Viimeksi julkaistu 8.5.2021 11.50

Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp HE 133/2015 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta (HE 133/2015 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • ylitarkastaja Sanna Paanukoski 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • johtaja Taneli Kolström 
    Luonnonvarakeskus
  • rahoitus-ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen 
    Suomen metsäkeskus
  • asiantuntija Ville Manner 
    Koneyrittäjien liitto ry
  • metsäasiantuntija Lea Jylhä 
    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • yhdistyksen hallituksen jäsen Tommi Ruha 
    Suomen Sahat ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • budjettineuvos Kirsti Vallinheimo 
    valtiovarainministeriö
  • neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski 
    ympäristöministeriö
  • Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • työ- ja elinkeinoministeriö

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia, metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ja riistavahinkolakia. 

Kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia muutettaisiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja säästää hallinnon resursseja sekä helpottaa tuen hakemista. Juurikäävän torjunnan tuesta luovuttaisiin. Terveyslannoituksen tuki rajattaisiin boorilannoitukseen ja tuhkalannoitukseen suometsissä. Nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksiä ennen työn aloittamista täsmennettäisiin. Lakiin sisällytettäisiin myös säännös tukien käsittelyn ja myöntämisen keskeyttämisestä. 

Metsätuhojen torjunnasta annettua lakia muutettaisiin siten, että jatkossa juurikäävän torjunnasta tulisi velvoittavaa. Kun juurikäävän torjunnan tuesta luovuttaisiin, on tärkeää jatkossakin turvata metsien hyvä terveydentila. Riistavahinkolaista poistettaisiin viittaus kestävän metsätalouden rahoituslainsäädäntöön. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Valiokunta toteaa, että esityksen tavoitteena on sopeuttaa kestävän metsätalouden rahoituslain (rahoituslaki) ns. kemera-tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden suuruuden ja toimintaan osoitettavien määrärahojen mukaiseksi. Esityksessä on siten pääasiassa kysymys ns. säästölakiehdotuksista. Esityksen perusteluissa on todettu, että vuosittainen myöntämisvaltuuden ja määrärahan tarve riippuu eri toimenpiteiden suoritemääristä ja niiden toteutuksen ajoittumisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että käytettävissä oleva valtiontuki kohdistetaan siten, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta joudutaankin joiltakin osin supistamaan. Tukijärjestelmän tulee kannustaa maanomistajia jatkossakin aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon ja näin lisäämään metsiensä kasvua. 

Juurikäävän torjunta

Metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin tehtävän muutoksen tavoitteena on metsien hyvän terveyden tilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Valiokunta pitää sen vuoksi tarpeellisena, että lakiin sisällytetään velvoite torjua juurikääpää hakkuiden yhteydessä. Riittävien säästöjen aikaansaamiseksi tukijärjestelmästä esitetään kuitenkin poistettavaksi juurikäävän torjunnan tukeminen. Esityksen perusteluista käy ilmi, että juurikäävän torjunnan tekeminen kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä on muodostunut metsäalalla rutiinitoimenpiteeksi. Perusteluissa on katsottu, että toimenpide ei tarvitse taloudellista kannustinta eikä toimenpidettä sen vuoksi ole tarpeen edistää käyttämällä siihen valtion varoja. 

Valiokunta toteaa, että talvilämpötilojen nousun takia on entistä tärkeämpää lisätä metsätuholakiin juurikäävän torjuntavelvoite kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä. Ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikääpäsienen aktiivisuutta Suomessa merkittävästi. Metsien hyönteistuhoja torjutaan nykyisinkin rajoittamalla tuoreen puutavaran ja vahingoittuneen puun varastointia metsissä ja välivarastoissa. Esityksen perusteluissa on todettu, että juurikäävän torjuntavelvoitetta voidaan pitää samantyyppisenä, metsätalouden harjoittamiseen liittyvänä toimenpiteenä. Juurikäävän yleistyminen Suomen metsissä on pitkälti seurausta 1960-luvulla käyttöön otetuista kesähakkuista. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että juurikääpä aiheuttaa maanomistajille vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot. Juurikäävän torjunnalla vähennetään näitä taloudellisia tappioita ja lisäksi pyritään estämään juurikäävän leviämistä uusille alueille. Tällä hetkellä torjunnan kokonaiskustannukset ovat kasvatushakkuissa noin 1,76 euroa ja uudistushakkuissa 1,45 euroa hakattua kuutiometriä kohti. Esityksen perusteluissa on todettu, että juurikäävän torjunnan tuen hallinnointi on vienyt huomattavasti Suomen metsäkeskuksen resursseja suhteessa myönnettyihin tukien määriin. Tuensaajia on tukijärjestelmän voimaantulon jälkeen ollut kymmeniätuhansia, ja keskimääräinen myönnettävä tuki on ollut noin 200 euroa. 

Esityksessä ehdotetaan, että metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Noin 80 prosenttia puunmyynnistä yksityismetsissä tehdään pystykauppoina. Pystykaupassa omistaja luovuttaa metsänhakkuuoikeuden puunostajalle. Puuta ostava teollisuus olisi siten pääsääntöisesti velvollinen huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Käytännössä torjunnan tekevät pääsääntöisesti metsäkoneyrittäjät. Puuta ostava teollisuus olisi myös velvollinen seuraamaan juurikäävän torjunnan toteutusta osana omavalvontaa. Esityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että juurikäävän torjunnan säätäminen pakolliseksi voi aiheuttaa sen, että hakkuita halutaan siirtää enemmän talvikauteen, jolloin puunhankinnan kausivaihtelut lisääntyvät entisestään, mitä valiokunta ei pidä suotavana. 

Muita ehdotettuja muutoksia

Nuoren metsän hoidon tuen osalta ehdotetaan, että rahoitushakemuksen jättämisen aikaan hoitokohteen tulee olla nuorta kasvatusmetsää. Siten tuki kohdistetaan nykyistä selkeämmin kohteisiin, joiden puusto on riukuuntunutta ja joiden harvennus on taloudellisesti kannattamatonta ilman valtion tukea. Vaikka pienpuun käytön edistäminen on kannuste ylipäätään nuoren kasvatusmetsän hoitoon, valiokunta pitää korotetun pinta-alantuen alentamista perusteltuna, jotta vuosittaiset määrärahat ja myöntämisvaltuus riittävät ilman, että suoritemäärät laskevat liikaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuki kohdistetaan nykyistä enemmän ylitiheiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, joiden harvennukset eivät ole kaupallisesti kannattavia. Esityksessä on todettu, että tarkoituksena on laskea tukitasoa noin parilla kymmenellä eurolla hehtaaria kohden.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että metsätien tekemisen tukitasoja joudutaan myös alentamaan. Esityksen perusteluissa on kuitenkin todettu tarkoituksena olevan, ettei Pohjois-Suomessa toteuttavien metsätiehankkeiden tukitasoa alenneta. 

Esityksessä terveyslannoituksen tuki rajataan tuhkalannoitukseen ojitetuissa suometsissä ja lannoitukseen kohteilla, joiden maaperässä esiintyy boorinpuutosta. Valiokunta pitää myönteisenä tuen rajaamista metsien ravinne-epätasapainon korjaamisen kannalta kaikkein tärkeimmille lannoituskohteille. Puun energiakäytön lisääntyessä tuhkaa muodostuu suuria määriä. Tuhkan käyttö lannoitteena ojitetuissa suometsissä edistää osaltaan ravinteiden kierrätystä. 

Esityksen mukaan ympäristötukisopimuksiin varattaisiin vuosittain noin 2 miljoonaa euroa, jolla voitaisiin solmia arviolta noin 2 200 ympäristötukisopimusta, jos tuen määräytymisperusteita muutettaisiin. Tarkoituksena on valtioneuvoston asetuksella alentaa peruskorvauksen suuruutta nykyisestä, mikä merkitsee muutaman prosentin alennusta ympäristötuen määrässä. Metsäluonnon hoitohankkeista aiheutuviin kustannuksiin olisi käytössä vuosittain noin miljoona euroa. 

Määrärahojen ja myöntämisvaltuuden vuosittaisen riittävyyden takia esityksessä ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriölle tulee mahdollisuus antaa määräys, jonka perusteella metsäkeskus on velvollinen hylkäämään maa- ja metsätalousministeriön päätöksen julkaisemisen jälkeen vireille tulevat tukihakemukset, jos tuen rahoitukseen tarvittavaa myöntämisvaltuutta ei ole enää käytettävissä hakemusten vireillepanovuonna. Ennen ministeriön päätöksen julkaisemista vireille tulleet hakemukset ratkaistaisiin käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden rajoissa. Nämä hakemukset siirrettäisiin käsiteltäväksi seuraavana vuonna, jollei hakemusten vireillepanovuonna ole käytettävissä myöntämisvaltuutta hakemusten ratkaisemiseen. Jos myöntämisvaltuutta ei olisi seuraavanakaan vuonna käytettävissä, hakemukset hylättäisiin. Tukijärjestelmän voimassaolo on rajattu vuoden 2020 loppuun ja sinä aikana tukipäätöksiä voidaan tehdä vain vuosittaisen myöntämisvaltuuden puitteissa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esitykseen sisältyy tarkistuksia mm. tuen lopullista määrää koskeviin menettelysäännöksiin. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon osalta esitetään hallintokustannuksia säästävänä ehdotuksena, että yhtä tukipäätöstä koskien voidaan tehdä vain yksi toteutusilmoitus ja maksatuspäätös. Toisaalta, jos taimikon varhaishoidossa työn jälkeen todetaan, että kyseessä onkin ollut nuoren metsän hoitotyö, voidaan päätöstä korjata toteutusilmoituksen perusteella ja tuki maksaa nuoren metsän hoitotyön mukaisena. Samalla tavalla voitaisiin menetellä, mikäli nuoren metsän hoitotyön jälkeen kohde osoittautuisikin taimikon varhaishoitokohteeksi. Tällainen kohteen etukäteinen virhearviointi syntyy helposti taimikoissa, jotka ovat keskipituudeltaan noin kolmimetrisiä ja joista poistetaan paljon lehtipuuta. Myös työn ajankohta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin työn tarve pystytään etukäteen arvioimaan. 

Lopuksi

Viitaten muun muassa hallinnollisiin kustannuksiin valiokunta pitää ehdottoman välttämättömänä, että tukijärjestelmän hallinnointia yksinkertaistetaan. Hallinnollisia menettelyjä tulee keventää ja nykyistä tehokkaammin tulee hyödyntää metsävaratietoja ja sähköisiä palvelujärjestelmiä. Metsänomistajan tulee voida tehdä kaikki tukijärjestelmään liittyvät ilmoitukset sähköisesti. Tukiehtoja tulee olla mahdollisimman vähän, niiden samoin kuin päätösten tulee olla selkeitä ja noudattamisen todentamisen tulee olla mahdollisimman helppoa. EU:n vaatimuksista johtuen kemeratukiprosessi on monimutkaistunut. Prosessia tulee yksinkertaistaa ja siirtyä sähköiseen järjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Tukipäätös on pitkä. Valiokunta katsoo, että päätöstekstissä voidaan tehdä viittauksia lainsäädäntökohtiin ja itse päätöksiä lyhentää tarpeen mukaan. 

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

12 §. Nuoren metsän hoito.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että tuki on tarkoitettu nimenomaan kannustamaan maanomistajia kaupallisesti kannattamattoman mutta metsänhoidollisesti perustellun nuoren metsän harvennukseen. Lisäksi on nykyistä selkeämmin määriteltävä tuettava kohde, jotta rajallinen valtion tuki voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Edellä todettujen tavoitteiden toteuttamiseksi valiokunta ehdottaa 2 ja 3 momenttia muutettavaksi. 

16 §. Metsätien tekeminen. (Uusi)

Valiokunta toteaa voimassa olevan rahoituslain 16 §:n 2 momentin edellyttävän, että pysyvä tieoikeus on perustettu yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisesti ja että tietoimituksessa on määrätty tietä koskevien asioiden hoitamiseksi tieosakkaiden muodostama tiekunta. Tiekunta voidaan kuitenkin yksityistielain mukaan perustaa paitsi tietoimituksessa myös kunnan tielautakunnan toimesta. 

Koska tiekuntia ei ole syytä erotella niiden perustamismenettelyiden perusteella, valiokunta ehdottaa momentin tarkistamista. 

29 a §. Toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa tukea koskevat päätökset. (Uusi)

Valiokunta toteaa, että rahoituslain 29 §:ssä säädetään toteuttamissuunnitelmaan perustuvia tukia koskevista päätöksistä. Päätöksestä tulee ensinnäkin käydä ilmi, että tuki myönnetään sillä ehdolla, että hanke toteutetaan metsäkeskuksen asettamassa määräajassa. Toteuttamissuunnitelmaan perustuvassa toteuttamisen tukea koskevassa päätöksessä on mainittava ajankohta, johon mennessä mainittuun suunnitelmaan sisältyvät työt on saatettava loppuun. Lain 29 §:n mukaan toteuttamisen tuen maksatus keskeytetään ja jo maksettu tuki peritään takaisin, jos tuen saaja ei saata hanketta loppuun metsäkeskuksen asettamassa määräajassa. Laissa ei ole erityissäännöstä lisäajan myöntämisestä hankkeiden loppuunsaattamiseen. Lisäajan myöntäminen on kuitenkin katsottu mahdolliseksi.  

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on pidetty säästötavoitteetkin huomioon ottaen tärkeänä, että jatkossa Kemera-rahoitetut hankkeet saatetaan pääsääntöisesti loppuun metsäkeskuksen alun perin asettamassa määräajassa. Lisäajan myöntäminen tulee kytkeä sellaisiin olosuhteiden muutoksiin, joita ei ole pystytty toimenpiteitä suunniteltaessa ottamaan huomioon. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan toimenpiteisiin, joista ei laadita toteutussuunnitelmaa, lisäajan myöntäminen ei ole lainkaan tarpeellista, koska tällöin tuen hallinnoinnin kustannukset ovat jo muutoinkin suuret suhteessa myönnettyyn tukeen. Sen vuoksi lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon liittyvät työt tulee hoitaa tuen myöntämisvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden aikana. 

Toimenpiteisiin, joista laaditaan toteuttamissunnitelma, lisäajan myöntämien olisi perusteltua, jos lisäajan myöntäminen kytkettäisiin sellaisiin olosuhteiden muutoksiin, joita ei ole pystytty toimenpiteitä suunniteltaessa ottamaan huomioon. Valiokunta katsoo, että ehdotetun uuden       29 a §:n 2 momentin mukaisia tilanteita olisivat esimerkiksi poikkeukselliset sääolot ja muut olosuhteiden muutokset, joita ei ole voitu ottaa huomioon toteutussuunnitelmaa laadittaessa. Lisäajan myöntäminen olisi perusteltua myös silloin, kun töiden viivästymisen syynä olisi sellainen lain muutoksesta tai viranomaisen päätöksestä johtuva toimenpiteen toteuttamiseen liittyvien velvoitteiden lisäys, jota ei ole voitu ottaa huomioon toteutussuunnitelmaa laadittaessa. Jos toimenpiteen loppuunsaattaminen viivästyisi tuensaajan, toteuttamissuunnitelman laatijan tai muun tuensaajan käyttämän asiamiehen taikka tuettavan hankkeen toteuttajan menettelyn vuoksi, lisäajan myöntämiselle ei olisi perusteita. Näin ollen lisäajan myöntäminen ei olisi mahdollista, jos toimenpide on viivästynyt esimerkiksi sen vuoksi, etteivät maanomistajat ole poistaneet puita tietyltä alueelta hankkeen toteuttamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lisäajan tarve realisoituisi lähinnä suometsän hoitohankkeissa, yksityistien perusparannuksessa ja luonnonhoitohankkeissa. Jos ehdotetussa uudessa pykälässä mainitut edellytykset täyttyisivät, lisäajan myöntäminen olisi mahdollista toteuttamissuunnitelmaan perustuvissa töissä. Myönnettävä lisäaika olisi enintään kaksi vuotta, ja hankkeelle saisi myöntää vain yhden kerran lisäaikaa työn loppuunsaattamiseen. 

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään asiaa koskeva uusi 2 momenttia sisältävä pykälä. 

47 a §. Luonnonvarakeskuksen tehtävä.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa 1 momenttia täsmennettäväksi siten, että Luonnonvarakeskuksen tulee toimittaa momentissa tarkoitetut tiedot vuosittain elokuun loppuun mennessä. 

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Valiokunta toteaa, että esityksen mukaisen lakiehdotuksen viimeinen siirtymäsäännös liittyy taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuen lopullista määrää koskeviin päätöksiin ja toteutusilmoitusten määrään. Lain jatkovalmistelussa on valiokunnan selvityksen mukaan tullut esiin, että lakiehdotuksen 32 §:n 2 momentin säännöstä, joka koskee selvitystä toteutuneista kustannuksista, tulee soveltaa myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin. Valiokunta ehdottaa voimaantulo- ja siirtymäsäännöstä tältä osin tarkistettavaksi lisäämällä siihen uusi 3 momentti.  

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että tuensaajien yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että ennen lain voimaantuloa myönnettyjen tukien osalta evätään lisäajan saaminen samoilla perusteilla kuin lain voimaantulon jälkeen myönnettävissä tuissa. Valiokunta ehdottaa voimaantulo- ja siirtymäsäännökseen tehtäväksi asiaa koskevan lisäyksen uuteen 4 momenttiin. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 133/2015 vp sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen . Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 133/2015 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14 §, 
muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 4 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 16 §:n 2 momentti Muutosehdotus päättyy,      22 §:n 2 momentti, 30 §:n 3 momentti, 32 §:n 2 momentti, 47 a §:n 1 momentti ja 48 §:n 4 momentti sekä 
lisätään lakiin uusi 28 a, Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 29 a Muutosehdotus päättyy, 43 a § seuraavasti: 
3 §  
Muiden säännösten soveltaminen ja valtionapuviranomainen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tässä laissa tarkoitetulla tuella rahoitettavaan hankintaan sovelletaan julkisia hankintoja koskevia säännöksiä siltä osin kuin hankinta kuuluu julkisten hankintojen soveltamisalaan. Jos hankintaan ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia säännöksiä siitä syystä, että hankinnan arvo alittaa kansallisen kynnysarvon ja jos tuen määrä perustuu hyväksyttäviin kustannuksiin, tuensaajan tulee huolehtia siitä, että tuettavan työn tai toimenpiteen toteuttamiseen liittyvistä hankinnoista pyydetään riittävä määrä tarjouksia. Tarjouksia ei tällöin tarvitse pyytää alihankinnan järjestämisestä eikä alihankkijan työn valvonnasta ja ohjaamisesta, jos tuettavan työn tai toimenpiteen toteuttamisesta vastaavana tilaajana on toteuttamissuunnitelman laatija. 
4 § 
Tuensaajat  
Tämän lain mukainen tuki voidaan myöntää vain yksityiselle maanomistajalle. Metsäluonnon hoitohankkeisiin voidaan myöntää tukea myös yhteisölle tai ammatinharjoittajalle, jos tuella edistetään yksityisten maanomistajien metsien hoitoa ja käyttöä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 § 
Oma työ, työn teettäminen ja yhteishanke  
Tässä laissa tarkoitetut työt voidaan tehdä omana työnä tai ne voidaan teettää ulkopuolisella toimijalla. Tukea ei myönnetä maanomistajan omana työnä tekemään toimenpiteeseen, jos tuen määrä perustuu hyväksyttäviin kustannuksiin. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 § 
Toteuttamissuunnitelma ja toteutusilmoitus 
Tässä laissa tarkoitettuun terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon, metsätien tekemiseen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävän tuen myöntämisen edellytyksenä on metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma. Näiden hankkeiden loppuunsaattamisesta on tehtävä metsäkeskukselle toteutusilmoitus. Lisäksi taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevan toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä metsäkeskukselle toteutusilmoitus. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10 § 
Tukien määrä ja varojen suuntaaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tukien määrästä, hyväksyttävistä kustannuksista, ympäristötuen laskennan perusteista ja muista tukien määrän määräytymisen perusteista. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään metsän hakkuuarvon laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta. 
11 § 
Taimikon varhaishoito 
Tukea voidaan myöntää taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
12 § 
Nuoren metsän hoito 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohde, joka voi olla jakautunut usealle alueelle, täyttää vähimmäispinta-alaa ja käsittelyä edeltävän puuston rinnankorkeusläpimittaa koskevan vaatimuksen sekä käsittelyn jälkeiset puuston Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi tiheyttä,  Poistoehdotus päättyypoistumaa Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi sekä kasvatuskelpoisen puuston tiheyttä Muutosehdotus päättyy, keskipituutta tai rinnankorkeusläpimittaa koskevat vaatimukset ja että kohteelle ei käsittelyn jälkeen jää välitöntä hoidon tarvetta. 
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kohteen vähimmäispinta-alasta ja käsittelyä edeltävästä puuston rinnankorkeusläpimitasta, käsittelyn jälkeisistä puuston Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi tiheyttä, Poistoehdotus päättyy poistumaa, kerätyn pienpuun vähimmäismäärää, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kasvatuskelpoisen puuston tiheyttä, keskipituutta Muutosehdotus päättyy ja rinnankorkeusläpimittaa koskevista vaatimuksista, tehdyn nuoren metsän kunnostustyön toteamisesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen ehdoista ja määräytymisperusteista. 
13 § 
Terveyslannoitus 
Tukea voidaan myöntää suometsien tuhkalannoitukseen sekä lannoitukseen kohteella, jonka maaperässä esiintyy boorinpuutosta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 16 § (Uusi) Muutosehdotus päättyy 
Metsätien tekeminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että perusparannettava yksityistie tai uusi metsätie soveltuu rakenteeltaan metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin lukuun ottamatta kelirikkoaikoja ja että tien perusparannusta tai uuden tien tekemistä voidaan pitää alemmanasteisen tieverkon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisena. Lisäksi edellytetään, että pysyvä tieoikeus on perustettu yksityisistä teistä annetun lain mukaisesti ja että Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tietä Muutosehdotus päättyy koskevien asioiden hoitamiseksi Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi on yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisesti perustettu Muutosehdotus päättyy tieosakkaiden muodostama tiekunta. Yhteismetsän yksinään toteuttamaan hankkeeseen ei kuitenkaan sovelleta pysyvän tieoikeuden perustamista ja tiekuntaa koskevaa vaatimusta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
22 § 
Tuen hakeminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tukea on haettava ennen toimenpiteiden aloittamista. Toimenpiteet saadaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen ja toteuttamissuunnitelman. Taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevan työn sekä suometsän hoitoon liittyvän piennartien tekemisen saa kuitenkin aloittaa sitä koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen. Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
28 a § 
Myöntämisvaltuuden riittämättömyys  
Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus määräajaksi tai toistaiseksi määrätä metsäkeskus hylkäämään päätöksensä julkaisemisen jälkeen vireille tulevat tukihakemukset, jos tuen rahoitukseen tarvittavaa myöntämisvaltuutta ei ole enää riittävästi käytettävissä hakemusten vireillepanovuonna.  
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös tukihakemusten hylkäämisestä on julkaistava maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Metsäkeskuksen on lisäksi tiedotettava maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä asianmukaisessa laajuudessa. 
Ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen julkaisemista vireille tulleet hakemukset ratkaistaan niiden saapumisjärjestyksessä toimenpiteille osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa. Jos käytettävissä ei ole enää myöntämisvaltuutta hakemusten vireillepanovuonna, jäljelle jääneet hakemukset on siirrettävä käsiteltäviksi seuraavana vuonna toimenpiteille osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa. Siltä osin kuin käytettävissä ei enää seuraavana vuonnakaan ole myöntämisvaltuutta, hakemukset on hylättävä.  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 29 a § Uusi Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Toimenpiteiden toteuttamisen määräaika Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea koskevasta päätöksestä tulee käydä ilmi, että tuki myönnetään sillä ehdolla, että työt toteutetaan tuen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Töiden loppuunsaattamiseen ei myönnetä lisäaikaa. Muutosehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Metsäkeskus voi päättää enintään kahden vuoden lisäajan myöntämisestä toteuttamissuunnitelmaan perustuvan työn loppuunsaattamiseen. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpiteen toteuttaminen on viivästynyt toteutustyötä kohdanneen ennalta arvaamattoman esteen vuoksi. Lisäaikaa ei myönnetä, jos toimenpiteiden loppuunsaattaminen on viivästynyt tuensaajan, toteuttamissuunnitelman laatijan tai muun tuensaajan käyttämän asiamiehen taikka tuettavan hankkeen toteuttajan menettelystä. Hankkeelle saa myöntää vain yhden kerran lisäaikaa työn loppuunsaattamiseen. Muutosehdotus päättyy 
30 § 
Eräät tuen määrään liittyvät päätökset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Metsäkeskuksen tulee taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevan toteutusilmoituksen perusteella päättää tuen lopullisesta määrästä, jos hoitotyö on tehty alkuperäistä hakemusta suppeampana tai muuna kuin alkuperäisessä hakemuksessa mainittuna työnä. Jos hoitotyö on tehty alkuperäistä hakemusta laajempana, tuen lopullista määrää koskevassa päätöksessä tuen määrä lasketaan alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun hoitotyön pinta-alan mukaan. Tuen myöntämispäätöstä kohden voi tehdä vain yhden toteutusilmoituksen.  
32 § 
Tuen maksaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Siltä osin kuin toteuttamissuunnitelmaan perustuvan tuen määrä määräytyy toteutuneiden kustannusten perusteella, tuensaajan, toteutusilmoituksen laatijan tai muun tuensaajan käyttämän asiamiehen on metsäkeskuksen pyynnöstä toimitettava metsäkeskukselle jäljennökset toteutuneet kustannukset osoittavista tositteista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 luku 
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä sopimuksen purkaminen ja irtisanominen 
43 a § 
Varojen kohdentaminen 
Maa- ja metsätalousministeriö päättää tämän lain toimeenpanoon valtion talousarviossa osoitetun myöntämisvaltuuden ja määrärahan rajoissa varojen kohdentamisesta tässä laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ottaen huomioon kansallisen metsästrategian tavoitteet. Metsäkeskuksen on laadittava vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle myöntämisvaltuutta ja määrärahan suuntaamista koskeva esitys ottaen huomioon metsälain 26 §:ssä tarkoitetuissa alueellisissa metsäohjelmissa esitetyt tavoitteet. 
8 luku 
Erinäiset säännökset 
47 a §  
Luonnonvarakeskuksen tehtävä 
Luonnonvarakeskuksen tulee vuosittain Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi elokuun loppuun mennessä Muutosehdotus päättyy toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle tiedot kolmen edellisen kalenterivuoden puukuutiometrin keskikantohinnan aritmeettisesta keskiarvosta maakuntapohjaisesti maakunnittain. 
Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle muut tässä laissa tarkoitettujen tukien toimeenpanossa tarvittavat tiedot. 
48 § 
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sen estämättä, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään, taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää 11 ja 12 §:n nojalla tukea, jos kymmenen vuotta on kulunut samalla kohteella rahoitetun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisesta metsänuudistamisesta. Taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon ei voida myöntää tukea 11 ja 12 §:n nojalla, ellei ole kulunut kymmentä vuotta samalla kohteella tehdystä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen nuoren metsän hoitotyönä rahoitetusta taimikon tai nuoren metsän perkauksesta tai harvennuksesta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleet juurikäävän torjunnan tuen hakemukset ratkaistaan niiden saapumisjärjestyksessä. Juurikäävän torjuntaa koskevat toimenpiteet, joihin tukea myönnetään, tulee tällöin saattaa loppuun viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2016. Juurikäävän torjunnan tukea koskevat hakemukset, joiden käsittelyyn ei ole enää käytettävissä myöntämisvaltuutta, hylätään.  
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tämän lain 30 §:n 3 momenttia. Taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskeva hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä toteutusilmoituksessa mainitun pinta-alan mukaisena. Muutosehdotus päättyy Niihin ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin, joita koskeva toteutusilmoitus on toimitettu metsäkeskukselle tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 30 §:n 3 momenttia ja Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 32 §:n 2 momenttia Muutosehdotus päättyy. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyissä taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea koskevissa päätöksissä mainittujen töiden loppuunsaattamiseen voidaan myöntää lisäaikaa enintään tuen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun asti. Muuta lisäaikaa ei saa myöntää. Muutosehdotus päättyy(Uusi) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tämän lain 29 a §:n 2 momenttia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehdyissä toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa tukea koskevissa päätöksissä mainittujen töiden loppuunsaattamiseen.  Muutosehdotus päättyy(Uusi) 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) 14 §:n 2 momentti, 18 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 25 sekä 
lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti: 
8 a § 
Juurikäävän torjunta 
Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Torjunta on tehtävä hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen.  
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta, jos ilman lämpötila on siihen liian alhainen tai kyse on kotitarvehakkuusta. 
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista, hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä ja 2 momentissa tarkoitetusta ilman lämpötilaa koskevasta rajauksesta. 
14 §  
Valvonnan järjestämisen yleiset periaatteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vahingoittuneiden puiden, rungonosien ja varastoitujen kantojen poistamista sekä juurikäävän torjuntaa on valvottava tasapuolisesti ja säännöllisesti. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
18 § 
Omavalvontavelvollisuus 
Ammattimaisen toiminnanharjoittajan on tunnettava tässä laissa säädetyt puutavaran, vahingoittuneen puun, männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen poistamiseen, puutavaran varastointiin ja juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet sekä valvottava 3 §:ssä tarkoitettujen puutavaran poiskuljettamisen määräaikojen noudattamista, 4 §:ssä tarkoitettujen vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttamista, 5 §:ssä tarkoitettujen männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen poistamista, 8 §:ssä tarkoitettua puutavaran varastointia ja 8 a §:ssä tarkoitettua juurikäävän torjuntaa (omavalvonta). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
24 § 
Uhkasakko ja teettämisuhka 
Jos joku laiminlyö 3—6 tai 8 a §:ssä säädetyn tai 9 §:n nojalla annettuun päätökseen perustuvan velvollisuutensa, Suomen metsäkeskus voi velvoittaa hänet suorittamaan tarvittavat toimenpiteet. Maaseutuvirasto voi Suomen metsäkeskuksen esityksestä asettaa Suomen metsäkeskuksen päätöksen tehosteeksi uhkasakon tai uhan, että toimenpiteet tehdään laiminlyöjän kustannuksella. Toimenpiteiden teettämiskustannusten takaisinperinnästä valtiolle vastaa Suomen metsäkeskuksen esityksestä Maaseutuvirasto. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
25 § 
Metsätuhojen torjunnasta annetun lain säännösten rikkominen 
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta  
1) laiminlyö 3—6 §:ssä säädetyn velvollisuuden poistaa puutavara, puut, rungonosat tai kannot,  
2) laiminlyö 8 a §:ssä säädetyn velvollisuuden torjua juurikääpää, 
3) laiminlyö 18 §:ssä säädetyn omavalvontavelvollisuuden tai  
4) laiminlyö 9 §:n nojalla annettuun päätökseen perustuvan velvollisuuden torjua metsätuhoja,  
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsätuhojen torjunnasta annetun lain säännösten rikkomisesta sakkoon. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki riistavahinkolain 21 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan riistavahinkolain (105/2009) 21 §:n 1 momentti seuraavasti: 
21 § 
Täydennysviljelyn tai uudelleen metsityksen korvaaminen 
Vahinkoalan välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä aiheutuvan korvauksen laskemisessa otetaan huomioon kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat metsänviljelyn suunnittelusta ja toteutuksesta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 2.3.2016 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja 
Reijo Hongisto ps 
 jäsen 
Markku Eestilä kok 
 jäsen 
Pertti Hakanen kesk 
 jäsen 
Hanna Halmeenpää vihr 
 jäsen 
Lasse Hautala kesk 
 jäsen 
Anne Kalmari kesk 
 jäsen 
Jari Myllykoski vas 
 jäsen 
Mats Nylund r 
 jäsen 
Arto Satonen kok 
 jäsen 
Tytti Tuppurainen sd 
 jäsen 
Harry Wallin sd 
 jäsen 
Eerikki Viljanen kesk 
 jäsen 
Peter Östman kd 
 varajäsen 
Mikko Kärnä kesk 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius 
 

Vastalause

Perustelut

Hallituksen esityksen tarkoitus on saattaa toteen ne säästöt, joista eduskunta on päättänyt valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016. Talousarvion mukaan metsätalouden tukia leikataan 15 miljoonan euron edestä. Hallituksen esityksen mukaan tästä puolet saataisiin juurikäävän torjumiselle annettuja tukia leikkaamalla. Vuonna 2015 juurikäävän torjumiseen käytettiin tukirahoja 7 miljoonaa euroa.  

Tällä hetkellä juurikäävän torjunta on vapaaehtoista, ja siihen on saatu valtion tukea. Uudessa laissa hakkuuoikeuden haltijalla olisi velvollisuus torjua juurikääpää. PEFC-metsäsertifiointi, johon suurin osa Suomen metsistä kuuluu, vaatii, että torjunta toteutetaan toukokuun ja marraskuun välisenä aikana. Nykyinen järjestelmä on torjunut juurikääpää varsin kattavasti ja tehokkaasti. Hallituksen esityksen mukaan tukea ei enää jaettaisi, joten kustannukset siirtyisivät kokonaisuudessaan metsänomistajien ja teollisuuden harteille. 

Esityksellä on tuhoisat vaikutukset juuri nyt, kun metsä- ja energiasektorin puun tarve kasvaa enemmän kuin koskaan. Jo nyt on havaittavissa markkinahäiriöitä, kun metsänomistajat, jotka ovat kaupanneet kesäleimikoitaan, ovat teollisuuden tarjouksessa saaneet jopa 100 euron/ha lisäkustannuksen juurikäävän torjumiseksi. Tämä voi vähentää metsänomistajien kannattavuutta, ja se johtaa siihen, että metsänomistajat siirtävät kauppaa marraskuun ja toukokuun väliselle ajalle, jolloin torjuntaa ei tarvitse suorittaa. Hallituksen esitys vaarantaa teollisuuden puun saannin erittäin herkässä vaiheessa ja pahentaa kausivaihtelua. 

Vaihtoehto juurikäävän torjumisen tuen leikkaamiselle on pienpuun keruun tuen laskeminen. Maa- ja metsätalousministeriön laskelmissa on selkeä yliarvio pienpuun keruun määrärahatarpeesta, koska laskelmista johdettu pienpuun keruun suoritemäärä on 65 000 ha/vuodessa. Perustelumuistiossa suoritemäärän arvioidaan olevan 45 000 ha/vuodessa. Toteutuneet energiapuun korjuun suoritemäärät ovat olleet tätäkin alhaisemmat, keskimäärin noin 32 000 ha/vuodessa. Ministeriö esittää, että pienpuun tuki olisi 200 euroa/ha. Laskemalla tuki 170 euroon/ha ja säilyttämällä juurikäävän tuki valtiontalouden säästöt olisivat samansuuruiset kuin hallituksen esityksessä.  

Tämä ehdotus sopeuttaa valtion talousarviota 2016, vaarantamatta markkinoita. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaisina paitsi 1. lakiehdotus muutettuna seuraavasti (Vastalauseen muutosehdotukset). 

Vastalauseen muutosehdotukset

1. Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi kumotaan Poistoehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14 §, Poistoehdotus päättyy 
muutetaanValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015)  Muutosehdotus päättyy3 §:n 3 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4 §:n 1 momentti Poistoehdotus päättyy, 8 §:n 1 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9 §:n 1 momentti Poistoehdotus päättyy, 10 §:n 4 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 2 momentti, Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 22 §:n 2 momentti Poistoehdotus päättyy, 30 §:n 3 momentti, 32 §:n 2 momentti, 47 a §:n 1 momentti ja 48 §:n 4 momentti sekä 
lisätään lakiin uusi 28 a, 29 a, 43 a § seuraavasti: 
3 §  
(Kuten MmVM) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 4 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tuensaajat Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tämän lain mukainen tuki voidaan myöntää vain yksityiselle maanomistajalle. Metsäluonnon hoitohankkeisiin voidaan myöntää tukea myös yhteisölle tai ammatinharjoittajalle, jos tuella edistetään yksityisten maanomistajien metsien hoitoa ja käyttöä. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 § 
(Kuten MmVM) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 9 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Toteuttamissuunnitelma ja toteutusilmoitus Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tässä laissa tarkoitettuun terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon, metsätien tekemiseen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävän tuen myöntämisen edellytyksenä on metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma. Näiden hankkeiden loppuunsaattamisesta on tehtävä metsäkeskukselle toteutusilmoitus. Lisäksi taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevan toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä metsäkeskukselle toteutusilmoitus. Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10—13 ja 16  § 
(Kuten MmVM) 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi 22 § Poistoehdotus päättyy 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tuen hakeminen Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Tukea on haettava ennen toimenpiteiden aloittamista. Toimenpiteet saadaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen ja toteuttamissuunnitelman. Taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevan työn sekä suometsän hoitoon liittyvän piennartien tekemisen saa kuitenkin aloittaa sitä koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen. Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen kuvaus, sijainti, arvioitu alkamis- ja päättymisajankohta ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä. Hakemukseen on liitettävä toteuttamissuunnitelma, jos se on tuen myöntämisen edellytyksenä 9 §:n mukaan.  Poistoehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
28 a, 29 a, 30 ja 32 § 
(Kuten MmVM) 
7 luku 
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä sopimuksen purkaminen ja irtisanominen 
43 a § 
(Kuten MmVM) 
8 luku 
Erinäiset säännökset 
47 a ja 48 §  
(Kuten MmVM) 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Voimaantulo 
(Kuten MmVM) 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 2.3.2016
Mats Nylund 
 
Peter Östman