Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtioneuvosto päätti ylimääräisessä istunnossaan 26.3.2002 oikeuttaa liikenne- ja viestintäministeriön valtion puolesta hyväksymään Sonera Oyj:n ja Telia Ab:n yhdistymissopimuksen mukaisen Suomen valtion omistamien 588 880 237:n Sonera Oyj:n osakkeen vaihdon Telia Ab:n osakkeisiin suhteessa 36—64. Samalla valtioneuvosto hyväksyi Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan välisen osakassopimuksen.

Soneran ja Telian yhdistyminen tapahtuu siten, että Telia Ab tarjoaa Soneran osakkeenomistajille yhtiöiden välisen yhdistymissopimuksen mukaista osakevaihtoa, jossa Soneran osakkeenomistajille tarjotaan 36 prosentin osuus yhdistyneestä yhtiöstä. Yhdellä Soneran osakkeella saa 1,5144 Telian osaketta. Suomen valtion omistusosuudeksi uudesta yhtiöstä tulee 19 prosenttia edellyttäen, että osakevaihto toteutuu täysimääräisesti.

Valtioneuvoston päätös perustuu eduskunnan kesäkuussa 2000 valtioneuvostolle myöntämään valtuuteen luopua Soneran osakkeista. Tämä voi tapahtua muun muassa myynnein ja fuusioin.

Suomen telealan menestyksekäs historia lähtee vuoden 1887 keisarillisesta julistuksesta, joka loi maahamme useiden teleoperaattoreiden rakenteen. Suomalainen innovaatio kehittyi vuosikymmenten kuluessa. Niinpä tärkeä kilpailun avaaminen telemarkkinoillamme 1980-luvun lopulta lähtien — lähes kymmenen vuotta muuta Eurooppaa edellä — antoi osaltaan erinomaiset edellytykset niin Suomen teollisen klusterin kuin operaattoreiden kehitykselle kotimaassa ja maailmalla. Kaukonäköisyys ja rohkeus osoittautuivat suureksi teollisuuspoliittiseksi viisaudeksi.

Samanaikaisesti kilpailun avaamisen kanssa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yhtiöittää Posti- ja telelaitos 1.1.1994 lukien. Eduskunnan loppuvuodesta 97 antaman valtuuden mukaisesti PT-konserni jaettiin niin, että teletoiminnasta muodostettiin Sonera Oyj, joka listautettiin pörssiin syksyllä 98 listautumismyynnissä. Pian tämän jälkeen toimiala kuumeni kansainvälisesti ja teleoperaattoreiden osakkeiden hinnat nousivat osin epärealistisenkin suuriin odotuksiin perustuen.

Valtio jatkoi Soneran osakkeiden myyntiään syksyllä 99 ja yhden päivän nopeutetulla myynnillä 7.3.2000. Yhteensä valtio myi puolentoista vuoden tiiviissä jaksossa Soneran osakkeita 40 miljardilla markalla eli 6,6 miljardilla eurolla. Tämä on kolme kertaa niin paljon kuin valtio on kaikkina aikoina saanut yksityistämistuloja muista yhtiöistään yhteensä. Tämä on kotimarkkinain kokoon nähden suhteellisesti eniten Euroopassa, vaikka valtio edelleen omistaa 52,8 prosenttia Sonerasta.

Toimialan nopean kasvun ja liiallisten, epätodellisten odotusten vaikutukset sulivat yhtiöiden arvoista keväästä 2000 alkaen. Arvojen pienentymistä vauhdittivat joidenkin yhtiöiden kalliit yritysostot, erityisesti kolmannen sukupolven 3G-lupien huutokaupat, ja niistä seurannut toimialan ylivelkaantuminen.

Sonerankin rahoitusasema vaikeutui syksyllä 2001. Asia korjattiin yhtiön järjestämällä miljardin euron niin sanotulla kuponkiannilla, johon valtio osallistui omistusosuutensa suhteessa noin puolella miljardilla eurolla. Tämän jälkeen on yhtiön osakekurssi jo kaksinkertaistunut. Samalla sijoitus vahvisti Soneran asemaa konsolidaatiokeskusteluissa.

Nyt saavutetun sopimuskokonaisuuden tekivät mahdolliseksi seuraavat seikat:

1. Eduskunnan hallitukselle myöntämät valtuudet valtion koko Sonera-omistuksen käyttöön strategisesti tarpeellisiin ja hyödyllisiin ratkaisuihin;

2. Suomen valtion hyvän hallintotavan eli corporate governancen mukainen selkeä ja luotettava omistajapolitiikka;

3. Soneran uusi strategia ja viime vuonna käynnistetyt parannustoimet; sekä

4. Soneran akuutin rahoitusongelman ratkaisu viime syksynä.

Kasvu ja sen luoma arvonmuodostus ovat telealan nykyisessä vaiheessa mahdollisia vain kansainvälisillä markkinoilla. Soneran tapaisille yhtiöille tämä on mahdollista vain liittoutumalla. Näin Soneran suomalaiselle osaamiselle saadaan menestystä ja tulevaisuutta.

Yksin jääden Soneran strategia olisi paljolti rajautunut sinänsä hyvin hoidettuun ja kannattavaan kotimaan liiketoimintaan. Voimavaroja olisi kuitenkin jouduttu kohdistamaan velkojen lyhentämiseen niin, että kehitysinvestoinnit olisivat jääneet olennaisesti rajallisemmiksi kuin nyt yhdistyneellä konsernilla.

Uusi strategia merkitsee sitä, että Soneran resursseja ja osaamista voidaan hyödyntää kasvuun ja arvonmuodostukseen. Samalla Soneran ja Telian fuusio jatkaa ja vähentää riskiä. Liittoutumalla saadaan huomattavat yhdistymishyödyt ja sillä voidaan yhdistää innovaatiot ja resurssit vahvistamaan kasvua ja vakautta.

Meidän täytyykin kysyä, saadaanko uudelle yhtiölle parempi strategia kuin Soneralla olisi ollut yksinään. Vastaus on: kyllä saadaan.

— Uusi yhtiö on johtava Pohjoismaiden ja Baltian alueella.

— Kokonsa puolesta yhtiö alkaa lähestyä merkittäviä kansainvälisiä toimijoita.

— Yhtiöllä on vahvat rahoitusresurssit ja vahva kassavirta.

— Synergiaedut ovat merkittävät, vuoteen 2005 mennessä noin 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

— Venäjälle ja Euraasiaan perustetut liiketoiminnat ovat keskipitkän aikavälin merkittävä potentiaali.

— Näin Sonera—Telia on vahva toimija, ja se pystyy voimakkaaseen kehityspanokseen.

Tämä fuusio antaa esimerkin tulevaisuuden yhdentymisille tällä toimialalla. Se on lajissaan ensimmäinen valtakunnan rajat ylittävä fuusio, jossa valtiot ovat isoja omistajia.

Suomen telemarkkinat ovat pienet. Jos Sonera ei nyt lähtisi liikkeelle konsolidaatiossa, siihen ei tulevaisuudessa kohdistuisi samalla tavoin mielenkiintoa kuin uuden, suuremman kokonaisuuden osana. Telia on analyytikoidenkin mielestä ja heidän mukaansa luonnollisin kumppani Soneralle. Näiden yhtiöiden yhdistäminen antaa samalla hyvät mahdollisuudet jatkokonsolidaatioon. Uuteen yhtiöön kohdistuu vahva kiinnostus.

Suomen ja Ruotsin valtioiden välillä on fuusioratkaisun yhteydessä solmittu osakassopimus. Siinä ovat tärkeitä seuraavat asiat:

— Kyseessä on niin sanottu tasavertaisten yhdistyminen, merger of equals. Osakassopimuksessa tämä näkyy muun muassa tasapuolisena hallituksena, jonka puheenjohtajaksi tulee Soneran nykyinen hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka vuoden 2005 yhtiökokoukseen asti. Molemmat yhtiö tulevat samansuuruisesti edustetuiksi hallituksessa. (Ed. Pekkarinen: Entä sen jälkeen?)

— Hallitus on vahva ja itsenäinen. Se toimii yksinomaan yhtiön edun mukaisesti.

— Myös hallituksen nimityskomitean vahvan aseman avulla linjataan tulevaa hallituksen valintaa. Hallituksen jäseniksi ei tule aktiivipoliitikkoja eikä myöskään virkamiehiä. Valinnat tehdään osakassopimuksen mukaan puhtaasti pätevyysperustein. (Ed. Elo: Onko poliitikko epäpätevä?)

— Osakassopimuksessa sovitaan myös selkeästi hyvästä hallintotavasta eli corporate governancesta ja markkinoiden mukaisesta liiketoiminnan harjoittamisesta.

— Selkeät etenemismahdollisuudet on sovittu myös tulevien osakemyyntien järjestämiseksi.

Kaikki tämä antaa osakkeenomistajille mahdollisuuden myönteiseen arvonmuodostukseen.

Menestyksellinen yritysjärjestely on vaativa ja pitkä prosessi aina. Oleellista on, että yhtiön operatiiviset ratkaisut eivät ajaudu pääomistajien käsiteltäviksi. Valtio-omisteisten teleyhtiöiden fuusioyritykset ovat kaikki kaatuneet tämän edellytyksen puuttumiseen.

Suomen ja Ruotsin valtiot toimivat pelkästään omistajina suhteessaan yhtiöön puuttumatta yhtiön operatiivisiin ratkaisuihin. Yhtiön hallituksella ja toimivalla johdolla tulee olla vahva valtuus yhtiön strategiseen kehittämiseen. Nämä periaatteet ovat välttämättömiä arvonmuodostusedellytyksiä. Valtion omistajaroolin suhteellinen pienentyminen ja omistuksen pienentäminen selkeyttävät entisestään myös liikenne- ja viestintäministeriön asemaa tele- ja viestintäalan regulaattorina.

Yhtiön kotipaikka on Ruotsi. Ottaen huomioon yhdistyvien yhtiöiden osakkaiden lukumäärät tämä on luonnollinen ratkaisu. Soneran osakkeenomistajille on kuitenkin tärkeää, että yhtiön pörssinoteeraus jatkuu Helsingissä ja Yhdysvalloissa. Suomalaisten piensijoittajien kannalta kansainvälisen yhtiön verotus on toki epäedullisempi kuin suomalaisen yhtiön. Maksamassaan 29 prosentin pääomaverossa sijoittaja saa hyväkseen 15 prosentin lähdeveron, jonka Ruotsin valtio perii uudelta yhtiöltä. Näin sijoittaja maksaa Suomeen 14 prosentin veron osingoistaan. Lähdevero tulee pyytää veroilmoituksessa hyvitettäväksi pääomaveroa osingoista maksettaessa.

Verrattuna järjestelyä edeltävään kurssitasoon Soneran osakkeenomistajat saavat noin 16 prosentin preemion. Laskennallinen preemio luonnollisesti elää osakekurssien kehityksen mukana, mutta lähtökohtaisesti Soneran osakkeenomistajia siis suhteellisesti suositaan. Tasavertaisten yhdistymisessä eli merger of equalsissa preemiot ovat yleensä nollan ja 20 prosentin haarukassa, joten vaihtosuhteen voidaan katsoa olevan hyvin linjassa vastaaviin järjestelyihin nähden.

Suomen valtio on katsonut perustelluksi ja viisaaksi vaihtaa osakkeensa uuteen kokonaisuuteen, koska me uskomme uuden yhtiön strategiaan, kasvuun ja positiiviseen arvonmuodostukseen. Järjestelyssä luodaan vakaa kasvuyhtiö, josta tulee kiinnostava toimija telemarkkinoiden jatkokonsolidaatiossa. Yhtiön neuvonantajana investointipankki Goldman Sachs International sekä liikenne- ja viestintäministeriön neuvonantajina Deutsche Bank ja Mandatum ovat antaneet fuusiosta vaihtotarjouksen taloudellisia ehtoja koskevan lausunnon, niin sanotun fairness opinionin, ja analysoineet fuusion osakkeenomistajille positiiviseksi. Olennaista on nyt strategian ja fuusion selkeä ja markkinoiden mukainen täytäntöönpano ja siitä seuraava sijoittajien usko strategiaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Det finns goda erfarenheter av företagsarrangemang mellan just Finland och Sverige. Som exempel kan nämnas Nordea, Stora Enso och TietoEnator. Nordiskt samarbete är lättast för oss på grund av vår gemensamma kulturbakgrund, även om engelska har valts till bolagets officiella språk för tryggande av bolagets jämbördighet och underlättande av fortsatt konsolidation.

Tällä pääministerin ilmoituksella hallitus sekä vastuullinen liikenne- ja viestintäministeriö haluavat avoimesti informoida eduskuntaa Suomen taloushistorian suurimmasta fuusiosta, jossa hallitus ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toimineet eduskunnan antaman valtuuden perusteella ja sen lähtökohtien mukaisesti. Tämä pääministerin ilmoitus on valtion omistajapolitiikan mukaista avointa ja selkeää tiedotusta, jota eduskunta tarvitsee ja on edellyttänyt ja jota hallitus haluaa noudattaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Sasin puhe on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Statsrådet beslöt vid sitt extra sammanträde den 26 mars 2002 berättiga kommunikationsministeriet att på statens vägnar godkänna att de 588 880 237 aktier som finska staten äger i Sonera Abp byts mot aktier i Telia Ab i förhållandet 36/64 i enlighet med avtalet om samgående mellan Sonera Abp och Telia Ab. Samtidigt godkände statsrådet aktieägaravtalet mellan Finland och Sverige.

Samgåendet mellan Sonera och Telia går till så, att Telia Ab erbjuder aktieägarna i Sonera ett byte av aktier i enlighet med samgångsavtalet så att aktieägarna i Sonera erbjuds 36 procents andel i det fusionerade bolaget. En aktie i Sonera ger 1,5144 aktier i Telia. Finska statens ägarandel i det nya bolaget kommer att vara 19 procent, förutsatt att alla aktieägare byter sina aktier.

Statsrådets beslut grundar sig på den fullmakt att avstå från aktier i Sonera som riksdagen beviljade statsrådet i juni 2000. Detta kan ske bl.a. genom försäljning och fusion.

Den finländska telebranschens framgångsrika historia fick sin början genom en kejserlig förordning som utfärdades 1887 och som ledde till att landet fick flera teleoperatörer. Den finländska innovationen utvecklades under årtiondenas lopp. Öppnandet av den viktiga konkurrensen på vår telemarknad i slutet av 1980-talet — nästan tio år före det övriga Europa — gav således för sin del ypperliga förutsättningar för utvecklingen här hemma och utomlands när det gällde både industriklustern i Finland och operatörerna. Denna framsynthet och dristighet visade sig vara ett klokt agerande i industripolitiken.

Samtidigt som konkurrensen öppnades godkände riksdagen regeringens framställning om att bolagisera post- och televerket från och med den 1 januari 1994. I enlighet med en fullmakt som riksdagen gav i slutet av 1997 delades PT-koncernern upp så, att telesidan ombildades till Sonera Abp, som introducerades på börsen hösten 1998 genom en aktieförsäljning. En kort tid efter detta blev branschen internationellt het och priset på teleoperatörsaktier steg på grund av förväntningar som delvis var till och med orealistiskt stora.

Staten fortsatte att sälja sina aktier i Sonera hösten 1999, och den 7 mars 2000 skedde forcerad försäljning under en dag. Sammanlagt sålde staten under en intensiv period på ett och ett halvt år aktier i Sonera för 40 miljarder mark, dvs. 6,6 miljarder euro. Detta är tre gånger så mycket som den sammanlagda inkomst som staten under alla tider har fått genom privatisering av andra bolag. I förhållande till hemmamarknadens omfång är detta relativt sett mer än någon annanstans i Europa, fastän staten alltjämt äger 52,8 procent av Sonera.

Bolagens värden, som blåsts upp av den snabba tillväxten inom branschen och de överdrivna och orealistiska förväntningarna, började minska våren 2000. Nedgången fick fart av de dyra företagsköp som en del bolag genomfört, i synnerhet auktionerna på 3G-licenser och den därav följande överskuldsättningen inom branschen.

Också Soneras finansiella ställning försvårades hösten 2001. Saken rättades till genom en nyemission som inbringade en miljard euro och där staten i proportion till sin ägarandel deltog med ungefär en halv miljard euro. Efter detta har företagets aktiekurs redan fördubblats. På samma gång stärktes Soneras ställning i konsolideringsdiskussionerna.

Den avtalshelhet som nu ingåtts blev möjlig tack vare följande faktorer:

1. Den fullmakt som riksdagen beviljat regeringen att använda statens hela ägande i Sonera till strategiskt angelägna och riktiga ändamål.

2. Finska statens överskådliga och pålitliga ägarpolitik som följer god förvaltningssed dvs. corporate governance.

3. Soneras nya strategi och de saneringsåtgärder som inleddes i fjol.

4. Lösningen på Soneras akuta finansieringsproblem i höstas.

I den fas som telebranschen nu befinner sig i är tillväxt och det värdeskapande som tillväxt ger möjliga bara på den internationella marknaden. För ett bolag av Soneras slag är detta möjligt bara genom allianser. På så sätt kan Soneras finländska kompetens blicka mot framgångar och framtiden.

Om Sonera hade förblivit ensamt skulle dess strategi till stor del ha begränsat sig till den i och för sig välskötta och lönsamma inhemska affärsverksamheten. Det skulle emellertid ha blivit nödvändigt att styra resurser till amortering av skulder så att utvecklingsinvesteringarna skulle ha blivit avsevärt mera kringskurna än i en fusionerad koncern.

Den nya strategin innebär att Soneras resurser och know-how kan utnyttjas för tillväxt och värdeskapande. Fusionen mellan Sonera och Telia delar och minskar samtidigt riskerna. Samgåendet ger en betydande synerginytta och det är genom det möjligt att kombinera innovationerna och resurserna så att tillväxten och stabiliteten stärks.

Blir det nya bolagets strategi bättre än ett ensamt Soneras strategi? Svaret är: Javisst!

— Det nya bolaget är ledande i Norden och Baltikum.

— Vad storleken beträffar börjar bolaget närma sig de viktigaste internationella aktörerna.

— Bolaget har starka finansiella resurser och ett starkt kassaflöde.

— Synergieffekterna är avsevärda, omkring 300 miljoner euro per år fram till 2005.

— Den affärsverksamhet som har startats i Ryssland och Eurasien utgör en betydande potential på medellång sikt.

— Detta gör Sonera-Telia till en stark aktör som förmår satsa kraftigt på utveckling. Denna fusion visar vägen för framtida samgåenden inom branschen. Den är den första fusionen av sitt slag över riksgränserna där stater är stora delägare.

Telemarknaden i Finland är liten. Om Sonera nu inte satte i gång med konsolidering skulle intresset för Sonera i framtiden inte vara likadant som nu när Sonera utgör en del av en ny och större helhet. Telia är också enligt analytikerna den naturligaste kompanjonen för Sonera. Samgåendet mellan dessa bolag medför samtidigt goda chanser för en vidare konsolidering. Intresset för det nya bolaget är starkt.

Finska staten och svenska staten har ingått ett aktieägaravtal i samband med fusionsuppgörelsen. Följande punkter är viktiga i det:

— Det handlar om en så kallad jämbördig samgång, merger of equals. I aktieägaravtalet framgår detta bland annat i form av en jämlikt sammansatt styrelse där ordet kommer att föras av Soneras nuvarande styrelseordförande Tapio Hintikka fram till 2005 års bolagsstämma. Bolagen får jämstark representation i styrelsen.

— Styrelsen är stark och självständig. Den verkar enbart i bolagets bästa intresse.

— Också med hjälp av den starka ställning som nomineringskommittén har dras det upp riktlinjer för det förestående styrelsevalet. Styrelsemedlemmarna kommer inte att vara aktiva politiker och inte heller tjänstemän. Valen träffas helt på basis av kompetens och kunnande, sägs det i aktieägaravtalet.

— I aktieägaravtalet har det också överenskommits om entydig god förvaltningssed (corporate governance) och om bedrivande av affärsverksamhet på marknadsvillkor.

— Klara riktlinjer har dragits upp också för ordnandet av framtida aktieförsäljningar. Allt detta ger aktieägarna chansen till ett positivt värdeskapande. Ett framgångsrikt företagsarrangemang innebär en krävande och lång process. Det väsentliga är att bolagets operativa avgöranden inte behöver behandlas av huvudägarna. Försöken att fusionera statsägda telebolag har alla strandat på att denna förutsättning saknats.

Finska och svenska staten fungerar endast som ägare i sitt förhållande till bolaget och ingriper inte i bolagets operativa avgöranden. Bolagets styrelse och operativa ledning skall ha en stark befogenhet att strategiskt utveckla bolaget. Dessa principer utgör med andra ord en nödvändig förutsättning för värdeskapandet. Att statens ägarroll krymper proportionellt sett och dess ägande minskar klarlägger ytterligare också kommunikationsministeriets ställning som regulator för telekombranschen.

Bolagets hemort är Sverige. Med beaktande av antalen delägare i de bolag som går samman är detta en naturlig lösning. För aktieägarna i Sonera är det dock viktigt att bolaget fortsätter att noteras på börsen i Helsingfors och USA. För de finländska småplacerarna är beskattningen av ett internationellt bolag visserligen mer ofördelaktig än beskattningen av ett finskt bolag. I den kapitalskatt på 29 procent som placerarna betalar gottgörs de en källskatt på 15 procent som svenska staten uppbär hos det nya bolaget. Placerarna betalar således en 14 procents skatt till Finland för sina dividender. I skattedeklarationen skall anhållas om att källskatten gottgörs då kapitalskatt betalas för dividenderna.

Jämfört med kursnivån före arrangemanget får aktieägarna i Sonera en premie på ungefär 16 procent. Den kalkylmässiga premien förändras givetvis i takt med hur aktiekurserna utvecklas, men principen är att aktieägarna i Sonera gynnas relativt sett. I jämbördig samgång, dvs. i ett arrangemang av typen merger of equals, ligger premierna i allmänhet mellan noll och 20 procent, och bytesförhållandet kan därför anses ligga väl i linje med motsvarande arrangemang.

Finska staten har ansett det vara motiverat och klokt att byta sina aktier mot aktier i den nya helheten, eftersom vi tror på det nya bolagets strategi, tillväxt och positiva värdeskapande. Genom arrangemanget upprättas ett stabilt tillväxtbolag som blir en intressant aktör i den fortsatta konsolideringen på telemarknaden. Bolagets rådgivare investeringsbanken Goldman Sachs International samt kommunikationsministeriets rådgivare Deutsche Bank och Mandatum har i fråga om fusionen gett sitt utlåtande om de ekonomiska villkoren för byteserbjudandet (s.k. fairness opinion), och enligt deras analys är fusionen positiv för aktieägarna. Väsentligt är nu att strategin och fusionen genomförs rätlinjigt och i samklang med marknaden och att placerarna tror på strategin.

Det finns goda erfarenheter av företagsarrangemang mellan just Finland och Sverige. Som exempel kan nämnas Nordea, Stora Enso och TietoEnator. Nordiskt samarbete är lättast för oss på grund av vår gemensamma kulturbakgrund, även om engelska har valts till bolagets sofficiella pråk för tryggande av bolagens jämbördighet och underlättande av fortsatt konsolidation.

Genom denna upplysning från statsministern vill regeringen och kommunikationsministeriet som ansvarigt ministerium öppet och uttömmande informera riksdagen om den största fusionen i Finlands ekonomiska historia, en fusion där regeringen och kommunikationsministeriet har handlat med stöd av den fullmakt som Riksdagen gett och i enlighet med principerna i den. Denna upplysning utgör ett led i den öppna och klara information i linje med statens ägarpolitik som riksdagen behöver och har förutsatt och som regeringen vill bedriva.