Raportointi
(1) Asiantuntijakuulemisessa ilmastovuosikertomusta on pidetty hyvin laadittuna ja selkeästi jäsenneltynä tavoitteiden näkökulmasta. On kuitenkin katsottu, että kaikkia kokonaisuuksia ei ole kertomuksessa hahmotettu toivottavalla tavalla.
(2) Liikenteen päästöjen kokonaiskuvan hahmottamista hankaloittaa liikenteen päästöjen jakautuminen päästökauppa- ja taakanjakosektoreille. Ensimmäiseen sisältyy Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne ja jälkimmäisen piiriin kotimaanliikenne kotimaan lentoliikennettä lukuun ottamatta. Vaikka on osittain ymmärrettävää, että taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin piiriin kuuluvien liikennemuotojen päästökehitystä käsitellään erikseen, tämä johtaa saadun selvityksen mukaan kokonaiskuvan hämärtymiseen.
(3) Kansainvälisen lento- ja vesiliikenteen päästöt jätetään kokonaan analyysin ulkopuolelle. Näiden kansainvälisten päästöjen huomiointi muuttaa kokonaiskuvaa merkittävästi, sillä vaikka lento- ja vesiliikenne saadun selvityksen mukaan muodosti alle 6 prosenttia kotimaanliikenteen päästöistä, lento- ja vesiliikenne edustavat kokonaisuudessaan lähes 29:ää prosenttia kaikista liikenteen kasvihuonekaasupäästöistäTilastokeskus 2022. Ulkomaan lentoliikenteen osuus oli noin 17 % (2,6 Mt). Ilmastovuosikertomuksessa tulee valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa selventää liikenteen kokonaispäästöjen muodostumista.
(4) Ilmastovuosikertomuksessa 2022 on tarkasteltu ilmastolain mukaisten vuosien 2030 ja 2035 päästö- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista VTT:n koordinoiman Hiilineutraali Suomi 2035 — ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen jatkoselvityksessä laadittujen skenaarioiden perusteella. Sekä HIISI-selvityksen että -jatkoselvityksen kaikki laskelmat on toteutettu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, minkä vuoksi laskelmat tulisi päivittää huomioiden erityisesti muutokset energian hankinnassa ja saatavuudessa sekä energiahyödykkeiden hinnoissa, mutta myös laajemmin investointiympäristön muutoksissa. Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että skenaariot päivitetään tulevina vuosina. Valiokunta pitää kuitenkin päivityksiä kiireellisinä.
Tuotantovaiheiden päästöt.
(5) Asiantuntijakuulemisen mukaan ilmastonmuutoksen kannalta liikennepolitiikkaan liittyy myös se ongelma, että päästölaskelmat huomioivat nykyisellään vain kulkuvälineiden käyttövaiheen päästöt. Tuotantovaiheen päästöjen merkitys tulee tulevaisuuden vähäpäästöisessä liikkumisessa korostumaan entistä enemmän, koska esimerkiksi sähköautot siirtävät päästöjen painopistettä ajoneuvojen valmistusmaihin. Sähköistyminen vähentääkin siksi kokonaispäästöjä vähemmän kuin kansallisia tuotantoperäisiä päästöjä analysoimalla voisi ajatella. Tästä syystä tarvitaan ohjauskeinoja, joilla myös suomalaisten kulutusperäiset päästöt saadaan yhteensopiviksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Ilmastovuosikertomukseen sisältyvää kulutusperusteisten päästöjen seurantaa ja sen resursointia on asiantuntijakuulemisessa pidetty ensimmäisenä edellytyksenä kulutusperäisten päästötavoitteiden asettamiselle.
Toimenpiteet
(6) Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaanliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, jäljempänä fossiilittoman liikenteen tiekartta. Periaatepäätöksessä linjattiin toimenpiteistä, joilla liikenteen päästövähennystavoitteet vuonna 2030 tulisi saavuttaa. Valiokunta kiinnittää tyytyväisyydellä huomiota liikenne- ja viestintäministeriön arvioon tammikuulta 2022, jonka mukaan liikenteen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on mahdollista saavuttaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämän edellytyksenä on saadun selvityksen mukaan,
että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti, että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti, että EU:n 55-valmiuspaketin toimet EU:n tieliikenteen päästökauppa mukaan lukien toteutetaan ja että otetaan käyttöön nykyistä korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite (34 %). (7) Valiokunta kantaa huolta siitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan ja Liikenne 12 -suunnitelman mukaisia toimenpiteitä ei ole saadun selvityksen mukaan pystytty toteuttamaan kaikilta osin eivätkä toteutukseen varatut määrärahat ole vastanneet asetettuja tavoitteita.
(8) Ilmastovuosikertomuksessa on käsitelty hyvin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn valtionavustusten tilannetta. Joukkoliikenteessä valtionavustukset ovat keskittyneet erityisesti koronapandemian hoitamiseen, johon on kohdennettu vuosina 2020—2022 noin 300 miljoonaa euroa ylimääräistä tukea, mutta fossiilittoman liikenteen tiekartan tukia ei ole toteutettu täysimääräisesti.
(9) Tähän mennessä toteutetut ilmastovuosikertomuksen kuvaamat liikenteen toimenpiteet ja etenkin investoinnit ovat kohdistuneet pääsääntöisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla ja autokannan uudistamiseen liikenteen verotuksen toimenpitein. Yksityisautoilu ja erityisesti ajoneuvokannan sähköistyminen on täten nostettu päästövähennystavoitteissa keskiöön vuoteen 2030 saakka. Ajoneuvokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta, ja sen lisäksi tarvitaan ajosuoritteiden vähentämiseen tähtääviä toimia.
(10) Yhteiskunnan kannalta kustannus- ja resurssitehokkaimmat toimenpiteet, joina on asiantuntijakuulemisessa pidetty liikennejärjestelmän tehostamista, ovat siten jääneet liian vähälle huomiolle. Näiden toimien mahdollisuuksiin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota lisätoimia suunniteltaessa. Kaupungit ovat autoriippuvuuden purkamisen suhteen avainasemassa liikennepalveluiden suunnittelun ja infrastruktuurin kehittämisen näkökulmista. Valiokunta korostaa, että liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää systeemitason muutosta ja kestävyyssiirtymää.
(11) Liikennejärjestelmän tehostaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisesti kaupunkiseuduilla on keskityttävä fossiilisten käyttövoimien korvaamisen lisäksi kestävän kulkutapasiirtymän vauhdittamiseen, ts. edistämään siirtymistä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä edellyttää panostuksia joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä niitä täydentäviin palveluihin (kuten yhteiskäyttöiset ja integroidut liikkumispalvelut, mikromobility) ja datan hyödyntämiseen sujuvien matka- ja kuljetusketjujen aikaansaamiseksi.
Liikenneköyhyys
(12) Valiokunta on käsitellyt liikenneköyhyyttä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 antamassaan lausunnossa LiVL 32/2022 vp —VNS 4/2022 vp ja Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategiasta antamassaan lausunnossa LiVL 33/2022 vp — VNS 6/2022 vp. Valiokunta kantaa tässäkin yhteydessä huolta liikenneköyhyydestä ja viittaa lausunnoissa esittämiinsä kantoihin.
(13) Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että päästövähennysten toteuttamisessa vältetään liikenneköyhyyteen johtavia toimenpiteitä ja pyritään vähentämään jo olemassa olevaa ja toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamaa liikenneköyhyyttä. Päästövähennysten kustannustehokkuus on valiokunnan näkemyksen mukaan keskeinen periaate päästövähennyskeinojen arvioinnissa, ja joustojen hyödyntämisellä voidaan vähentää liikenneköyhyyttä.