Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vaikutukset aluskantaan

Suomen satamien ulkomaanliikenteen volyymi on viime vuosina kasvanut jatkuvasti, ja samanaikaisesti kotimaisten alusten osuus Suomen satamien kautta kulkevassa viennissä on laskenut noin 20 %:iin, jota asiantuntijakuulemisen mukaan on pidettävä huolestuttavan alhaisena. Tämän lisäksi suomalainen aluskalusto on ikääntynyt siinä määrin, että Suomen lipun alla olevien alusten keski-ikä on jo noin 20 vuotta, kun se EU:n talousalueella on keskimäärin noin 12 vuotta. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa etsitään keinoja siihen, että Suomen lipun alla tapahtuva alusliikenne saadaan nostettua nykyiseltä tasoltaan selvästi korkeammalle ja aluskantaa heikentävä ikääntymiskehitys saadaan pysäytettyä. Hallituksen esityksellä pyritään lisäämään joustavuutta varustamotoiminnan järjestämisessä ja mahdollistamaan uusia rahoittamisvaihtoehtoja alushankintoihin. Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että esityksellä olisi myönteinen vaikutus aluskannan kokoon, ikärakenteeseen ja työllistämistilanteeseen. Valiokunta pitää tämän vuoksi hallituksen esitystä oikeansuuntaisena, mutta korostaa, että merenkulun tukemiseksi tarvitaan muitakin laajakantoisia toimenpiteitä.

Huoltovarmuus

Huoltovarmuuskeskus on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että suomalaisten alusten osuus Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on laskenut huoltovarmuuden kannalta huolestuttavan alhaiselle tasolle. Mahdollisissa kriisitilanteissa on oltava varmuus siitä, että riittävä aluskalusto säilyy Suomen liikenteessä. Lainsäädännössä ei ole asetettu mitään selvää prosenttirajaa sille, milloin huoltovarmuusnäkökohdat toteutuvat. Selvää kuitenkin on, että myös kriisitilanteessa tarvitaan ainakin enemmän kuin 20 % nykyisestä aluskalustosta huolehtimaan Suomen ulkomaanliikenteen kuljetuksista.

Viimeaikainen kehitys liittyen muun muassa Suomen EU-jäsenyyteen sekä rahoitussektorin muutoksiin on heijastunut myös merenkulkualalle, jossa alusten omistus ja operointi ovat usein eriytyneet yhä voimakkaammin. Kuljetuksista vastaavat yhtiöt eivät useinkaan halua omistaa aluksia, vaan omistus on siirretty esimerkiksi rahoitus- ja holding-yhtiöiden tehtäväksi. Yleinen järjestely on ns. bare boat -rahtaus, jossa alus vuokrataan ilman miehistöä.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan merenkulun huoltovarmuuden perusteita arvioitaessa on otettava huomioon uudet merenkulun mekanismit ja rakenteet sekä omistuksen luonteen muuttuminen. Huoltovarmuuskeskus on asiantuntijakuulemisessa katsonut, että alusten rahoituksel-linen ulkomainen omistus ei vaaranna kuljetusketjujen toimivuutta häiriö- ja poikkeusoloissa, koska operointioikeudet ovat suomalaisella varustamolla. Hallituksen esitykseen liittyvän muutosehdotuksen mukaan tällainen vuokrattu alus voitaisiin merkitä kauppa-alusluetteloon, vaikka varustamotoimintaa harjoittava suomalainen työnantaja ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja. Kauppa-alusluetteloon merkitseminen mahdollistaisi myös tuen maksamisen tällaiselle työnantajalle.

Valiokunta toteaa, että kotimaisen tonniston osuus maamme ulkomaankaupan kuljetuksista nykyisten tukimuotojen vallitessa on ajanjaksolla 2000—2004 alentunut 40,1 %:sta 32,7 %:iin. Lain muutoksella turvataan Suomen ulkomaankaupan kuljetusten suorittaminen nykyistä suuremmassa määrin suomalaisen tosiasiallisen määräämisvallan puitteissa. Ilman kyseistä muutosta kotimaisen tonniston osuuden nykyistä kielteistä kehitystä ei voida pysäyttää eikä kääntää parempaan suuntaan. Koska muutoksella voidaan olettaa olevan myönteinen vaikutus tonnisto-osuuden kehitykseen, valiokunta pitää uudistusta myös huoltovarmuusnäkökohdista kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena.