VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio antoi 22 päivänä syyskuuta 2020 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (COM (2020) 579 final, uudelleenlaadittu SES2+-asetus) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/1139 muuttamiseksi koskien Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kyvykkyyttä toimia yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselimenä (COM (2020) 577 final).
Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (Single European Sky, jäljempänä myös ”SES”) koskeva aloite käynnistettiin 20 vuotta sitten parantamaan eurooppalaisen ilmatilan organisoinnin ja hallinnan yleistä tehokkuutta uudistamalla lennonvarmistuspalveluja tarjoavaa toimialaa. Lennonvarmistuspalveluilla tarkoitetaan ilmaliikennepalveluja, viestintä-, suunnistus- ja valvontapalveluja, lennonvarmistukseen tarkoitettuja sääpalveluja sekä ilmailutiedotuspalveluja. SES-asetukset koskevat siviili-ilmailua. Muun muassa samassa ilmatilassa toimimisesta ja yhteisten lennonvarmistuspalvelujen käyttämisestä johtuen SES:lla on kuitenkin vaikutus myös sotilasilmailuun.
SES:n tavoitteena on yhtenäistää jäsenvaltioittain pirstaloitunutta Euroopan ilmatilaa. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan arvioidaan tuottavan valtavia hyötyjä ilmatilan kapasiteetin maksimoinnin, ilmaliikennepalvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten vähentymisen, turvallisuuden parantumisen sekä lentoliikenteen ympäristövaikutusten vähentymisen kautta.
Asetusehdotuksessa on yhdistetty neljä SES-asetusta yhdeksi asetukseksi. Tämä on edellyttänyt niiden muuttamista ja säädös on jäsennelty kuuteen lukuun. Ensimmäinen luku sisältää yleisiä säännöksiä, kuten soveltamisalan ja määritelmiä. Toinen luku sisältää kansallista valvontaviranomaista koskevaa sääntelyä. Kolmas luku käsittelee palveluntarjontaa. Neljännessä luvussa säädetään verkon hallinnoinnista (Network Management). Viides luku sääntelee ilmatilan yhteensopivuutta ja teknologisia innovaatioita. Kuudes luku sisältää loppusäännökset.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteita ja niiden täytäntöönpanoa sekä siihen liittyvä ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudistamista yleisesti kannatettavana.
Valtioneuvosto pitää myönteisenä sitä, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva säädöskokonaisuus sisällytetään yhteen asetukseen entisten neljän asetuksen sijasta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan myötä on saavutettavissa ilmatilan tehokkaampaa käyttöä, jolla voidaan vähentää lentojen viiveitä, kustannuksia ja lentoliikenteen päästöjä. Valtioneuvosto kannattaa SES-sääntelyn uudistamista tavalla, joka kannustaa parantamaan ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä päästöjen ja lennonvarmistuksen kustannusten vähentämistä. SES 2+-ehdotuksen sisältämää komission mahdollisuutta lentoreittimaksujen yksikköhinnan yhtenäistämiseen Euroopan ilmatilassa sekä lennonvarmistuspalveluiden hinnoittelun muuttamista koskevaa sääntelyä on syytä kuitenkin täsmentää alemmanasteisen sääntelyn muodossa. Valtioneuvosto kannattaa myös lentoliikenteen tietojen keräämisen, hallinnoinnin ja hyödyntämisen edistämistä mahdollistamalla uudenlaisia palveluita markkinalähtöisesti.
Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena säilyttää Suomen integroitu lennonvarmistusjärjestelmä myös jatkossa ja korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä siviili- ja sotilasilmailun toimijoiden välillä. Turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvät kansalliset näkökohdat, mukaan lukien sotilaallisen maanpuolustuksen lakisääteisistä tehtävistä seuraavat erityistarpeet normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, on jatkossakin otettava painotetusti huomioon. Tällöin vältetään lisäkustannusten ja rinnakkaisten järjestelmien luominen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ilmatilan hallinta ja suunnittelu säilyvät kansallisella tasolla, vaikka verkon hallinnoijan toimivaltuuksia kasvatetaan. Näin varmistetaan myös Puolustusvoimien operatiivisen toiminnan ja harjoitustoiminnan edellytykset. Valtioneuvosto pitää myös välttämättömänä, että tukipalvelujen, erityisesti sääpalveluiden tarjoajaksi valittavan, on täytettävä turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvät kansalliset vaatimukset. Lisäksi Puolustusvoimilla tulee olla päätäntävalta siitä, mitä tietoa sen toiminnasta voidaan jakaa Suomen rajojen ulkopuolelle tai mahdollisille ulkomaisille toimijoille.
Toiminnallisten ilmatilalohkojen velvoittavuuden poistuessa valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nykyisin näiden kautta järjestetyt eri jäsenmaiden vaikuttamismahdollisuudet Euroopan ilmaliikenteen hallintaan säilyvät. Esimerkki tästä on, että ilmaliikennepalveluntarjoajilla säilyisi nykyistä vastaava edustus verkon hallinnoijaa ohjaavassa ryhmässä (Network Manager Board).
Ehdotuksiin sisältyy useita säännöksiä, joissa esitetään, että komissiolle annettaisiin toimivalta antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Säännösten tarkemmassa muotoilussa tulee varmistaa, että toimivallan siirtoa koskevat säännökset ovat selkeitä ja komissiolle siirrettävä toimivalta on asianmukaisesti rajattu. Valtioneuvosto suhtautuu kuitenkin varauksellisesti kahden vuoden karenssiin kansallisen valvontaviranomaisen ja ilmaliikennepalvelun tarjoajan välisissä henkilöstön työpaikan vaihdoksissa. Vaikka karenssin tavoite on sinänsä kannatettava, on kyseessä sen kaltainen erityisala, että ehdottoman karenssisäännön toteuttaminen voi aiheuttaa molemmille osapuolille merkittäviä rekrytointihaasteita. Myös verkon hallinnoijalle ja suorituskyvyn tarkastuselimelle annettavien toimivaltuuksien ja tehtävien tulee olla asianmukaisesti säädettyjä. Lisäksi eräät ehdotusten mukaiset käsitteet vaativat valtioneuvoston näkemyksen mukaan täsmentämistä.