Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisen mukaan kaavailtu liikelaitostamismalli on periaatteessa kannatettava, koska se tehostaa toimintaa ja siten antaa mahdollisuuden nykyisilläkin resursseilla kehittyviin palveluihin. Lakiehdotuksissa on otettu huomioon alueellisen kehittämisen näkökulmat, kuten merenkulkupiirijaon säilyttäminen ja väylämaksujen ja talvimerenkulun perusteiden säilyminen ennallaan.

Väylämaksut.

Väylämaksuilla rahoitetaan rannikon kauppamerenkulun väylänpito ja talvimerenkulun avustaminen. Organisaationmuutoksella talvimerenkulun avustaminen tulee suhteessa väylämaksuun läpinäkyväksi. Tämä johtuu siitä, että ostettaessa jäänmurtopalvelut myös poistot ja korot tulevat maksettaviksi palvelumaksujen yhteydessä. Nykyisin sekä väylänpidon että jäänmurron poistot ja korot sisältyvät väylämaksuun. Väylämaksutulojen kohdistaminen tulee siten läpinäkyvämmäksi, kun investointien poistot ja korot ovat palvelujen hinnoissa jäänmurrossa ja väylämaksupalveluissa.

Hallituksen ilmoittaman kannan mukaan väylämaksua on mahdollista alentaa, mikäli väylämaksun kustannusvastaavuus nousee pysyväisluontoisesti. Valiokunta pitää hyvänä Merenkulkulaitoksen ehdotusta työryhmän asettamisesta mm. tämän kysymyksen selvittämiseksi. Valiokunta korostaa, että väylämaksujen tulisi kohdella kaikkia satamia tasapuolisesti.

Valiokunta kiinnittää huomiota liikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen MINS 1/2002 vp väylämaksuista, jossa ministeriö on kirjeessään 11.2.2003 katsonut, että jääluokkaepäselvyyksien vuoksi perimättä jääneitä väylämaksuja koskevaa selvitystyötä voidaan jatkaa pääpiirteittäin Merenkulkulaitoksen esittämällä tavalla. Ministeriö on edelleen pitänyt jälkiperintöjä tärkeinä ja katsonut, että väylämaksulainsäädännön mahdolliset muutostarpeet tulee esittää ministeriölle ensi tilassa selvitystyön edettyä riittävästi. Liikennevaliokunta on pitänyt esitettyjä toimia oikeansuuntaisina. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa kuitenkin sitä, että epäselvyydet tulee selvittää ennen merenkulkulaitosuudistuksen toteutumista. Lainsäädännön muutostarpeiden johdosta on myös ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään hallituksen valvovan, että väylämaksuepäselvyydet selvitetään ennen merenkulkulaitosuudistuksen toteutumista, ja ryhtyvän myös selvitystyössä ilmenevien lainsäädännön muutostarpeiden vaatimiin toimenpiteisiin (Valiokunnan lausumaehdotus).

Turvallisuusvalvonta.

Alusturvallisuusyksikön itsenäinen päätäntävalta ja muu riippumattomuus Merenkulkulaitoksen johtokuntaan ja pääjohtajaan nähden säädettiin vuonna 1997 annetulla merenkulkulaitoslain muutoksella, koska katsottiin, että yksikön eli merenkulkuosaston päällikön osalta päätöksenteon riippumattomuus ei ollut säädöstasolla toteutettu. Hallituksen esityksen HE 145/1997 vp perusteluissa lueteltiin monenlaisia alusturvallisuuteen liittyviä asioita, joita merenkulkuosasto ratkaisee laitoksen ollessa itse merkittävä laivanisäntä. Kun Varustamoliikelaitos perustetaan ehdotetun mukaisesti, pääosa Merenkulkulaitoksella olevista laivanisännän tehtävistä siirtyy Varustamoliikelaitokselle, eikä yksikön eriyttämiselle enää hallituksen esityksen mukaan ole entistä perustetta.

Asiantuntijakuulemisessa esitettyjen näkemysten mukaan jo se, että Merenkulkulaitos toimii aluspalvelujen tilaajana ja samanaikaisesti valvoo alusturvallisuutta myös näiden alusten osalta, aiheuttaisi jääviysongelmia. Liikenne- ja viestintäministeriö on katsonut, että tästä ei aiheudu jääviysongelmia ja että mahdolliset jääviysongelmat olisi kuitenkin normaalin hallinnon tapaan ratkaistava muuten kuin yksiköiden toiminnan eriyttämisellä. Näin ollen aiempi peruste yksiköiden eriyttämiselle poistuu uudistuksen myötä. Ministeriöllä ei ilmoituksensa mukaan myöskään ole resursseja seurata ja valvoa yksikön toimintaa eikä oikeutta ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka on säädetty Merenkulkulaitoksen tehtäväksi.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota alusturvallisuuden merkitykseen ja kantaa huolta siitä, että alusturvallisuuden valvonta jatkossakin säilyy korkealla tasolla. Merenkulkulaitoksen yhtenäisyyden ja sen eri yksiköiden yhteistoiminnan kannalta on kuitenkin katsottu paremmaksi, että kaikki yksiköt ovat samalla tavalla johtokunnan ja pääjohtajan alaisuudessa. Tämä asettaa alusturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia johtokunnalle ja pääjohtajalle, mikä on otettava huomioon johtokuntaa nimitettäessä. Valiokunta korostaa, että johtokuntaa nimitettäessä on tämän vuoksi kiinnitettävä huomiota laajan toimintakentän ja alueellisen tuntemuksen lisäksi turvallisuustekijöiden tuntemukseen.

Luotsaus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Luotsausliikelaitos on ratkaisu, jossa edetään varovasti siirtäen nykyinen palvelutuotanto käytännöllisessä monopoliasemassa liikelaitosmuotoon. Meriturvallisuus varmistuu parhaiten eriyttämällä turvallisuudesta vastaavat viranomaistoiminnot ja palvelutuotannosta vastaavat luotsaustoiminnot eri organisaatioihin. Edelleen on pidetty oikeana läpinäkyvyyden lisääntymistä luotsaustoiminnassa ja tätä kautta parantuvaa kustannusvastaavuutta. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että eri satamien tasapuolisen kohtelun vuoksi luotsaustoimintaa tulisi tarkastella väylä- ja aluekohtaisesti eikä pelkästään kokonaisuutena kuten nykyään.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty luotsien työaikajärjestelyihin. Luotsaushenkilöstön työaikajärjestely toimii periaatteella viikko työtä, viikko vapaata. Järjestelyä on sekä työnantajan että henkilöstön tahoilla pidetty resurssien käytön ja tehokkuuden kannalta optimaalisena. Mikäli luotsaushenkilöstö siirtyisi suoraan nykyisen työaikalainsäädännön piiriin, edellä mainittu järjestely ei näyttäisi asiantuntijakuulemisen perusteella olevan mahdollinen. Tällä olisi suora vaikutus resurssien määrän tarpeen lisääntymiseen sekä kustannusrakenteeseen. Tällöin ei myöskään enää päästäisi luotsaustoiminnan edellyttämään tehokkuuteen.

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoituksen mukaan asiaa selvittää työryhmä, jossa asianosainen luotsaushenkilöstö on edustettuna. Tarkoituksena on tutkia valtiovarainministeriön kanssa mahdollisuuksia lainsäädäntötoimin, työehtosopimusneuvotteluin tai muin vastaavin toimin päästä järjestelyyn, joka mahdollistaisi aikaisemman kaltaisen tehokkaan työn organisoinnin ja olisi kustannusvaikutuksiltaan neutraali nykytilaan nähden.

Hallituksen esityksen mukaan Luotsausliikelaitokseen siirtyvien virkasuhteisten henkilöiden virat siirtyvät uudistuksen myötä liikelaitoksen viroiksi. Valiokunta toteaa kuitenkin, että hallituksen esityksen tavoitteena on koko henkilöstön siirtyminen työsopimussuhteeseen, kun asianomaiset työehtosopimukset on solmittu. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa, että tarvittavin sopimuksin on varmistettava työn tehokas organisointi kustannusvaikutuksiltaan neutraalilla tavalla ennen kuin kyseinen luotsaushenkilöstö siirretään virkasuhteista työsopimusten varaan.