Arvoisa rouva puhemies! Tässä on iso muutos, kun 75 miljoonaa euroa otetaan valtionosuuksien kautta pois. Mutta ennen kaikkea halusin käyttää tämän puheenvuoron sen takia, että kun hallitus on luvannut uudistaa valtionosuusjärjestelmää ja sen piti alkaa jo ensi vuoden alusta ja valtionosuusjärjestelmäuudistus kaatui tässä pari viikkoa sitten, niin voi sanoa, että epävarmuus kuntien sektorilla säilyy edelleen isona. Nyt näyttää siltä, että tämä valtionosuusuudistus venyy sitten seuraavalle vaalikaudelle, ja se tarkoittaa sitä, että nopeimmillaankin tämä uusi valtionosuusjärjestelmä voi tulla vasta vuonna 2029. Eli monta vuotta kuntien epävarmuus tässä jatkuu, ja siinä mielessä ollaan todella huonossa tilanteessa. Tämä 75 miljoonaa on oma juttunsa sitten, tämä valtionosuusjärjestelmän kaatuminen. 

Siitä isosta kuvasta, minkä takia tämä valtionosuusjärjestelmä kunnissa on niin tärkeä, kertovat ne veroerot, mitä niillä kunnilla on: 4,7 prosenttia, 10,9 prosenttia kuntaverotasot, ja ne erot näkyvät tuossa yli 6 prosenttiyksikkönä. Se on todella valtava ero. Valtionosuusjärjestelmän pitäisi tasoittaa kuntien välisiä eroja. Sitten osa kunnista joutuu maksamaan valtionosuutta valtiolle päin. Se tuntuu aika oudolta, että kun kunnat saisivat järjestää palveluja, niin tämän osalta valtionosuusjärjestelmä on ehkä kaikkein eniten rikki. Valtionosuusjärjestelmän rikkinäisyys näkyi, kun sote-erät otettiin tästä pois. Se vähän yli 11,6 prosenttiyksikköä kuntaverosta otettiin pois, ja sitten jäi tämä osuus jäljelle, ja siellä sitten näkyi aika selkeästi, mitä tämä valtionosuusjärjestelmä piti enää sisällään. Tämä on todella, todella iso ongelma, ja toivoisinkin, että tähän päästäisiin nopeasti kiinni. 

Nyt kun on näitä laskelmia näistä neuvotteluista, mitä hallitus on sisällään käynyt, niin pitäisi julkaista ne ja sitten laittaa nopeasti parlamentaarinen työ liikkeelle, jotta saataisiin ehkä nopeammin aikaiseksi valtionosuusjärjestelmän uudistus ja niin, ettei yksi puolue sitä toiminnallaan kaada, vaan se vaatisi vähän isompaa, yli vaalikausien tehtävää työtä. Tämä on niin tärkeä osa, että tämä parlamentaarinen työ pitää saada liikkeelle nopeasti. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että kun tätä valtionosuusuudistuksen kaatumistakin on seurannut, niin ei tästä muuta voi tulla mieleen kuin se, että tämä ei voi olla kyllä kokoomusjohtoiselta hallitukselta vahinko. Jos katsoo, niin silloin, kun hallitus järjestäytyi ja teki hallitusohjelman, siellä oli kauniita kirjauksia kuntien suhteen. Siellä oli valtionosuusuudistuksen tekemistä ja monta muuta kaunista, kuten byrokratian purku, mutta mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi kuntien hyväksi? Tasan ei yhtään mitään. Nyt kun katsotaan, että ensin kaatui tämä valtionosuusuudistus, sitten heti perään on kohta tulossa tämä hankintalain uudistus, niin se kyllä niittää ne loputkin toiveet ja itse asiassa se niittää myös ne kunnat, mitä varsinkin tuolla harvalla alueella on, ja pienet kunnat.  

Itse kerroin silloin ensimmäisessä käsittelyssä, että lähdin mukaan silloin Kataisen hallituksen aikaan kuntapolitiikkaan, kun omaa kotikuntaa oltiin hautaamassa sen jättikuntahankkeen alle. Silloinhan Suomeen olisi jäänyt vain 70 kuntaa, eli noin 200 kuntaa olisi hävinnyt tästä. Nyt kun katsoo tätä meininkiä, niin hallituksessa sanottiin, että ei ole mitään pakkokuntaliitoksia tulossa, mutta tämähän on aivan selvästi kuntien pakkoliitosta rahoituksen vetämisen kautta. Eli pienet kunnat pakotetaan liittymään isompien kylkeen, ja voisi sanoa, että eikä tässä vielä kaikki, vähän kuin tv-markkinoinnissa, että kyllä se Kataisen näkymä myös siitä, että lähdetään suuralueita Suomeen miettimään, on toteutumassa, kun katsoo, että nyt hallitus jo lausui siitäkin, että hyvinvointialueita pitäisi yhdistää. Eli ensin kyykytetään kunnat, pakotetaan ne yhteen, sen jälkeen yhdistetään vielä hyvinvointialueet. Tämä jos jokin on oikea keskittäjähallitus.  

Me keskustassa kannamme kyllä huolta paitsi tästä, että emme halua keskittämistä, myös ennen kaikkea ihmisten palveluista. Se on jo nähty aikaisemminkin, että mitä suuremmat ovat yksiköt, sen kauemmas menevät palvelut, ja se palveluverkko lähtee aina sieltä laidalta ensin häviämään, ja tätä me emme todellakaan tahdo.  

Vähintä nyt, mitä kuntaministeri voisi tehdä, olisi vastata kunnille, miten kuntien tulee nyt selvitä tämä väliaika, ennen kuin seuraava hallitus alkaa sitten taas uudestaan kasaamaan kuntien valtionosuusuudistusta. Varsinkin näistä negatiivisista valtionosuuksista, mistä äsken edustaja Lyly puhui, pitäisi selvittää, että onko se edes perustuslain mukaista, koska silloinhan käy niin, että ihmisillä ei ole tasa-arvoisia palveluja kaikkialla Suomessa. Se olisi ainakin ensimmäiseksi päätettävä, mitä tehdään näille negatiivisille osuuksille, jos ne saataisiin edes nollaan, edes siihen, että ei tarvitse maksaa siitä hyvästä, että tuotetaan valtiolle palveluita.  

Sitten olemme myös sitä mieltä, että täytyisi välittömästi perustaa parlamentaarinen työryhmä, joka lähtee jo nyt tekemään sitä valtionosuusuudistusta sitten seuraavalle vaalikaudelle. Se on aivan kohtuutonta vaatia nyt, että ensin odotetaan, että vaalikausi loppuu, sitten on hallitusneuvottelut ja sitten lähdetään tekemään uutta. Näin vaan ei käy.  

Me jätimme valiokunnassa tähän vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa viipymättä parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan kuntien rahoitusjärjestelmän uudistusta kansalaisten lähi- ja peruspalveluiden turvaamiseksi samalta pohjalta kuin on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.” — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi kannatan tätä edustaja Räsäsen tekemää keskustan vastalauseen mukaista lausumaehdotusta.  

Tässähän todellakin, niin kuin kollega edellä kuvasi, kuntien tilanne on aika synkkä monin paikoin, toisilla se on aika valoisakin. Tämä kahtiajakautuminen, mikä Suomen kuntakentässä nyt on, on kyllä todella valitettava ja vakava asia ennen kaikkea sen takia, että nyt omalla toiminnallaan Petteri Orpon hallitus tätä vauhdittaa, kun kesken vaalikauden — vaalikautta olisi ollut vielä vuosi ja neljä kuukautta jäljellä — nostettiin kädet pystyyn ja kuntaministeri Ikonen ilmoitti, että valtionosuusremonttia ei tulla tekemään, vaikka se oli hallitusohjelmaan kirjattu ja siihen jo viime vuonna selvityshenkilöiden tekemän työn pohjalta olisi kaikki edellytykset ollut.  

No, sitäkin suuremmalla syyllä nyt pitää tähän isompaan kuntien rahoituksen kokonaistarkasteluun käydä jo nyt, koska jos tämä nyt lykätään kokonaan tulevan hallituksen syliin, ovat siellä sitten mitkä puolueet tahansa, niin sehän tarkoittaa sitä, että kun ensin käydään hallitusohjelmaneuvottelut vuoden 27 keväällä, sitten vähän käynnistellään, niin pahimmassa tapauksessa vasta 2030 on uusi valtionosuusjärjestelmä toiminnassa. Tämä samahan koskee muuten hyvinvointialueiden rahoitustakin ja siinä olevia ongelmia, ja niihin pitäisi kanssa tarttua nyt välittömästi, jotta voidaan nämä ihmisille keskeiset peruspalvelut turvata. 

Tässä puhutaan nyt kuntien rahoituksesta. Kyllähän kunta on hyvinvointivaltiolle aivan keskeinen. Se ei ole tietysti pelkästään se työkalu, jonka kautta ne lakisääteiset palvelut järjestetään, vaan kunnallahan on myös yleinen toimiala. Se voi demokraattisesti valittujen päättäjien haluamalla tavalla sitten sitä omaa aluettaan kehittää — ja näin usein tapahtuukin — ja tarjota muita täydentäviä palveluita voimavarojen mukaan, mutta nyt tilanne on johtanut todellakin siihen tämän lain uudistamisen tarpeen... Tämän lain uudistamisen tarvehan tulee siitä, että nyt tosiaankin on näitä negatiivisen valtionosuuden kuntia, taitaa Kemi olla sieltä pahimmasta päästä, Kouvola ynnä muita, jotka joutuvat maksamaan valtiolle siitä ilosta, että saavat valtion lailla säätämiä palveluita järjestää. Nämä räikeimmät tilanteet olisi nyt pitänyt vähintäänkin korjata. 

Pakko sanoa vielä tähän loppuun omasta maakunnastani: Keski-Suomihan on se, jonka väestö suhteellisesti varmastikin eniten tästä kärsii, koska meillä Jyväskylä, Jämsä ja Laukaa ovat kuitenkin väkimäärältään isohkoja kuntia ja Jyväskyläkin on kuitenkin Suomen mittakaavassa iso kaupunki. Nämä ovat juuri niitä kuntia, jotka kipuilevat, kun eivät pysty järjestämään edes perusopetusta säällisesti johtuen nyt näistä valtionosuusjärjestelmäongelmista, siis saavat paljon vähemmän rahaa suhteessa kuin moni muu verrokkikunta. Tämä pitäisi nyt korjata. Hallitus voisi sen vieläkin tehdä, ja toivon, että se tehdään nyt hallitusohjelmassa kirjatun pohjalta. 

Arvoisa puhemies! Kun Petteri Orpon hallitus aloitti kaksi ja puoli vuotta sitten, he kertoivat julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta, mutta silloin luvattiin, että koulutus olisi tällaisessa erityissuojeluksessa ja koulutuksesta ei pitäisi leikata. No, on tehty koulutuksesta leikkauksia, mutta kaikkein salakavalimpia ovat nämä leikkaukset, jotka kohdistuvat kuntiin. Kun tiedetään, että koulutuksen, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, järjestäminen vie tällä hetkellä valtaosan kuntien budjetista, niin nämä leikkaukset, mitä kohdistuu kuntiin, väistämättä ovat nimenomaan koulutusleikkauksia käytännössä hyvin pitkälti. 

Vuonna 2026 kuntien tehtävät laajentuvat. Arvion mukaan ne sisältävät yli 70 miljoonan euron edestä uusia sivistystoimen tehtäviä mukaan lukien oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen, joka jo yksinään on noin 53,5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan nyt sitten tehdään noin 75 miljoonan euron leikkaus. Tästä seuraa — kun sitten vielä erikseen on tehty tämä valtionosuusleikkaus ja siihen yhteenlaskettuna vielä aiemmin tehty indeksikorotukseen toteutettava vähennys vuosille 2024—2027 — että tällä hallituskaudella tänne kuntien puolelle tulee yhteensä noin 200 miljoonan euron leikkaukset. 

On todellakin huolestuttavaa, että hallitus ei ole millään tavoin halunnut huomioida, mitkä ovat leikkausten vaikutukset varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluitten resursseihin ja laatuun. On hyvin todennäköistä, että tämä leikkaus vaarantaa oppimisen tuen uudistuksen ylipäänsä ja voi johtaa siihen, että kunnilla ei ole riittäviä resursseja toteuttaa lakisääteisiä velvoitteita lasten ja nuorten palveluissa. Esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut, että samaan aikaan tehtävät leikkaukset myöskin näihin kotoutumispalveluihin saattavat kunnissa kohdistua myöskin sivistyspalveluihin, kun ne tässä samanaikaisesti toteutuvat. 

Kyllä on todella valitettavaa, että tällä tavalla kuntien mahdollisuuksia heikennetään. Ja vielä on valitettavaa, että sitten kuntapäättäjien pöydälle asetetaan näin isoja haasteita ja kuntapäättäjät asetetaan todella mahdottoman tilanteen eteen. Eivät hekään varmasti sieltä koulutuksesta haluaisi leikata, mutta heidät käytännössä siihen pakotetaan. 

Kiitos, arvokas puhemies! Edustaja Räsänen sai minut — lähti kylläkin pois tuossa — innostumaan tästä väittelystä, eli kerrotaan, että kokoomus pakottaa kuntia ja hyvinvointialueita yhdistymään.  

Esimerkiksi tämä hyvinvointialueasia oli nähtävissä. Silloin aikoinaan ne suuret viisaat kertoivat, että äärimmillään 5—12 voisi olla näitä hyvinvointialueita. Kuitenkin se edellinen hallitus halusi tehdä 21 plus 1 hyvinvointialuetta, eli oli selkeästi nähtävissä jo silloin, että sillä alueiden määrällä, sillä rahoitussuunnitelmalla ja sillä järjestämissuunnitelmalla tämä ei tule onnistumaan. Se oli nähtävissä kolme neljä vuotta sitten, ja syyllinen on tietenkin kokoomus. Kokoomus pakottaa teitä yhteen ja tekemään, ja hallitus ja ennen kaikkea perussuomalaisethan ovat pääsyyllisiä näihin asioihin.  

Kun on yhdet rahat ja sitten niitä on aikaisemmin jaettu kunnille ja kaupungeille ja valtakunta on ottanut sen, mitä tarvinnut, niin oli nähtävissä, että tuolla rahamäärällä tämä hyvinvointialue ei tule onnistumaan, ja se tuli nyt seuraavan hallituksen syliin eli meidän syliin. Me kannetaan kyllä ihan varmasti vastuu siitä asiasta, älkää yhtään epäilkö. Valtionosuusjärjestelmä pitää saada kuntoon ja mahdollisimman pian ja mielellään vielä tällä kaudella, koska se on vakava asia kunnille, koska kunnat kärsivät tästä rahoitusvajeesta vahvasti nyt edelleen. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustajakollega Hänninen puhui edellä vahvasti ja hyvin tilanteesta. Kuntien tilanne on todella jakaantunut ja monessa kunnassa todella vaikeakin. Olen aivan varma, että kuntaministerit tekivät näissä valtionosuusneuvotteluissa kaikkensa, että tämä uudistus olisi saatu valmiiksi. Nythän VM:n sivuilla on näitä taustatietoja julkaistu, ja sieltä voi käydä katsomassa, miten vaikea harjoitus tässä nyt on kyseessä. Itse en yleensä harrasta hirveästi peruutuspeiliin katsomista paitsi autolla ajaessa, mutta kyllä edellisten puheenvuorojen jälkeen pakko on mainita, että Marinin hallitus teki tämän soteuudistuksen, joka on aiheuttanut ne sotehännät, jotka vaikuttavat siihen, että meillä on kuntia, joissa on negatiiviset valtionosuudet. Se, että valtionosuusuudistukset on äärettömän vaikea tehdä kuntakentällä, on tästä seuraus. Ne ovat poliittisesti todella vaikeita. Nyt meillä on myös hyvinvointialueilla samanlainen tilanne. Eli kun on yhteiset rahat, yksi rahakirstu, ja näitä kun jaetaan, niin siellä on voittajia ja häviäjiä. Samanlainen vaikeus on myös hyvinvointialueilla. 

Edustaja Holopainen jätti tuossa edellisessä hyvässä puheenvuorossaan mainitsematta sen, että hallitus on panostanut 200 miljoonaa perusopetukseen ja oppimisen tukeen. Eli tätä rahoitusta on myös sinne kuntiin saatu. Jos katsotaan päätöksiä kymmenen miljardin sopeutuksista, jotka hallitus on tehnyt, niin se, että ammatillisesta koulutuksesta on pieni, 120 miljoonan euron, leikkaus tehty, [Petri Honkonen: Sekö on pieni?] niin käytännössä kyllä voidaan puhua, että Orpon hallitus ei koulutuksesta ole leikannut. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu menee mielenkiintoisesti. Ensinnäkin tästä hyvinvointialueesta voi sanoa sen, että niitten lukumäärä, paljonko niitä on, ei ratkaise sitä hyvinvointialueitten isoa rahoitustilannetta, koska se hallinto ei ole se ratkaiseva tekijä siinä kustannusrakenteessa, vaan se on aika pieni osa sitä. Se, mitä sillä pitkässä juoksussa saadaan... Jos on vähemmän alueita, niin se on oma lukunsa, mutta silti suuruusluokat pitää aina näissä muistaa. Ja sitten tämä hyvinvointialueitten rahoitus on kasvanut sen rahoituslain mukaisesti sen pohjalta, mitä tarveharkinnat antavat eri alueille, ja sitten tämä palvelutarvekasvu on osaltaan siellä. Eli kyllä ne rahoitusmekanismit ovat siellä. Tämä rakennekeskustelu me varmaan käydään muualla.  

Mutta se, minkä takia pyysin puheenvuoron, liittyy tähän, että kukaan ei täällä ole väittänyt, että olisi helppo tehdä tämmöinen valtionosuusjärjestelmäuudistus, mutta se oli kuitenkin hallitusohjelmassa ihan keskeisenä asiana, ja se piti jo vuosi sitten, puolitoista vuotta sitten, saada valmiiksi, ja kyllä se on nyt jäänyt ihan kuin jalkoihin, ja tässä mielessä se olisi ollut tarpeellinen. Tämä olisi pitänyt viedä eteenpäin ja saada tulos aikaiseksi, koska kunnilla on erilaisia tilanteita. Toiset kunnat kasvavat ja toiset supistuvat, ja valtionosuusjärjestelmällä pitäisi näihinkin tilanteisiin pystyä vaikuttamaan.  

Sitten itse toivoisin, että valtionosuusjärjestelmään tulisi elementtejä siitä, mitä tuonne hyvinvointialueitten palveluitten suuntaan tehdään. Eli hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvien asioiden eli sen HYTE-rahan, mikä on hyvinvointialueilla, pitäisi periaatteessa olla kuntapuolella sen takia, että kaikki, mitä kunnissa tehdään asumisen, koulutuksen, liikkumisen, vapaa-ajan toimintojen osalta, näkyy sitten hyvinvointialueilla niinä palvelutarpeina, joko vähempinä tai enempinä palvelutarpeina. Tavallaan siellä ovat ne lähtökohdan välineet, ja tätä pitäisi viedä siihen suuntaan ja pitäisi sitä kautta ruveta löytämään niitä ratkaisuja.  

Sitten kuntien ja hyvinvointialueitten yhteistyössä esimerkiksi työttömyyden hoidossa on selvästi ongelmia, ja tavallaan siellä pitäisi olla kannusteita hyvinvointialueille, jotta ne kuntoutukseen liittyvät jutut menisivät siellä nopeammin eteenpäin ja taas sitten palauduttaisiin nopeammin työelämään.  

Mutta ehkä kaikkein tärkein asia kuitenkin julkisen puolen osalta on se, että meiltä puuttuu kasvu, ja kun meiltä puuttuu talouskasvu kokonaan, niin se myös näkyy meidän verotuloissa, myös kuntataloudessa ja valtiontaloudessa. Se on se kaikkein isoin ongelma tässä kaiken kaikkiaan. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Minun on pakko nyt sanoa tästä peruutuspeiliin katsomisesta edustaja Valtolalle ja Hänniselle ja muillekin läsnä oleville, että kyllähän Marinin hallituksessa olisi varmasti pitänyt todeta, kuinka kehtasikaan Teuvo Auran kakkoshallitus jättää tällaisen sote-uudistuksen meidän harteille ja kuinka kehtasi Holkerin hallitus säätää tämmöisen erikoissairaanhoitolain ja jättää sen meidän harteille. [Mauri Peltokangas: Menee vähän liian pitkälle!] Siis jokainen hallitus saa perintönä sen todellisuuden, mikä on, mutta se ei ole mikään selitys jättää asioita tekemättä, seisoa tumput suorana, niin kuin nyt tehdään kuntien valtionosuusuudistuksen kanssa ja myöskin hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmien — selkeiden, kaikkien yhteen ääneen myöntämien ongelmien — korjaamisessa.  

Mitä tulee tähän sosiaali- ja terveydenhuoltoon, niin pakko on myöskin se todeta, nyt kun täällä kokoomuksesta tuli voimakas kritiikki, minkä takia Matti Vanhasen hallitus, jossa muuten kokoomus oli mukana, Jyrki Kataisen hallitus, Alexander Stubbin hallitus tai Juha Sipilän hallitus, jossa kokoomus oli mukana, ei sitten tehnyt sitä sote-uudistusta, kun se kerran nyt on niin pielessä, kun Marinin hallituksen Marinin hallitus sen toteutti. Eli tätä peruutuspeiliin katsomista toivoisin täällä olevan nyt paljon vähemmän ja enemmänkin sitten niitä ratkaisuja.  

Mitä tulee sitten tähän kuntien peruspalvelujen valtionosuuden uudistamiseen, niin kyllä tätä ovat edellisetkin hallitukset uudistaneet. Tämä Jyrki Kataisen hallitus muuten uudisti, taisi Sipilän hallituskin tehdä tähän muutoksia. Eli tämä on vaikea. Minä tiedän, että tämä on todella vaikea uudistus. Minä en ollenkaan vähättele tätä poliittista vaikeuskerrointa enkä mitään muutakaan, mutta sanon vain sen, että se kertoo kulloisenkin hallituksen prioriteeteista, minkälaisia uudistuksia se haluaa viedä eteenpäin ja mihinkä se sitä poliittista painetta laittaa.  

Tämä nyt vain valitettavasti johtaa siihen, kun tämän kanssa nyt on jappaisteltu tässä, että esimerkiksi Laukaan kunnassa on oppimateriaalirahaa 80 euroa ensi vuodelle per perusopetuksen oppilas. 80 eurolla et saa hankittua juuri mitään. Tämä johtaa todella isoihin epäkohtiin ja siihen, että esimerkiksi perusopetuksen taso huononee tämmöisissä Laukaan kaltaisissa lapsivoittoisissa kunnissa merkittävästi. Jos vertaa vaikka omakotipaikkakuntaa Saarijärveä, saadaan noin 7—8 miljoonaa vuodessa tätä peruspalvelujen valtionosuutta, Kauniaisiin, siellä on parituhatta asukasta enempi, ne saavat 24 miljoonaa, ja siellä on puolet pienempi verotus kuin meillä. Joku voisi kysyä, onko tämä oikein ja miksi tälle ei mitään tehdä. No, nyt tässä ei kunnollista vastausta saatu. Itse en kyllä aivan usko, että tässä on tehty kaikki voitava, mutta se voi ollakin, että on tarkoitus jättää kunnat ajelehtimaan, ja sitten tämä in-house-sääntely kyllä on se lopullinen kirveen isku. [Mauri Peltokangas: Voi kun olisi ollut edellisessä hallituksessa mukana suunnittelemassa, miten tullaan toimimaan!] — Noin voi sanoa, kun ei ole mitään muuta sanottavaa.