Arvoisa puhemies! Minusta on ollut jälleen poikkeuksellisen antoisaa keskustelua, tällä kertaa tästä arvonlisäverotuksen kokonaisuudesta. Ainakin omalta kohdaltani totean sen, miksi tämä asia kiinnostaa: ihan siksikin, että kun katson todella tätä keltaista kirjaa ja sitä täydentävää talousarvioehdotusta, jonka maan hallitus tänään antoi, niin se paljastaa sen, ja siitä, kun tämä keltainen kirja on meille tullut, ensi vuoden alijäämää on jouduttu tarkistamaan puolitoista miljardia alaspäin. Siis siitä, kun tämä keltainen kirja on tänne tullut, verrattuna nyt tänä päivänä tulleeseen täydentävään talousarvioon, valtion alijäämää on tarkastettu puolitoista miljardia alaspäin. Elikkä julkisen talouden tilanne on entisestään pahentunut.
Ja kun elämme todella tilanteessa, jossa meillä julkisen talouden alijäämät ovat pysyvästi jähmettyneet tähän miinus kymmeneen miljardiin, siis vuosittain, niin silloin minusta on kyllä erittäin tärkeää, että sitten jos me omin toimin teemme ratkaisuja, jotka heikentävät tätä valtiontalouden tasapainoa, niin ne edes kohdentuisivat siten, että siitä saadaan se maksimaalinen hyöty, jota me varmasti kaikki tässä nyt haluamme. Ymmärrän oikein hyvin, että hallituksella on varmasti ihan todellinen ja oikea tarkoitus tämänkin veronalennuksen takana: että tämä todella helpottaisi suomalaisia kuluttajia ja sitä kautta vahvistaisi ostovoimaa. Mutta hieman vaan epäilen näiden aikaisempien esimerkkien mukaisesti, saavutetaanko tällä veronalennuksella se haluttu hyöty. Jos haluamme tukea suomalaisten ostovoimaa, lisätä kuluttajien luottamusta, niin kyllä tämä veronalennus kannattaa mieluummin kohdentaa sinne tuloverotuksen puolelle tai sitten esimerkiksi tukea aloittelevia yrittäjiä tämän arvonlisäverovelvollisuuden alarajan noston myötä.
Ja kun ihan oikein kysytään, että jos nyt valtio 140 miljoonaa euroa vähemmän kerää tätä alempaa arvonlisäverotuottoa, niin missä se näkyy? No, tähänkin on vastattu siellä hallituksen esityksessä. Tästä 140 miljoonasta, mikä on siis tämä nettosumma, jolla tämä pienentää verotuloja, noin puolet ovat siis se osuus, mikä kohdistuu nyt niihin elintarvikkeisiin. Ja jos nyt ajatellaan, mihin se reilu 70 miljoonaa nyt sitten jää, niin kyllähän se todennäköisyys siihen, mihin se jää, on niiden meidän kahden keskusliikkeen taseet, jotka pärjäävät tällä hetkellä jo erittäin hyvin. En usko, että kumpikaan, Kesko tai S-ryhmä, olisi sitä mieltä, että tässä nyt pitäisi veronmaksajien piikkiin vielä heidän tuloskuntoaan parantaa, koska he pärjäävät aivan valtavan hyvin jo tälläkin hetkellä. — Anteeksi, arvoisa puhemies, jatkan hetken aikaa pöntöstä. [Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Sitten vielä kun pohdiskellaan sitä, olisiko meillä ollut käytössä sitten jotakin vertailukohtaa näistä viime vuosina tapahtuneista arvonlisäveromuutoksista, että olisi voinut vähän arvioida, miten tämä alennus mahdollisesti käyttäytyy, niin itse asiassa meillähän olisi ollut sellainen. Vuoden alusta, siis tämän vuoden alusta — vaikka paljon on keskusteltu enemmänkin niistä arvonlisäverokannoista, mitä hallitus siis nosti — tapahtui muutaman tuoteryhmän osalta merkittävä alennus siellä arvonlisäverokannoissa, esimerkiksi erilaiset intiimituotteet ja sitten esimerkiksi lastenvaipat, jotka siirrettiin yleisestä arvonlisäverokannasta tähän alempaan. Näiden tuoteryhmienhän osalta alennus oli siis 25,5:sta, jossa ne olivat vielä silloin viime vuosi takaperin syksyllä, siihen 14:ään. No miten näissä tuoteryhmissä olevien tuotteiden hinnat ovat kehittyneet? Tilastokeskuksen mukaan ei tämä yli 10 prosenttiyksikön arvonlisäverokannan alentaminenkaan, eli 11,5 prosenttiyksikköä, kokonaisuudessaan näy hinnoissa, jolloin voidaan varmaan vetää johtopäätös, että jos tästä alennuksesta esimerkiksi niiden vaippojen osalta Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta on ollut nähtävissä, että noin puolet on mennyt siihen hintaan, elikkä kun 11,5 prosenttiyksiköllä on alennettu jonkun tuotteen veroa, niin puolet siitä on näkynyt sitten siellä hinnassa, jonka kuluttaja on maksanut. Senkin takia on kyllä syytä vahvasti epäillä, että tämä puolen prosenttiyksikön alennus tuskin siellä hinnassa näkyy.
Ja senpä takia, kun tämä vaikutus on niin epävarma, enpä usko, että suomalainen kuluttaja tästä juurikaan hyötyy. Jos todella haluamme — niin kuin olen ymmärtänyt, että kaikki haluamme — tukea suomalaisten kuluttajien ostovoimaa, lisätä heidän luottamustaan, kohdentaa veronkevennykset nimenomaan sinne tavallisille suomalaisille, niin sitten tämä veronalennus kannattaa mieluummin tehdä sinne tuloverotuksen puolelle pieni- ja keskituloisille ja nostaa tätä pienten yritysten arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajaa nykyisestä 20 000:sta 30 000 euroon. Sillä olisi huomattavasti suurempi vaikutus sitten siinä ihmisten arjessa.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.