Todettiin asiasta seuraavaa: 

Eduskunta on säätiölakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevaa hallituksen esitystä käsitellessään (HE 166/2014 vp — EV 276/2014 vp) edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi uuden säätiölain toimivuutta ja toimeenpanoa sekä antaa lakivaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2018 loppuun mennessä. 

Oikeusministeriö on teettänyt eduskunnan edellyttämän selvityksen säätiölain toimivuudesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säätiölakia pidetään varsin tarkoituksenmukaisena ja myös haasteellisiksi osoittautuneisiin säännöksiin on jo totuttu. Säätiölain on katsottu parantaneen luottamusta säätiöihin lisäämällä säätiötoiminnan avoimuutta ja parantamalla säätiövalvonnan toimintaa. Selkeä enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista on katsonut säätiöiden laillisuusvalvonnan olevan tarkoituksenmukaisella tasolla. Lainsäädännön haasteellisimmiksi kohdiksi on koettu laaja lähipiirin käsite sekä lähipiiritapahtumien seuranta ja raportointi. Selvityksessä on noussut esiin tarve muun muassa lisäohjeistukselle sekä mahdolliset helpotukset kohdistuen pienempiin säätiöihin. 

Lakivaliokunta pitää teetettyä selvitystä varsin korkeatasoisena. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää perusteltuna, että säätiölain toimivuuden seurantaa edelleen jatketaan ja sääntelyn sekä ohjeistuksen kehittämistarpeita selvitetään. 

Todettiin asiasta seuraavaa: 

Eduskunta on vakuutusoikeuslain muuttamista koskevaa lakiehdotusta käsitellessään (HE 104/2014 vp — EV 330/2014 vp) edellyttänyt, että oikeusministeriö seuraa yksimielisten asioiden ratkaisemista ilman muodollisen istunnon pitämistä koskevan sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa lakivaliokunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä selvityksen siitä, millaisissa ja kuinka suuressa osassa eri kokoonpanoissa ratkaistavia asioita menettelyä on sovellettu, miten se on toiminut ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut vakuutusoikeuden toimintaan ja asianosaisten oikeusturvaan. 

Oikeusministeriö on teettänyt lausuman johdosta selvityksen vakuutusoikeuden muodollisista istunnoista luopumisen vaikutuksista. Oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain (677/2016) 12 §:n 2 momentin mukaan asia voidaan ratkaista myös istuntoa järjestämättä sen jälkeen, kun kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet ovat asiakirjoihin perehdyttyään olleet asiasta yksimielisiä ja hyväksyneet päätösluonnoksen perusteluineen merkinnällään eikä yksikään jäsen ole esittänyt istunnon järjestämistä. 

Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan kysymyksessä olevaa menettelyä on ryhdytty noudattamaan pääsääntönä. Tilannetta ei kuitenkaan ole pidetty huolestuttavana, sillä istuntoja järjestetään edelleen monipuolisesti eri asiaryhmissä ja erilaisissa kokoonpanoissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lainmuutos on mahdollistanut toiminnan kehittämisen joustavammaksi ja asianosaisten oikeusturvan paremmin huomioivaksi. Lainmuutoksen jälkeen käsittelyajat ovat selkeästi laskeneet. Vaikka käsittelyaikojen lyhentymiseen ovat vaikuttaneet myös lisääntyneet resurssit ja asiamäärien vähentyminen, on selvityksen mukaan istuntokäytännöllä ollut osansa käsittelyaikojen lyhenemiseen. 

Lakivaliokunta pitää saamaansa selvitystä asianmukaisena. Asioiden käsittelyn joutuisuus on myös osa asianosaisten oikeusturvaa. Valiokunta pitää myönteisenä käsittelyaikojen lyhenemistä. Valiokunta katsoo kuitenkin, että on tärkeä huolehtia siitä, ettei vakuutusoikeuden yksittäisen jäsenen kynnys saattaa asiaa istuntoon nouse käytännössä liian korkeaksi. Saadun selvityksen mukaan tällaista ongelmaa ei toistaiseksi ole havaittu olevan. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että vakuutusoikeus seuraa tilannetta tältä osin, jotta voidaan pitää huoli siitä, että epäselvät ja tulkinnanvaraiset asiat tulevat käsitellyiksi istunnoissa.