrikospoliisi
johtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari
varapuheenjohtaja Antti Pihlajamäki, Transparency Suomi ry
professori Raimo Lahti
Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto ry on antanut kirjallisen lausunnon.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa 31 päivänä lokakuuta 2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan.
Yleissopimus liittyy lahjusrikoksiin ja eräisiin muihin korruptiota koskeviin rikoksiin, kuten rahanpesuun. Yleissopimuksessa on määräyksiä näiden rikosten ennaltaehkäisystä, kriminalisoinneista, lainvalvonnasta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja varallisuuden takaisin hankkimisesta. Lisäksi yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat teknistä apua, tietojen vaihtoa ja täytäntöönpanon valvontamekanismia.
Suomen lainsäädäntö täyttää yleissopimuksessa asetetut velvoitteet. Esitykseen sisältyy kuitenkin ehdotus rikoslain muuttamisesta siten, että elinkeinoelämässä tehdyt lahjusrikokset olisivat virallisen syytteen alaisia.
Yleissopimus ehdotetaan saatettavaksi voimaan blankettimuotoisella lailla. Lain voimaantulosta säädettäisiin tasavallan presidentin asetuksella. Rikoslain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Lakivaliokunta on esitystä käsitellessään kiinnittänyt huomiota siihen, että jos suomalainen ulkomailla syyllistyy rikoslain 30 luvussa tarkoitettuun elinkeinotoiminnassa tehtyyn lahjusrikokseen, tällaiseen tekoon voidaan rikoslain 1 luvun 11 § huomioon ottaen soveltaa Suomen lakia vain, jos teko on rangaistava myös tekopaikan lain mukaan. Yksityisen sektorin lahjusrikosta koskee siis ns. kaksoisrangaistavuuden vaatimus. Tämä ei valiokunnan mielestä ole aivan ongelmatonta, kun otetaan huomioon Suomen kansainvälinen maine korruptoitumattomana maana samoin kuin Suomen pyrkimykset toimia lahjusrikollisuuden ja muun korruption estämiseksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että oikeusministeriö arvioi mahdollisuuksia luopua edellä mainitusta kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta elinkeinotoiminnan lahjusrikoksissa.
Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyn aikana on tuotu esiin myös se seikka, että rikoslain 30 lukuun ei — toisin kuin virkatoimintaan sovellettavissa rikoslain 16 ja 40 luvussa on asian laita — nykyisellään sisälly elinkeinotoiminnassa tehtyjen lahjusrikosten törkeitä tekomuotoja. Lakivaliokunnan mielestä tällaiselle erolle on vaikea nähdä perusteita. Sen vuoksi valiokunta katsoo, että rikoslain 30 lukua on syytä sopivassa yhteydessä täydentää erillisillä, elinkeinotoiminnassa tapahtuvan lahjonnan vakavimpia muotoja koskevilla rikossäännöksillä.
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy New Yorkissa 30 päivänä lokakuuta 2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan ja
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Risto Eerola