Alusten painovesilastien käsittelyä koskevalla kansainvälisellä yleissopimuksella pyritään estämään vieraslajien leviäminen vesistöihin, joihin ne eivät kuulu. Sopimus on tärkeä, koska vieraslajit voivat syrjäyttää olemassa olevassa vesistössä alkuperäiset lajit ja johtaa luonnon epätasapainoon ja myös suuriin taloudellisiin menetyksiin. Valiokunta pitää yleissopimuksen tavoitteita kannatettavina, mutta näkee yleissopimuksessa joitain ongelmia. Sopimuksen toimenpiteet eivät aina ole kaikilta osin perusteltuja, ja niillä lisätään merenkulun kustannuksia, eivätkä laitteistot toimi nykyään moitteettomasti. Hallituksen esityksessä mainitaan 55 tyyppihyväksyttyä puhdistuslaitteistoa. On tärkeää korostaa, että ne on hyväksytty testiolosuhteissa, ei käytännössä. Suomalaiset varustamot, jotka tähän asti ovat kokeilleet joidenkin hyväksyttyjen puhdistuslaitteistojen käyttöä Itämerellä, eivät ole saaneet niitä toimimaan käytännössä.  

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että Suomi hyväksyy yleissopimuksen, jotta Suomi voi olla mukana kehittämässä sopimusta edelleen siinä olevien epäkohtien korjaamiseksi. 

Itämeren olosuhteet, kuten veden sameus, vähäsuolaisuus ja matala lämpötila talviaikaan, saattavat vähentää painolastivesikäsittelylaitteiston suorituskykyä. Veden sameus ja vähäsuolaisuus koskee myös suurta osaa maailman satamista, jotka sijaitsevat jokisuistoissa, ja näin ollen merkittävin erityispiirre Itämerellä on veden kylmyys talviaikaan. 

IMO:ssa on meneillään käsittelylaitteistojen tyyppihyväksyntäohjeistuksen muutostyö, ja on hyvä, että Suomi voi yleissopimuksen ratifioituaan osallistua tähän työhön. Asiantuntijakuulemisen mukaan laitteistojen suorituskyvyn odotetaan paranevan tekniikan kehittyessä ja laitevalmista-jien ja tyyppihyväksyntälaitosten kokemusten kertyessä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että pitkään meriteollisuudessa toimineiden laitevalmistajien, kuten Wärtsilän, laitteistot toimivat jo ensimmäisestä sukupolvesta lähtien vaatimusten mukaisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yleissopimus lisää merenkulun kustannuksia, mutta tuo myös mukanaan suomalaiselle elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. 

Valiokunta korostaa, että on tärkeää, että teknologia todella toimii, koska vain toimivalla laitteistolla voidaan ehkäistä vieraslajien leviäminen. Näin ollen ei ole riittävää, että laitteistot ovat vaatimusten mukaiset vaan niiden tulee olla tehokkaita ja toimivia. Suomen tulee aktiivisesti osallistua IMO:n piirissä tehtävään työhön tämän varmistamiseksi. 

Hallituksen esityksen mukaan painolastivesien käsittelylaitteiden investointikustannus olisi noin 150 miljoonaa euroa Suomeen suuntautuvassa laivaliikenteessä. Tämän lisäksi syntyy käyttökustannuksia ja hallinnollisia kustannuksia. On kuitenkin huomioitava, että osa näistä aluksista palvelee myös muiden maiden liikennettä. Tästä syntyy kuitenkin rasite suomalaiselle merenkululle ja vientiteollisuudelle.  

On hyvä, että yleissopimus on globaalisti tasaveroinen, mutta asiantuntijakuulemisessa kokonaiskustannusta on pidetty suurena ja katsottu, että kustannuksen minimoimiseksi tulisi varmistua, että käsittelylaitteistot toimivat myös Itämeren olosuhteissa. 

IMO on julistanut Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA), ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että yleissopimuksen voimaan saattamisella voidaan varmistaa Itämeren suojelu. Itämeren maantieteellisten olosuhteiden ja yleissopimuksen säännösten vuoksi Itämerellä ei ole mahdollisuutta painolastiveden vaihtoon avomerellä. Tämän vuoksi on tärkeää, että varmistetaan laitteiston toimivuus. 

Lähimerenkulussa ongelmana on, että satamat sijaitsevat lähellä toisiaan ja niissä lajisto ei poikkea kovin paljoa. Näin esimerkiksi Virosta Suomeen matkattaessa välimatkat ovat paljon lyhyemmät kuin Haminasta Kemiin. Jälkimmäinen kuuluu kotimaaliikenteen piiriin eikä näin ollen kuulu yleissopimuksen vaatimusten soveltamisalaan. Ruotsissa länsirannikolta itärannikolle liikennöitäessä on myös kyse kotimaan liikenteestä, vaikka kyse on aivan erityyppisistä meristä. Yleissopimuksen vaatimuksista on mahdollista saada poikkeuslupia, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan menettely lupien myöntämisessä on epäjohdonmukaista. Valiokunta korostaa, että Itämeren sisäisen ja Pohjois-Euroopan säännöllisen liikenteen poikkeuslupien saanti on tehtävä johdonmukaiseksi ja toimivaksi. 

Suomen sisävesistöistä erityisesti Saimaa, mukaanlukien Saimaan kanava, jonne on kansainvälistä merenkulkua, on erityisen herkkä ja arvokas alue. Valiokunta pitää tärkeänä, että sitä suojellaan siten, että rahtilaivojen tulee noudattaa yleissopimuksen vaatimuksia, mutta valiokunta kiinnittää samalla huomiota siihen, että pienempien turistilaivojen toimintaa ei pidä hankaloittaa liikaa. Näin pitääkin hyväksyä käsittelylaitteistojen lisäksi muut korvaavat järjestelmät, kuten painolastivesitankkien sinetöinti, sisävesien suojelemisen turvaamiseksi.