Perustelut

Lainaehdot ja lainanhoidon maksullisuus

Eräitä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainoja ehdotetaan siirrettäväksi Valtiokonttorin hoidettaviksi. Siirrettäviin lainoihin ja saamisiin sovelletaan 1. lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin niitä säännöksiä, määräyksiä ja sopimusehtoja, jotka olivat voimassa ehdotetun lain voimaan tullessa. Saman pykälän 2 momentin nojalla velan ehtoja on mahdollista lailla muuttaa sen mukaan kuin 1 §:ssä tarkoitetussa lainsäädännössä säädetään tai siten kuin se lailla muutoin on mahdollista. Lakitekstistä ja sen perusteluista saa sen käsityksen, että lailla olisi jälkikäteen mahdollista muuttaa lähinnä korkotason yhtenäistämisen vuoksi lainojen tai saamisten korkoja sekä viivästyskorkoja.

Sääntelyä on arvioitava omaisuudensuojan kannalta. Perustuslain 15 §:n mukainen omaisuudensuoja turvaa myös sopimussuhteiden pysyvyyttä, joskaan kielto puuttua taannehtivasti sopimussuhteiden koskemattomuuteen ei ole muodostunut perustuslakivaliokunnan käytännössä ehdottomaksi (PeVL 37/2004 vp, s. 3/I, PeVL 27/2004 vp, s. 4/I, PeVL 21/2004 vp, s. 3/I). Varallisuusoikeudellisten oikeustoimien pysyvyyden suojan taustalla on ajatus oikeussubjektien perusteltujen odotusten suojaamisesta taloudellisissa asioissa. Perusteltujen odotusten suojaan on valiokunnan käytännössä katsottu kuuluvan oikeus luottaa sopimussuhteen kannalta olennaisia oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelevän lainsäädännön pysyvyyteen niin, että tällaisia seikkoja ei voida säännellä tavalla, joka kohtuuttomasti heikentäisi sopimusosapuolten oikeusasemaa (PeVL 56/2005 vp, s. 2/I, PeVL 21/2004 vp, s. 3/I).

Tällaista omaisuudensuojaan puuttuvaa sääntelyä on arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta. Korkotason yhtenäistämistä on sinänsä pidettävä hyväksyttävänä syynä puuttua sopimusehtoihin. Merkitystä on kuitenkin sillä, millä tavalla sääntely vaikuttaa velallisen taloudelliseen asemaan (PeVL 25/2005 vp, s. 3/I). Koska lakiehdotuksen 19 ja 20 §:n mukaan lainoista ja saamisista johtuvat korot ja viivästyskorot pääasiassa laskisivat, olisi sillä vain positiivinen vaikutus velallisen asemaan. Näin ollen ehdotuksen mukainen korkotason muuttaminen ei ole omaisuudensuojan kannalta ongelmallinen.

Valtiokonttori voi 1. lakiehdotuksen 23 §:n nojalla periä velalliselta velan hoidosta maksun. Maksun tarkka määrä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Saman pykälän 2 momentissa luetellaan lait, joihin perustuvat lainan tai valtion saatavan hoidon suoritteet ovat velalliselle maksuttomia. Maksuttomuuden taustalla on lakiehdotuksen perustelujen mukaan elinkeinon turvaaminen tai sosiaaliset syyt.

Maksun keskeinen määräytymisperuste on omakustannusarvo eli suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaava maksu, mikä ilmenee laista. Sääntely täyttää perustuslakivaliokunnan mielestä lailla säätämisen edellytyksen, vaikka maksun tarkka määrä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Käytännössä vuotuiset hoitomaksut lainaa kohden olisivat noin 10 euroa, joten velalliselle aiheutuvat kustannukset jäisivät verrattain vähäisiksi. Kun lisäksi elinkeinon turvaamiseksi tai sosiaalisten syiden perusteella hoitomaksua ei perittäisi kaikkiaan kahdeksaan ehdotuksen 23 §:n 2 momentissa mainittuun lakiin perustuvien lainojen ja saatavien osalta, ei perustuslakivaliokunta pidä ehdotettua velan tai saatavan hoitomaksua suhteellisuusvaatimuksen kannalta ongelmallisena. Sääntely ei muutoinkaan merkitse velallisen oikeusasemaan olennaisia tai odottamattomia muutoksia, jotka valiokunnan mielestä oleellisesti loukkaisivat heidän oikeutettuja odotuksiaan ja luottamuksensuojaansa.

Asetuksenantovaltuudet

Maksuhelpotuksen päättävästä viranomaisesta säädettäisiin 1. lakiehdotuksen 13 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella. Esityksen perustelujen mukaan ko. viranomainen olisi työvoima- ja elinkeinokeskus. Perustuslain 2 §:n 3 momentin ja 21 §:n 1 momentin perusteella toimivaltainen viranomainen tulee ilmetä laista. Perustuslakivaliokunta on käytännössään pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti (PeVL 18/2004 vp, s. 2/I, PeVL 47/2001 vp, s. 3/II, PeVL 21/2001 vp, s. 4/I). Valiokunnan mielestä säännöstä on asianmukaista täsmentää tältä osin.

Mainitun lakiehdotuksen 13 §:n 3 momentin mukaan menettelystä maksuhelpotuksia myönnettäessä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Samoin valtioneuvoston asetuksella voidaan eräin edellytyksin säätää myös kerralla myönnettävän maksuhelpotuksen määrästä ja tavasta. Näyttäisi siltä, että maksuhelpotusten hakemisesta ja myöntämisestä ei laissa ole lainkaan säännöksiä. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan kuitenkin säätää laissa. Sääntelyä tulee perustuslakivaliokunnan arvion mukaan tältä osin täsmentää.

Lain voimaantulo

Lakiesityksen 1. lakiehdotuksen 27 §:n 1 momentin mukaan lain 19 ja 20 § tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Perustuslain 79 §:n 3 momentin perusteella laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Perustuslain esitöiden mukaan erityinen syy voi olla esimerkiksi silloin, kun suuren lainsäädäntökokonaisuuden eri osien on tultava voimaan samana ajankohtana eikä tuota ajankohtaa ole lakia säädettäessä tarkoituksenmukaista tai mahdollista vielä vahvistaa (HE 1/1998 vp, s. 130/II). Erityisenä syynä on perustuslakivaliokunnan käytännössä pidetty myös lain voimaantuloajankohdan sidonnaisuutta Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Euroopan unionin lainsäädännön voimaantuloon (PeVL 18/2006 vp, s. 5, PeVL 7/2005 vp, s. 11/II, PeVL 2/2005 vp, s. 2—3, PeVL 14/2004 vp, s. 5, PeVL 1/2004 vp, s. 4/II). Lakiehdotuksen perustelujen mukaan korkojen alentamisen ja varsinkin viivästyskorkojen osalta ehdotettu muutos toimitetaan Euroopan yhteisöjen komission arvioitavaksi ennen voimaantuloa. Valiokunnan näkemyksen mukaan sääntelylle on olemassa perustuslain 79 §:n 3 momentin mukainen erityinen syy.