Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tämä laki on tarpeen, ja edellinenkin puhuja toi esiin näitä tähän tarpeeseen liittyviä näkökohtia. Itse käytän tämän puheenvuoron ennen kaikkea kiirehtiäkseni hallituksessa nyt viimeisteltävänä olevan rajaturvallisuuslain antamista eduskunnalle. En kiistä tähän poikkeukselliseen lakiin liittyviä oikeudellisia haasteita, enkä tietystikään voi kiistää niitä käytännön haasteita, jotka olisivat väistämättä edessä, mikäli tätä puheena olevaa rajaturvallisuuslakia jouduttaisiin joskus käytännössä soveltamaan.
Miksi tällaista lakia hallituksen piirissä valmistellaan? Siksi, että Venäjä on tätä nykyä entisten kommunistien johtama rosvovaltio, eikä pidä lainkaan aliarvioida Venäjän halua ja kykyä aiheuttaa monenlaista haittaa Suomelle ja koko Euroopalle. Venäjähän omasta mielestään käy tällä hetkellä sotaa koko Eurooppaa vastaan, ja sen takia tällaisiin hybridihyökkäyksiin myös Suomea vastaan tulee pyrkiä varautumaan. Tässä rajaturvallisuuslaissahan on kyse juuri varautumisesta, koska tavoitteenahan on ennen kaikkea pyrkiä ennalta estämään Venäjää käyttämästä kolmansien maiden kansalaisia, niin sanottuja turvapaikanhakijoita, aseena Suomea vastaan. Siis tämän rajaturvallisuuslain tavoitteena on ennalta estää tällaista toimintaa. Me tarvitsemme tämän lain, me laitamme sen hyllylle, ja vasta, jos tilanne sitä vaatii, ottaisimme sen käyttöön. Käyttöön ottaminen ei ole minkään matalan kynnyksen takana, vaan siinä vaaditaan tiettyjä edellytyksiä ja myös tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteinen näkemys tästä lain käyttöön ottamisesta.
Tämä ennaltaehkäisy toimisi siten, että me lähettäisimme Moskovaan viestin, että mikäli pyritte puskemaan maastorajan yli kolmansien maiden kansalaisia tavoitteena aiheuttaa Suomelle haittaa, aiheuttaa haittaa meidän sisäiselle kansalliselle turvallisuudelle, aiheuttaa haittaa koko Euroopalle, niin me emme ole kädettömiä, vaan meillä on välineet, joilla me voimme pyrkiä estämään tätä haitantekoa. Siis tällaisen viestin haluamme lähettää Moskovaan. Samalla haluamme lähettää viestin lähtömaihin, Jemeniin tai Syyriaan tai Irakiin tai Somaliaan, että Suomen raja ei ole auki ja Venäjälle ei kannata mennä siinä tarkoituksessa, että sieltä olisi helppo Suomen rajan kautta päästä eteenpäin Schengen-alueelle.
Mehän emme tiedä, mitkä kaikki motiivit vaikuttavat Venäjän johtoon, että he ovat ryhtyneet tällaiseen hybridihyökkäykseen Suomea vastaan, mutta me tänä päivänä tiedämme, että kun päätimme näiden raja-asemien sulkemisesta, niin se toimi ennalta estävästi. Sen jälkeen, kun ne suljettiin, ei Venäjä ole puskenut näille suljetuille raja-asemille satoja tai tuhansia turvapaikanhakijoita. Näin voimme sanoa tänään. Voi olla, että huomenna tilanne on jo toinen. Mutta samanlaiseen, samankaltaiseen ennalta estävään vaikutukseen me pyrimme säätämällä tämän rajaturvallisuuslain, ja haluan kiirehtiä hallitusta viimeistelyssä, jotta laki mahdollisimman pian saataisiin eduskuntaan, koska lumet sulavat ja riski maastorajan yli tapahtuvasta Venäjän hybridihyökkäyksestä kasvaa joka päivä.
Tämä lainvalmistelu ja lausuntokierros on luonnollisesti saanut osakseen hyvin paljon arvostelua ennen kaikkea juridiikan asiantuntijoilta ja myös kansalaisjärjestöiltä. Se on ymmärrettävää. Juridiikan asiantuntijoiden tehtävänä — näin he kokevat — on arvioida asiaa ennen kaikkea suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin ja sivuuttaen mahdolliset Suomen kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Sama koskee näitä kansalaisjärjestöjä, joita nyt tarkoitan. Tarkoitan Amnesty Internationalia tai Pakolaisapua tai muita pakolaisten hyväksi toimivia kansalaisjärjestöjä. Myös niiden roolina, ainakin heidän omasta näkökulmastaan, on nimenomaan ajatella näitä henkilöitä, joita tässä hyväksikäytetään, eikä ajatella esimerkiksi sitä haittaa tai riskejä, mikä Suomen kansalliselle turvallisuudelle voisi tällaisesta ilmiöstä seurata.
Mutta mikä on meidän poliittisten päättäjien tehtävä? — Ja nyt tarkoitan poliittisilla päättäjillä sekä hallituspuolueiden kansanedustajia että oppositiopuolueiden kansanedustajia. — Meidän tehtävämme on ajatella asiaa myös Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta. Totta kai Putinille on voitto jo se, jos joutuisimme säätämään lain, jossa joudumme jättämään solmimamme kansainväliset sopimukset vähemmälle huomiolle. Mutta meidän velvollisuutemme on kuitenkin tällainen laki säätää, jos koemme, että me tarvitsemme tällaisen lain työkalupakkiimme, jotta voimme mahdollisimman hyvin tällaisessakin ajateltavissa olevassa tilanteessa varjella Suomen kansallista turvallisuutta, joka on kuitenkin meidän keskeisimpiä — ellei keskeisin — tehtäviä. Näin ollen vetoan kaikkiin kansanedustajiin yli puoluerajojen, että tälle lakihankkeelle annettaisiin tukea.
Olen itse jonkin verran hämmentynyt siitä, että Rajavartiolaitoksen jotkut juristit ovat nähneet, että tällaiseen lakiin liittyisi heidän kannaltaan joitakin ongelmia, kun ei tietäisi, mitä lakia pitäisi soveltaa. Suomen juridiikka ja juridiikan pitkä perinne antavat kyllä heillekin vastauksen: tuoreempi laki menee vanhemman lain edelle, ja erityislaki menee yleisen lain edelle.
Rouva puhemies! Toivon, että tähän lakiin ei nyt viimeistelyvaiheessa porattaisi sellaisia reikiä tai tehtäisi sellaisia pehmennyksiä, jotka vähentävät tämän lain ennalta estävää merkitystä.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Hoskonen.