Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Valiokunta toteaa, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, jäljempänä Tapio, yhtiöittäminen on looginen jatkumo jo toteutettuun Suomen metsäkeskuksen organisaatiouudistukseen (MmVM 29/2010 vp—HE 260/2010 vp). Tapio on tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa sekä valvonnassa, ja sen toimintaa on rahoitettu valtionavulla. Tapiosta muodostettaisiin nyt esityksessä kuvatulla tavalla valtion kokonaan omistama yhtiö, joka toiminnan aloittaessaan kuuluisi valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston alaisuuteen.

Tapiosta säädetään metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995), mutta laki kumottiin metsäkeskusuudistuksessa Suomen metsäkeskuksesta annetulla lailla (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki). Voimaantulosäännösten mukaan kumottua lakia kuitenkin sovelletaan Tapioon vuoden 2014 loppuun saakka. Metsäkeskuslain 39 §:n 3 momentin nojalla valtioneuvosto oikeutetaan muodostamaan Tapion nykyisestä toiminnasta ja siihen liittyvästä omaisuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä valtion kokonaan omistama ja sille palveluja tuottava yhtiö. Valiokunta toteaa, että Tapion yhtiöittämistä koskevat säännökset ovat siten olemassa jo nykyisessä lainsäädännössä.

Esityksen mukaisesti valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan apporttina Tapion hallinnassa oleva koko omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Valtio merkitsee perustettavan osakeyhtiön koko osakekannan. Perustettava osakeyhtiö vastaa niistä velka-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista sitoumuksista, joihin Tapio tai sen edeltäjä on toiminta-aikanaan sitoutunut ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa. Valiokunta toteaa, että kyseessä on siten ns. "yleisseuraanto", jossa perustettava yhtiö siirtyy kokonaisuudessaan edeltäjänsä oikeusasemaan. Henkilöstön osalta kyseessä on liikkeenluovutus, joten henkilöstön asemaan sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:n liikkeenluovutusta koskevaa säännöstä.

Tapion yhtiöittämisellä pyritään luomaan uudelle osakeyhtiölle samanlaiset taloudelliset edellytykset kuin samoilla asiantuntijamarkkinoilla toimivilla kilpailijoilla. Tapion vastuulla on tällä hetkellä ns. Eläke-Tapio-lisäeläkejärjestelmästäTapio ja Suomen metsäkeskus ovat yhdessä metsänhoitoyhdistysten sekä eräiden muiden yksityismetsätalouden piirissä toimivien organisaatioiden kanssa mukana Eläke-Tapio-lisäeläkejärjestelmässä. Eläke-Tapio pohjautuu yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen kesken vuonna 1949 tehtyyn sopimukseen koskien niiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden eläke-etuja. Eläke-Tapio on vuodesta 1964 täydentänyt Eläkekassa Verson hoitamaa lakisääteistä TEL/TyEL-peruseläketurvaa. Eläke-Tapio-järjestelmä on suljettu ja järjestelmästä myönnettävien eläke-etujen karttuminen on jäädytetty 1 päivästä heinäkuuta 1993 lukien. Järjestelmässä mukana olevat työnantajat vastaavat järjestelmän velvoitteista yhteisvastuullisesti. Eläke-Tapio toimii niin sanottuna jakojärjestelmänä. Tulevia velvoitteita ei siten ole katettu ennalta kerätyillä varoilla, eli järjestelmää ei ole rahastoitu. Järjestelmää rasittavan kattamattoman eläkevastuun määrä on tällä hetkellä noin 38 miljoonaa euroa, josta Tapion ja Suomen metsäkeskuksen osuus on yli puolet. Kattamaton eläkevastuu alenee vuosittain noin 7—10 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2017 kattamattoman eläkevastuun on arvioitu olevan enää noin 25 miljoonaa euroa. aiheutuvat velvoitteet. Tapion kilpailijoilla ei ole vastaavankaltaista lisäeläketurvarasitetta, joten valiokunta katsoo tarpeelliseksi esityksessä kuvatulla tavalla kattaa kilpailua vääristävä kustannusrasite. Eläke-Tapio-lisäeläkejärjestelmästä aiheutuvien vastuiden aiheuttaman kustannusrasitteen korvaamiseksi Tapiolle on tarkoitus myöntää kertaluontoisella valtionapupäätöksellä 3,5 miljoonaa euroa, joka on varattu vuoden 2015 talousarvioesityksessä (momentti 30.40.22) käytettäväksi mainittuun tarkoitukseen. Esitetty vastuiden kattaminen edellyttää valtiontukiluonteensa vuoksi komissiossa notifiointia, joka on parhaillaan käynnissä.

Tapio rahoittaa jatkossa toimintaansa liiketoimintansa tuotoilla, eikä sen toimintaa rahoiteta suoralla valtionavulla. Aloittavan osakeyhtiön tavoitteena on toimia in-house-asemassa eli sidosyksikköasemassa valtioon nähden, joten budjettivaltioon kuuluvat organisaatiot (keskushallinto, virastot ja laitokset) voivat ostaa siltä palveluita niitä kilpailuttamatta. Tapio tarjoaa asiantuntija- ja muita vastaavia palveluja bio- ja metsätalousalalla, joten in-house-asema luo siten mahdollisuuksia Tapiolle laajentaa asiakaskuntaansa myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ulkopuolelle. Valiokunta pitää Tapion erityisenä vahvuutena tutkimuksen ja käytännön toiminnan yhdistämistä, mikä on erityisen tärkeää uuden biotalousstrategian toimeenpanon kannalta.