Yleistä
Valiokunta toteaa, että esityksen tavoitteena on sopeuttaa kestävän metsätalouden rahoituslain (rahoituslaki) ns. kemera-tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden suuruuden ja toimintaan osoitettavien määrärahojen mukaiseksi. Esityksessä on siten pääasiassa kysymys ns. säästölakiehdotuksista. Esityksen perusteluissa on todettu, että vuosittainen myöntämisvaltuuden ja määrärahan tarve riippuu eri toimenpiteiden suoritemääristä ja niiden toteutuksen ajoittumisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että käytettävissä oleva valtiontuki kohdistetaan siten, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta joudutaankin joiltakin osin supistamaan. Tukijärjestelmän tulee kannustaa maanomistajia jatkossakin aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon ja näin lisäämään metsiensä kasvua.
Juurikäävän torjunta
Metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin tehtävän muutoksen tavoitteena on metsien hyvän terveyden tilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Valiokunta pitää sen vuoksi tarpeellisena, että lakiin sisällytetään velvoite torjua juurikääpää hakkuiden yhteydessä. Riittävien säästöjen aikaansaamiseksi tukijärjestelmästä esitetään kuitenkin poistettavaksi juurikäävän torjunnan tukeminen. Esityksen perusteluista käy ilmi, että juurikäävän torjunnan tekeminen kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä on muodostunut metsäalalla rutiinitoimenpiteeksi. Perusteluissa on katsottu, että toimenpide ei tarvitse taloudellista kannustinta eikä toimenpidettä sen vuoksi ole tarpeen edistää käyttämällä siihen valtion varoja.
Valiokunta toteaa, että talvilämpötilojen nousun takia on entistä tärkeämpää lisätä metsätuholakiin juurikäävän torjuntavelvoite kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä. Ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikääpäsienen aktiivisuutta Suomessa merkittävästi. Metsien hyönteistuhoja torjutaan nykyisinkin rajoittamalla tuoreen puutavaran ja vahingoittuneen puun varastointia metsissä ja välivarastoissa. Esityksen perusteluissa on todettu, että juurikäävän torjuntavelvoitetta voidaan pitää samantyyppisenä, metsätalouden harjoittamiseen liittyvänä toimenpiteenä. Juurikäävän yleistyminen Suomen metsissä on pitkälti seurausta 1960-luvulla käyttöön otetuista kesähakkuista.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että juurikääpä aiheuttaa maanomistajille vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot. Juurikäävän torjunnalla vähennetään näitä taloudellisia tappioita ja lisäksi pyritään estämään juurikäävän leviämistä uusille alueille. Tällä hetkellä torjunnan kokonaiskustannukset ovat kasvatushakkuissa noin 1,76 euroa ja uudistushakkuissa 1,45 euroa hakattua kuutiometriä kohti. Esityksen perusteluissa on todettu, että juurikäävän torjunnan tuen hallinnointi on vienyt huomattavasti Suomen metsäkeskuksen resursseja suhteessa myönnettyihin tukien määriin. Tuensaajia on tukijärjestelmän voimaantulon jälkeen ollut kymmeniätuhansia, ja keskimääräinen myönnettävä tuki on ollut noin 200 euroa.
Esityksessä ehdotetaan, että metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Noin 80 prosenttia puunmyynnistä yksityismetsissä tehdään pystykauppoina. Pystykaupassa omistaja luovuttaa metsänhakkuuoikeuden puunostajalle. Puuta ostava teollisuus olisi siten pääsääntöisesti velvollinen huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Käytännössä torjunnan tekevät pääsääntöisesti metsäkoneyrittäjät. Puuta ostava teollisuus olisi myös velvollinen seuraamaan juurikäävän torjunnan toteutusta osana omavalvontaa. Esityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että juurikäävän torjunnan säätäminen pakolliseksi voi aiheuttaa sen, että hakkuita halutaan siirtää enemmän talvikauteen, jolloin puunhankinnan kausivaihtelut lisääntyvät entisestään, mitä valiokunta ei pidä suotavana.
Muita ehdotettuja muutoksia
Nuoren metsän hoidon tuen osalta ehdotetaan, että rahoitushakemuksen jättämisen aikaan hoitokohteen tulee olla nuorta kasvatusmetsää. Siten tuki kohdistetaan nykyistä selkeämmin kohteisiin, joiden puusto on riukuuntunutta ja joiden harvennus on taloudellisesti kannattamatonta ilman valtion tukea. Vaikka pienpuun käytön edistäminen on kannuste ylipäätään nuoren kasvatusmetsän hoitoon, valiokunta pitää korotetun pinta-alantuen alentamista perusteltuna, jotta vuosittaiset määrärahat ja myöntämisvaltuus riittävät ilman, että suoritemäärät laskevat liikaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuki kohdistetaan nykyistä enemmän ylitiheiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, joiden harvennukset eivät ole kaupallisesti kannattavia. Esityksessä on todettu, että tarkoituksena on laskea tukitasoa noin parilla kymmenellä eurolla hehtaaria kohden.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että metsätien tekemisen tukitasoja joudutaan myös alentamaan. Esityksen perusteluissa on kuitenkin todettu tarkoituksena olevan, ettei Pohjois-Suomessa toteuttavien metsätiehankkeiden tukitasoa alenneta.
Esityksessä terveyslannoituksen tuki rajataan tuhkalannoitukseen ojitetuissa suometsissä ja lannoitukseen kohteilla, joiden maaperässä esiintyy boorinpuutosta. Valiokunta pitää myönteisenä tuen rajaamista metsien ravinne-epätasapainon korjaamisen kannalta kaikkein tärkeimmille lannoituskohteille. Puun energiakäytön lisääntyessä tuhkaa muodostuu suuria määriä. Tuhkan käyttö lannoitteena ojitetuissa suometsissä edistää osaltaan ravinteiden kierrätystä.
Esityksen mukaan ympäristötukisopimuksiin varattaisiin vuosittain noin 2 miljoonaa euroa, jolla voitaisiin solmia arviolta noin 2 200 ympäristötukisopimusta, jos tuen määräytymisperusteita muutettaisiin. Tarkoituksena on valtioneuvoston asetuksella alentaa peruskorvauksen suuruutta nykyisestä, mikä merkitsee muutaman prosentin alennusta ympäristötuen määrässä. Metsäluonnon hoitohankkeista aiheutuviin kustannuksiin olisi käytössä vuosittain noin miljoona euroa.
Määrärahojen ja myöntämisvaltuuden vuosittaisen riittävyyden takia esityksessä ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriölle tulee mahdollisuus antaa määräys, jonka perusteella metsäkeskus on velvollinen hylkäämään maa- ja metsätalousministeriön päätöksen julkaisemisen jälkeen vireille tulevat tukihakemukset, jos tuen rahoitukseen tarvittavaa myöntämisvaltuutta ei ole enää käytettävissä hakemusten vireillepanovuonna. Ennen ministeriön päätöksen julkaisemista vireille tulleet hakemukset ratkaistaisiin käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden rajoissa. Nämä hakemukset siirrettäisiin käsiteltäväksi seuraavana vuonna, jollei hakemusten vireillepanovuonna ole käytettävissä myöntämisvaltuutta hakemusten ratkaisemiseen. Jos myöntämisvaltuutta ei olisi seuraavanakaan vuonna käytettävissä, hakemukset hylättäisiin. Tukijärjestelmän voimassaolo on rajattu vuoden 2020 loppuun ja sinä aikana tukipäätöksiä voidaan tehdä vain vuosittaisen myöntämisvaltuuden puitteissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esitykseen sisältyy tarkistuksia mm. tuen lopullista määrää koskeviin menettelysäännöksiin. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon osalta esitetään hallintokustannuksia säästävänä ehdotuksena, että yhtä tukipäätöstä koskien voidaan tehdä vain yksi toteutusilmoitus ja maksatuspäätös. Toisaalta, jos taimikon varhaishoidossa työn jälkeen todetaan, että kyseessä onkin ollut nuoren metsän hoitotyö, voidaan päätöstä korjata toteutusilmoituksen perusteella ja tuki maksaa nuoren metsän hoitotyön mukaisena. Samalla tavalla voitaisiin menetellä, mikäli nuoren metsän hoitotyön jälkeen kohde osoittautuisikin taimikon varhaishoitokohteeksi. Tällainen kohteen etukäteinen virhearviointi syntyy helposti taimikoissa, jotka ovat keskipituudeltaan noin kolmimetrisiä ja joista poistetaan paljon lehtipuuta. Myös työn ajankohta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin työn tarve pystytään etukäteen arvioimaan.
Lopuksi
Viitaten muun muassa hallinnollisiin kustannuksiin valiokunta pitää ehdottoman välttämättömänä, että tukijärjestelmän hallinnointia yksinkertaistetaan. Hallinnollisia menettelyjä tulee keventää ja nykyistä tehokkaammin tulee hyödyntää metsävaratietoja ja sähköisiä palvelujärjestelmiä. Metsänomistajan tulee voida tehdä kaikki tukijärjestelmään liittyvät ilmoitukset sähköisesti. Tukiehtoja tulee olla mahdollisimman vähän, niiden samoin kuin päätösten tulee olla selkeitä ja noudattamisen todentamisen tulee olla mahdollisimman helppoa. EU:n vaatimuksista johtuen kemeratukiprosessi on monimutkaistunut. Prosessia tulee yksinkertaistaa ja siirtyä sähköiseen järjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Tukipäätös on pitkä. Valiokunta katsoo, että päätöstekstissä voidaan tehdä viittauksia lainsäädäntökohtiin ja itse päätöksiä lyhentää tarpeen mukaan.
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.