(1) Valtioneuvoston selvitys koskee Euroopan parlamentin kokoonpanoa vaalikaudelle 2024—2029. Selvityksessä käsitellään myös kysymystä Ahvenanmaan maakunnan edustajasta Euroopan parlamentissa.
(2) Valtioneuvoston selvityksessä tehdään selkoa Ahvenanmaan maakunnan pitkäaikaisesta pyrkimyksestä saada oma Euroopan parlamentin jäsenen paikka. Selvityksen (s. 7) mukaan Ahvenanmaan maakunta katsoo, että sillä tulee olla edustaja Euroopan parlamentissa, koska se on luovuttanut lainsäädäntövaltaa EU:lle siinä missä valtakunta ja muut jäsenvaltiot. Maakunnan mukaan Suomen tulisi toimia siten, että tämä vaatimus voitaisiin nyt täyttää, kun Euroopan parlamentti on tehnyt ehdotuksen Suomelle annettavasta lisäpaikasta. Maakunta vetoaa kantansa tueksi muun muassa valtioneuvoston vuoden 2009 periaatepäätökseen.
(3) Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin tarkastellut kysymystä Ahvenanmaan maakunnan edustajanpaikasta Euroopan parlamentissa. Valiokunta on pitänyt Ahvenanmaan erityisaseman kannalta ymmärrettävänä Ahvenanmaan maakuntapäivien aloitetta vaalilain muuttamisesta niin, että Ahvenanmaan maakunta muodostaisi Euroopan parlamentin vaaleissa oman vaalipiirin, josta parlamenttiin valittaisiin yksi edustaja (PeVM 13/2006 vp, s. 3/I).
(4) Perustuslakivaliokunta on lisäksi arvioinut valtioneuvoston selvitystä Euroopan parlamentin paikkajaosta. Tuolloin valiokunta totesi, että valtioneuvoston kanta pyrkimyksestä vaikuttaa Euroopan parlamenttiin yhden lisäpaikan saamiseksi on perustuslakivaliokunnan mietinnössä 13/2006 vp ilmaistun kannan mukainen siltä osin kuin se perustuu Ahvenanmaan maakunnan erityisasemaan. Tavoitteena oli saada Suomelle Ahvenanmaan erityisasemaan perustuva lisäpaikka, jolloin Suomella olisi yksi paikka enemmän kuin muilla samankokoisina pidettävillä jäsenvaltioilla. Tällainen ratkaisu olisi valiokunnan mukaan omiaan vähentämään niitä ongelmia, jotka suhteellisen vaalitavan vaatimus ja yhtäläisen äänioikeuden periaate asettavat sille, että Ahvenanmaan maakunnasta muodostettaisiin vaalipiiri yhden Euroopan parlamentin edustajan valitsemista varten. Perustuslakivaliokunta kiinnitti toisaalta huomiota siihen, että valtioneuvosto perusteli lisäpaikkatavoitetta myös alenevan suhteellisuuden periaatteella. Tämä oli valiokunnan mukaan Ahvenanmaan erityisasemaan verrattuna erillinen peruste, joka johdonmukaisesti sovellettuna ulottuisi koskemaan myös Suomen kanssa samankokoisina pidettäviä jäsenvaltioita ja puoltaisi näidenkin jäsenvaltioiden paikkamäärän nostamista vastaavalla tavalla. Tällöin lisäpaikan mahdollista osoittamista Ahvenanmaan maakunnalle olisi valiokunnan käsityksen mukaan arvioitava samoista lähtökohdista kuin valiokunnan mietinnössä 13/2006 vp (PeVL 6/2007 vp, s. 2/II).
(5) Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin todennut, että ehdotus Ahvenanmaan maakunnan edustajanpaikasta Euroopan parlamentissa sopii huonosti suhteellisen vaalitavan vaatimukseen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteeseen, vaikka onkin syytä ottaa huomioon Ahvenanmaan osittain oma oikeusjärjestys (PeVM 13/2006 vp, s. 3/I, PeVL 10/2018 vp, s. 3). Valiokunta toistaa tämän käsityksensä. Lisäksi valiokunta korostaa aikaisempaa vastaavasti, että kokonaisuutena arvioiden kysymys Ahvenanmaan edustuksesta Euroopan parlamentissa on viime kädessä poliittista ratkaisua edellyttävä asia (PeVM 13/2006 vp, s. 3/I, PeVL 10/2018 vp, s. 3).
(6) Perustuslakivaliokunta on Ahvenanmaan maakunnan Euroopassa ainutlaatuiseen erityisasemaankin viitaten pitänyt tärkeänä, että keskusteluja maakunnan vaikutusmahdollisuuksista Euroopan parlamentissa jatketaan eurooppalaisella tasolla (PeVM 13/2006 vp, s. 3/I). Valiokunta kiinnittää edelleen huomiota siihen, että nyt käsiteltävässä valtioneuvoston selvityksessäkin mainitaan vuoden 2009 valtioneuvoston periaatepäätös Ahvenanmaan osallistumisesta EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuuksista vaikuttaa niihin (23.4.2009). Lisäksi pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan Ahvenanmaan vaikuttamismahdollisuudet EU-asioissa turvataan Ahvenanmaan itsehallintolain ja EU:n liittymisasiakirjan lisäliitteen mukaisesti.
(7) Perustuslakivaliokunta korostaa sen merkitystä, että esimerkiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 9 a luvun sääntely Ahvenanmaan maakunnan osallistumisesta EU-asioiden käsittelyyn Euroopan unionin asioista on toimivaa myös käytännössä. Valiokunta toistaa kantansa siitä, että Ahvenanmaan maakunnalle on annettava mahdollisuus esittää kantansa mahdollisimman varhaisessa valmisteluvaiheessa ja valmistelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen (ks. myös PeVL 10/2018 vp, s. 3).