Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksellä pyritään edistämään laajakaistaisten tiedonsiirtopalvelujen leviämistä, verkkoliiketoimintaa ja edullisten tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä. Erityisenä tavoitteena on lisätä kilpailua tilaajajohdon käytössä ja saada näin kotitaloudet ja pienkäyttäjät edullisten kiinteiden Internet-yhteyksien piiriin.

Tavoitteisiin pyritään tekemällä mahdolliseksi pakollinen verkkovierailu kolmannen sukupolven matkaviestinverkosta GSM-matkaviestinverkkoon sekä velvoittamalla puhelinverkkoa hallitseva televerkkoyritys vuokraamaan kilpailijoilleen rinnakkaiskäyttöön tilaajajohdon vapaata välityskykyä. Verkkovierailusäännöksillä pyritään alentamaan hintoja ja parantamaan palvelua nopeuttamalla kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen laajenemista ja kiihdyttämällä kilpailua. Kiinteän tilaajayhteyden rinnakkaiskäytön odotetaan kiihdyttävän kilpailua Internet-liittymien tarjonnassa ja johtavan näin hintojen alenemiseen ja tietoverkkojen käytön kasvuun.

Valiokunta pitää esityksen tavoitteita hyvin perusteltuina ja kannatettavina. Ehdotettu pakollinen verkkovierailu helpottaa uusien kolmannen sukupolven matkaviestinyritysten alalle tuloa ja estää vanhoja matkaviestinyrityksiä vääristämästä kilpailua GSM-verkkojensa avulla. Lisäksi verkkovierailu vähentää tarvetta rakentaa haja-asutusalueelle moninkertaista infrastruktuuria, mikä on sekä ympäristöllisesti että kansantaloudellisesti järkevää.

Kiinteä televerkko on edelleen merkittävä telepalveluiden tarjontakanava. Sen kautta tarjotaan paikallis-, kauko- ja ulkomaantelepalveluita. Myös suurin osa Internet- ja datapalveluista kulkee kiinteän televerkon kautta. Perinteiset paikallisoperaattorit ovat edelleen monopoliasemassa kiinteän televerkon ja sen välityksellä tarjottavien paikallisten telepalveluiden tarjonnassa. Useissa asiantuntijalausunnoissa paikallisten televerkkoyritysten on katsottu kohtuuttomilla ja syrjivillä verkkoon pääsyn ehdoilla ja hinnoilla pyrkineen estämään ja vaikeuttamaan kilpailua mm. Internet-palveluiden tarjonnassa. Tilaajayhteyksien rinnakkaiskäytön mahdollistaminen onkin valiokunnan käsityksen mukaan tarpeen uusien palveluntarjoajien alalle tulon helpottamiseksi sekä kilpailun ja asiakkaille tarjottavien vaihtoehtojen lisäämiseksi.

Telemarkkinalain suhde EY:n asetukseen tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta on tullut voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000. Asetus käsittelee samaa asiaa kuin telemarkkinalain muutosehdotuksen 15 §:ssä tarkoitettu tilaajayhteyksien rinnakkaiskäyttö. Asetus on välittömästi sovellettavaa oikeutta kaikissa EU-jäsenvaltioissa ja velvoittaa siten myös Suomea.

Euroopan yhteisön oikeusjärjestelmässä asetuksia voidaan luonnehtia ylikansalliseksi lainsäädännöksi. Ne ovat soveltamisalaltaan yleistä normistoa, joka on perustamissopimuksen 249 artiklan mukaan välittömästi sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet ovat siis velvollisia soveltamaan asetuksen säännöksiä ilman, että kansallinen lainsäätäjä muuntaisi ne ensin kansalliseksi normistoksi. Asetuksia ei pääsääntöisesti saa selventää tai tulkita kansallisilla säännöksillä.

Jäsenvaltiot ovat kuitenkin poikkeuksellisesti oikeutettuja antamaan asetusten täytäntöönpanosäännöksiä silloin, kun se käy ilmi asetuksesta. Suomen ehdotuksesta tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskevaan asetukseen on lisätty 1.4 artikla, jonka mukaan: "Tämä asetus ei rajoita yhteisön oikeuden mukaisia jäsenvaltioiden oikeuksia pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka sisältävät yksityiskohtaisempia säännöksiä kuin tässä asetuksessa olevat ja/tai tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolella olevat säännökset, muun muassa muuntyyppisten tilaajayhteysinfrastruktuurien käyttöoikeuden osalta." Suomen aikaansaama muutos mahdollistaa sen, että tilaajayhteyden eriytettyä tarjontaa koskevan asetuksen säännöksiä voidaan poikkeuksellisesti selventää hallituksen esityksen kaltaisella kansallisella lainsäädännöllä.

Asetus ei sisällä televerkkoyrityksen omaisuudensuojaa käsitteleviä säännöksiä. Erittäin suppeassa ja ylimalkaisessa asetuksessa on ainoastaan viisi artiklaa. Asetuksen 3.2 artiklan mukaan "operaattoreiden on toteutettava käyttöoikeuden saaneiden kohtuulliset pyynnöt saada eriytetty oikeus käyttää tilaajayhteyksiä ja liitännäispalveluja avoimin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin". Vuokraamisvelvoitteesta voi asetuksen 3.2 artiklan mukaan kieltäytyä vain: "---tekniseen toteutettavuuteen tai verkon toimintakyvyn ylläpitotarpeeseen liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella".

Asetuksen ja lakiehdotuksen tulkinnallisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi valiokunta pyysi asiasta uuden lausunnon perustuslakivaliokunnalta (PeVL 5/2001 vp). Lausunnossaan perustuslakivaliokunta katsoo, että vaatimus omistajan oman nykyisen ja kohtuullisen tulevan tarpeen turvaamisesta on myös EY:ssä omaisuudensuojasta johdettava vaatimus, joka perusoikeusmyönteisen tulkinnan mukaan sisältyy asetuksen 3 artiklan 2 kohtaan. Tästä syystä perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen mukaiset telemarkkinalain 15 §:n 1 momentin 2 a ja 2 b kohdan muotoilut ovat sisällöltään sopusoinnussa mainitun, perusoikeusmyönteisesti tulkitun asetuksen kohdan kanssa ja että lakiehdotus on tältä osin asianmukaista hyväksyä hallituksen esityksen muodossa.