Perustelut

Yleistä

Nykytila

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä säädetään opiskeluterveydenhuollosta. Sen 1 momentin mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Yliopistojen ja -ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.

Hallituksen esityksestä (s. 2) käy ilmi, että mainitun säännöksen nojalla Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa korkeakoulupaikkakuntien puolesta lakisääteisiä opiskeluterveydenhuollon palveluita yliopisto-opiskelijoille. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät kuulu YTHS:n toiminnan piiriin, vaan heidän opiskeluterveydenhuoltonsa tuotetaan terveyskeskusten kautta.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos voi suorittaa YTHS:lle kohtuullisen korvauksen sen järjestämän perusterveydenhuollon kustannuksista. Perusterveydenhuollon sisältö on määritelty pykälän 2 momentissa.

Uudistusehdotus

Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan sairausvakuutuslain 13 luvun 11 §:ään lisättäisiin säännös ns. järjestämistapakokeilusta. Sen mukaan edellä selostettua korvausmenettelyä voitaisiin soveltaa myös niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnan tai kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan kuntayhtymän ja YTHS:n terveydenhuoltolain 17 §:n 1 momentin nojalla tekemän sopimuksen perusteella ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä siltä osin kuin kyse on perusterveydenhuollosta.

Kyseessä ei kuitenkaan olisi pysyvä eikä myöskään kattava järjestely vaan kokeilu, joka ajallisesti kestäisi kolme vuotta ja alueellisesti rajoittuisi hallituksen esityksen perustelujen (s. 4) mukaan ainakin tässä vaiheessa Seinäjoelle ja Lappeenrantaan.

Lakiehdotuksen valtiosääntöoikeudellinen arviointi

Yleistä kokeilulainsäädännöstä

Kokeilulainsäädännölle on tyypillistä, että siinä tehdään eroja sääntelyn soveltamisessa esimerkiksi henkilöön liittyvin tai maantieteellisin perustein. Tällöin lakiehdotusta joudutaan arvioimaan erityisesti perustuslain 6 §:n 1 momenttiin sisältyvän yhdenvertaisuussäännöksen kannalta. Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu perusoikeusuudistuksen esitöiden perusteella myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien kansalaisten samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia kansalaisille. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (HE 309/1993 vp, s. 42—43). Perustuslakivaliokunnan käytännössä on vakiintuneesti korostettu, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (ks. esim. PeVL 64/2010 vp, s. 2, PeVL 28/2009 vp, s. 2/II, PeVL 38/2006 vp, s. 2/I, PeVL 1/2006 vp, s. 2/I ja PeVL 59/2002 vp, s. 2/II).

Perustuslakivaliokunta onkin käytännössään hyväksynyt esimerkiksi vapauttamisen työnantajan sosiaaliturvamaksusta eräissä Pohjois-Suomen kunnissa sekä tietyissä saaristokunnissa (ks. PeVL 39/2002 vp). Valiokunnan mielestä lakiehdotus ei varsinkaan kokeilulakina ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen.

Kokeilun sisältö ja toimeenpano

Kuten edeltä on käynyt ilmi, kokeilu koskee ammattikorkeakouluopiskelijoiden perusterveydenhuollon toteuttamistapaa eikä terveydenhuollon sisältöä. Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 7) painotetaankin, että ehdotetulla muutoksella ei ole tarkoitus vaikuttaa opiskelijoille annettavan palvelun sisältöön tai laatuun. Tällaisena lakiehdotuksesta seuraava vaikutus opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen heidän opiskelupaikkakuntansa perusteella jää varsin vähäiseksi eikä ole valtiosääntöoikeudellisesti merkityksellinen.

Valiokunta on kuitenkin aiemmassa käytännössään edellyttänyt, että kokeilualue on määriteltävä suoraan laissa tai toissijaisesti sidottava sen määrittäminen laissa riittävän täsmällisesti säädettyihin kriteereihin (ks. PeVL 39/2002 vp, s. 2/II, PeVL 11/2002 vp, s. 3/II ja PeVL 19/1997 vp, s. 2/II). Tämän vuoksi valiokunta pitää tarpeellisena, että lakiehdotusta täsmennetään tällä tavoin.

Muuta

Lakiteknisenä seikkana perustuslakivaliokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota siihen, että sairausvakuutuslain 13 luvun 11 §:n soveltamisalan laajetessa ehdotetulla tavalla ammattikorkeakouluopiskelijoihin on syytä harkita myös pykäläotsikon tarkistamista.