Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä pääsimmekin jo äänestämään kristillisdemokraattien ja kokoomuksen yhteisestä vastalauseesta, jossa huomautimme siitä, että tämä hallituksen päätös keventää tätä arvonlisäveroa näistä suojatarvikkeista ja myöskin testaustarvikkeista liittyen koronaepidemiaan on syrjivä, kun tässä otetaan huomioon ainoastaan julkisen puolen toimijat ja sen lisäksi kokonaisulkoistuksen tehneet toimijat. Elikkä tässä jostakin kumman syystä hallitus haluaa suosia erityisesti näinä isoja terveysjättejä kunnissa, joissa on tehty kokonaisulkoistus, huolehtia siitä, että tämä arvonlisäverohuojennus koskee nimenomaan näitä toimijoita. Sen sijaan pieniä, yhden kahden henkilön pyörittämiä erilaisia terveysalan ja sosiaalipuolen, vanhustenhoidon tai esimerkiksi kehitysvammapuolen asumispalveluita pyörittäviä yrittäjiä tässä ei haluta ottaa huomioon. 

Ensimmäisessä käsittelyssä tuli esille se, että tietenkin kokonaisuutena tässä on paljon byrokratiaa, sillä se, että tässä laissa edellytetään, että näiden hyödykkeiden tulee olla nimenomaan nyt tähän koronaepidemiaan liittyviä, varmasti sitten itse kussakin yksikössä aiheuttaa sen, että joudutaan kirjanpidollisesti varmasti aika tarkkaan kirjaamaan, mikä suojavaruste on käytetty nyt nimenomaan juuri tähän korona-aikaan liittyen ja mikä on ollut noin yleisesti käytössä, koska nämä ovat kuitenkin valtaosaltaan sentyyppistä välineistöä, mitä käytetään muutoinkin esimerkiksi palvelutaloissa. 

Arvoisa puhemies! Tuossa äänestyksessä totesimme, että hallituspuolueista ei löytynyt tukea tälle esitykselle. Tosiaankin jostain kumman syystä erityisesti nämä kokonaisulkoistuksen tehneet suuret yksityiset terveysjättiyritykset olivat hallituksen suojeluksessa, mutta eivät sitten nämä pienet pk-yritykset, jotka siellä omissa kotikunnissaan pyörittävät näitä sosiaalipalveluita. Yksi sellainen ongelmaryhmä, jonka kohdalla varmasti joudutaan vielä sitten miettimään, ovat sellaiset yhteisyritykset, joissa julkinen puoli, esimerkiksi useampi kunta, omistaa esimerkiksi sen 51 prosenttia, ja sitten siellä saattaa olla se yksityinen puoli sillä 49 prosentilla mukana. Varmaan joudutaan sitten pohtimaan, koskeeko tämä lainsäädäntö tämäntyyppisiä toimijoita ollenkaan tai myöskään osaulkoistuksia kunnissa: kenellä on loppujen lopuksi ollut vastuu näissä tilanteissa näitten varusteiden hankkimisesta.