Yksityiskohtaiset perustelut

12 §. Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus.

Pykälässä säädetään pääsäännöksi, että hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Pykälän 3 momentti sisältää säännökset niistä asioista, joissa yksi jäsen voi tehdä ratkaisun. Koska 2 momentti sisältää säännöksiä asiantuntijajäsenten osallistumisesta hallinto-oikeuden toimintaan tietyissä asioissa, lakivaliokunta on täsmentänyt 3 momenttia osoittamaan, että ratkaisun näissä tapauksissa tekee nimenomaan lainoppinut jäsen.

12 a §. Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asioissa.

Pykälässä luetellaan ne asiaryhmät, joissa hallinto-oikeus olisi päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluvat joko kaksi jäsentä tai vaihtoehtoisesti kaksi jäsentä ja erikseen säädettävät kelpoisuusvaatimukset täyttävä esittelijä.

Hallituksen esityksen perustelujen (s. 28/II) mukaan viimeksi mainituissa tapauksissa esittelijää ei nimitettäisi määräaikaiseksi tuomioistuimen jäseneksi vaan hänet määrättäisiin toimimaan ratkaisukokoonpanon jäsenenä esittelemissään asioissa esittelykohtaisesti. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan tällainen esittely- tai tapauskohtainen tuomarin asema ei ole hyvin sopusoinnussa tuomarin erottamattomuuteen ja siten tuomioistuimen riippumattomuuteen perustuslaista ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta kohdistuvien vaatimusten kanssa. Ehdotettua sääntelyä tarkasteltuaan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että vaikka sääntely ei sinänsä muodostukaan perustuslain vastaiseksi, ei tuomioistuimen esittelijänä toimivan virkamiehen määrääminen tuomarin tehtävään ole perustuslain kannalta aivan ongelmatonta. Tällaisessa menettelyssä voidaan perustuslakivaliokunnan mielestä nähdä myös tuomioistuinlaitoksen sisäiseen itsetäydennykseen liittyviä piirteitä.

Edellä yleisperusteluissa esittämistään syistä lakivaliokunta pitää sääntelyn tavoitteita sinänsä hyväksyttävinä. Samalla perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämät epäilykset ovat periaatteelliselta kannalta kuitenkin niin painavia, ettei lakivaliokunnan mielestä ole perusteltua toteuttaa ehdotettua mahdollisuutta esittelijän toimimisesta ratkaisukokoonpanossa eräänlaisena tilapäisjäsenenä. Valiokunta huomauttaa myös siitä, että tämä ei ole sääntelyn päätavoitteiden kannalta edes tarpeen, koska kahden jäsenen ja erikseen jäseneksi määrätyn esittelijän muodostama ratkaisukokoonpano on jo ehdotuksenkin mukaan kaikilta osin vaihtoehtoinen kahden jäsenen muodostamalle kokoonpanolle. Näistä syistä lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksesta poistetaan mahdollisuus määrätä tietyt edellytykset täyttävä esittelijä toimimaan esittelykohtaisesti tuomioistuimen jäsenenä erikseen säädettyjä asioita ratkaistaessa. Tämän toteuttamiseksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttia muutetaan ja 4 momentti poistetaan.

Esityksen perustelujen (s. 24/I) mukaan ehdotetussa pykälässä tarkoitettu kahden jäsenen kokoonpano on tarkoituksenmukainen silloin, kun valitusasiat ovat oikeudellisesti selkeitä ja niitä koskeva oikeuskäytäntö on vakiintunut. Pykälän 1 momentissa olevat asiaryhmät on valittu näiden näkökohtien perusteella. Lakivaliokunta pitää kuitenkin oikeusturvasyistä tärkeänä, ettei momentissa lueteltuihin asioihin rutiininomaisesti määrätä kahden jäsenen kokoonpanoa vaan että kunkin asian erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon ratkaisukokoonpanoa määrättäessä. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi momenttiin lisättäväksi tätä harkintaa ohjaavan säännöksen, jonka mukaan kaksi jäsentä voi käsitellä asian, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä sen käsittelemistä kolmen jäsenen muodostamassa kokoonpanossa. Kolmen jäsenen kokoonpanon käyttämistä edellyttää yleensä esimerkiksi se, että asiassa on esillä uudentyyppinen laintulkintakysymys.

Lisäksi lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että voimassa olevan hovioikeuslain (56/1994) 9 §:ään sisältyy säännös, jonka mukaan hovioikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä sekä tietyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä esittelijä. Valiokunnan mielestä oikeusministeriön on nyt säädettävän lain sekä perustuslakivaliokunnan siitä antaman lausunnon perusteella hovioikeusmenettelyn muun kehittämisen yhteydessä syytä arvioida tällaisen järjestelyn asianmukaisuutta.

12 b §. Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus yksijäsenisenä.

Pykälän 1 momentissa säädetään niistä asiaryhmistä, joissa hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä.

Pykälän 2 momentti sisältää viittaussäännöksen, jonka mukaan hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta yhden tuomarin kokoonpanossa säädetään ulkomaalaislain (301/2004) 193 §:n 2 momentissa ja oikeusapulain (257/2002) 27 §:n 2 momentissa. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on vahvistettu uusi vankeuslaki (767/2005), jonka 20 luvun 14 §:n 1 momentissa niin ikään säädetään hallinto-oikeus toimivaltaiseksi yksijäsenisenä kyseisen lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tämän vuoksi lakivaliokunta on lisännyt momenttiin viittauksen vankeuslain asianomaiseen säännökseen.

Johtolause.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on 1 päivänä lokakuuta 2005 tullut voimaan laki hallinto-oikeuslain 7 ja 12 §:n muuttamisesta. Nämä muutokset on asiasisällön osalta otettu huomioon nyt esillä olevaa hallituksen esitystä valmisteltaessa, mutta lakiteknisesti niistä aiheutuu tarve tarkistaa lakiehdotuksen johtolausetta.