Yleistä
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalouden tukien toimeenpanosta annettua lakia (192/2013), jäljempänä toimeenpanolaki, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettua lakia (193/2013). Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaan liittyvät ohjaus- ja valvontatehtävät
Esityksessä toimeenpanolakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaan liittyvät ohjaus- ja valvontatehtävät siirretään Elintarviketurvallisuusvirastolta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hoidettaviksi vuoden 2016 alusta. Ehdotuksen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ohjaa ja valvoo täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaa kansanterveyden sekä eläinten ja kasvien terveyden alaan kuuluvien kasvinsuojeluaineiden osalta. Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnassa tarkastetaan muun muassa, että kasvinsuojeluaineiden käyttäjä on käyttänyt vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita niiden myyntipäällyksessä olevien ohjeiden ja merkintöjen mukaisesti ja että kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista sekä lasten ulottumattomissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kemikaalivalvontaan liittyvät viranomaistehtävät järjestettiin Suomessa uudella tavalla vuoden 2011 alusta lukien, kun aiemmin Elintarviketurvallisuusvirastossa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa ja Suomen ympäristökeskuksessa hoidetut kemikaalivalvonnan viranomaistehtävät siirrettiin ja keskitettiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Samassa yhteydessä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon siirrettiin edellä mainituista virastoista tarvittavat henkilöresurssit tehtävien hoitamiseen. Elintarviketurvallisuusvirastosta siirrettiin tuolloin Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 12 henkilöä kasvinsuojeluaineisiin liittyvine tehtävineen.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että vuoden 2011 alusta voimaan tulleessa kemikaalivalvontaan liittyvien viranomaistehtävien uudelleenjärjestelyssä päädyttiin jättämään kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan ohjaus- ja valvontatehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle. Mainitut Elintarviketurvallisuusviraston tehtävät pitävät sisällään muun muassa kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvontaohjeen laatimisen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajien kouluttamisen ja heidän tekemiensä tarkastuskäyntien ohjauksen sekä osallistumisen valvonnan kehittämiseen ja komissiolle tehtävien raporttien laatimiseen. Vuoden 2011 jälkeisenä aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan ohjauksen jakaantuminen eri viranomaisille on tuonut haasteita muun muassa tiedon kulkuun ja aiheuttanut epäselvyyttä toimijoiden keskuudessa. Elintarviketurvallisuusvirasto on käytännössä joutunut ohjaamaan kasvinsuojeluaineisiin ja niiden käytön tavanomaiseen valvontaan liittyviä kysymyksiä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastattavaksi sekä pyytämään asiantuntija-apua ohjeistukseen ja tiedotukseen.
Toimitetussa selvityksessä on todettu, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hoitaa esitetyn muutoksen jälkeen samat kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaan liittyvät ohjaus- ja valvontatehtävät kuin Elintarviketurvallisuusvirasto hoitaa tällä hetkellä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäviin kuuluu muutoksen jälkeen siten muun muassa kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvontaohjeiden tekeminen ja valvontapöytäkirjojen laatimisen ohjeistaminen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajien kouluttaminen ja niiden tekemien tarkastuskäyntien ohjaus, osallistuminen valvonnan kehittämiseen ja komissiolle tehtävien raporttien laatimiseen sekä tuensaajille tiedottaminen kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen vaatimuksista. Käytännössä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tulee ohjaamaan vuosittain noin 550 maatilalla tehtävää valvontaa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajat suorittavat.
Selvityksessä on korostettu, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston palveluksessa olevat henkilöt eivät itse tule suorittamaan mitään tehtäviä paikan päällä tai tuensaajiin kohdistuvia valvontoja, vaan nämä tehtävät kuuluvat jatkossakin elintarvike-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuten nykyisin. Muutoksena aiempaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto laatii valvontaohjeet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajille sekä kouluttaa valvojat kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan osalta Elintarviketurvallisuusviraston sijaan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei myöskään määrää mitään sanktioita kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisestä, vaan tältä osin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on jatkossakin se taho, joka määrää mahdolliset sanktiot aluehallintoviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suorittamien täydentävien ehtojen valvontojen tulosten perusteella.
Selvityksessä on tuotu esiin, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvonta- ja ohjaustehtävät ovat pääosin viranomaisiin kohdistuvaa toimintaa. Kasvinsuojeluaineisiin liittyvät viranomaistehtävät ovat kokonaisuus, jonka hoitamisen edellytyksenä on monipuolinen asiantuntemus tehoaineista, valmisteiden ominaisuuksista, niiden käytön ehdoista ja rajoituksista sekä käyttötarkoituksista ja -tavoista. Koska kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnassa valvotaan saman lainsäädännön noudattamista kuin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastuulla nykyisinkin olevassa kasvinsuojeluaineiden valvonnassa ja koska virastolla on laajalti asiantuntemusta kasvinsuojeluaineista, kasvinsuojeluaineita koskevasta lainsäädännöstä ja lainsäädännön toimeenpanosta, on perusteltua siirtää täydentävien ehtojen kasvinsuojeluaineiden valvonnan ohjaus- ja valvontatehtävät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hoidettaviksi. Mainittujen tehtävien siirtämisellä voidaan myös saavuttaa synergiaetuja valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Viitaten edellä todettuun valiokunta painottaa sitä, että kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan ohjaus- ja valvontatehtävän siirtämisellä Elintarviketurvallisuusvirastolta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ei saa olla vaikutuksia valvontatapahtumaan maatilalla tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajien paikan päällä tekemiin tarkastuksiin muutoinkaan taikka tarkastusmaksujen tasoihin. Esityksestä ei saa aiheutua viljelijöille uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että valvonnassa tehtyjä havaintoja seuraavissa jatkotoimenpiteissä otetaan huomioon säännösten monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus. Jatkotoimenpiteenä tulee ensisijaisesti olla pelkkä ohjaus oikeaan menettelyyn. Tiedottamisesta ja tiedonsaannista on huolehdittava ns. yhden luukun periaatetta noudattaen.
Tuen takaisinperintä
Valiokunta toteaa, että toimeenpanolain 31 § (Tuen takaisinperintä) sisältää yleissäännökset tukien takaisinperinnästä ja sitä sovelletaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) tukiin sekä eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) nojalla myönnettyihin tukiin ja korvauksiin.
Voimassa olevan toimeenpanolain 31 §:n 2 momentin mukaan takaisinperinnästä voidaan luopua, jos takaisinperittävä määrä on alle 100 euroa ilman korkoja tuensaajaa ja myönnettyä yksittäistä tukea kohden. Esityksessä momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että takaisinperinnästä voitaisiin luopua silloin, jos takaisinperittävä määrä on enintään 100 euroa yksittäistä tukea kohden nykyisen alle 100 euron määrän sijaan.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen ja voimassa olevan lain 31 §:n 2 momentin sanamuodon mukaan takaisinperinnästä "voidaan" luopua säännöksestä ilmenevin edellytyksin. Valiokunta pitää säännöstä epätäsmällisenä.
Valiokunta ehdottaakin 31 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että takaisinperinnästä luovuttaisiin pääsääntöisesti aina niissä tapauksissa, joissa alkuperäinen takaisinperittävä määrä on enintään 100 euroa ilman korkoja tuensaajaa ja myönnettyä yksittäistä tukea kohden. Poikkeuksena ehdotetaan säädettäväksi mainitun pykälän 1 ja 3 momentissa mainitut tilanteet. Jos tuki on myönnetty yhteisesti useammalle tuensaajalle, kaikki tuensaajat vastaisivat esityksessä olevan lakiehdotuksen mukaisesti yhteisvastuullisesti tuen maksamisesta.
Voimassa olevan lain 31 §:n 1 momentin mukaan virheellisesti tai perusteetta maksettava tuki on perittävä takaisin ensinnäkin silloin, jos tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet tai tuen ehtoja ei ole noudatettu. Tuki on mainitun momentin mukaan perittävä takaisin myös siinä tapauksessa, että tuensaaja on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, tai jos tuensaaja estää tarkastuksen toteuttamisen. Lisäksi tuki on perittävä takaisin siinä tapauksessa, että asianomaista tukea koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.
Voimassa olevan lain 31 §:n 3 momentin mukaan Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittaman tuen takaisinperinnästä, takaisinperittävän määrän laskemisesta, korosta ja takaisinperinnän määräajasta säädetään tilatukiasetuksessa, soveltamisasetuksessa ja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) No 2988/95.
Valiokunta toteaa, että toimeenpanolain 31 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös kuuluu tarkalleen seuraavasti: "3) tuensaaja on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen." Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu esimerkkinä tilanne, jossa hakemuksessa ilmoitetaan tuen maksun perusteena oleva pinta-ala, joka on hakijalla tiedossa aiemmasta digitoinnista. Jos kokonaispinta-ala muuttuu ainoastaan hieman (tukivaikutukset enintään 100 euroa) uudessa digitoinnissa, pinta-alatiedon antamista ei voida tulkita sellaiseksi virheelliseksi tiedoksi, joka olisi olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen.