Arvioinnin lähtökohtia
(1) Valtioneuvoston kirjelmä koskee komission ehdotusta niin sanotuksi kybersolidaarisuusasetukseksi sekä ehdotusta kyberturvallisuusasetuksen muuttamisesta. Kybersolidaarisuussäädösehdotuksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä kyberhäiriöiden havainnointia, tilannekuvaa sekä kyvykkyyttä vastata kyberhäiriöihin. Toisena tavoitteena on vahvistaa kriittisten toimijoiden valmiuksia koko EU:ssa ja vahvistaa solidaarisuutta kehittämällä yhteisiä toimintavalmiuksia merkittävien tai laajamittaisten kyberturvallisuuspoikkeamien varalle, mukaan lukien tarjoamalla kyberhäiriötilanteiden hallintaan liittyvää tukea kolmansille maille. Kyberturvallisuusasetukseen ehdotetuilla muutoksilla lisättäisiin tietoturvapalveluntarjoajat kyberturvallisuusasetuksen soveltamisalaan.
(2) Perustuslain 96 §:n 1 momentin mukaan eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Perustuslain 96 §:ssä olevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa kaikkien niiden Euroopan unionissa tehtävien päätösten valmisteluun, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi Euroopan unionin jäsen (ks. SuVL 3/1995 vp ja PeVL 20/1996 vp).
(3) Nyt käsiteltävässä valtioneuvoston kirjelmässä tehdään asianmukaisesti selkoa ehdotuksen yleisistä tavoitteista ja tarkemmasta sisällöstä. Kirjelmässä selvitetään ja arvioidaan monipuolisesti asetusehdotusten oikeusperustaa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista samoin kuin asetusehdotuksiin liittyviä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta relevantteja näkökohtia. Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotusten tavoitteisiin.
(4) Valtioneuvosto on antanut 96 §:n 2 momentin mukaisen kirjelmän eduskunnalle 6.7.2023. Ehdotusta koskevien toissijaisuusmuistutusten määräaika on ollut 21.7.2023, minkä takia eduskunnalle on jäänyt tosiasiassa verraten niukasti aikaa toissijaisuusvalvonnan suorittamiseen. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota eduskunnan riittävään ja ajantasaiseen informoimiseen perustuslain mukaisella menettelyllä käsillä olevan asetusehdotuksen jatkovalmistelussa.
Oikeusperusta
(5) Oikeusperustan arviointi ei kuulu perustuslakivaliokunnalle perustuslaissa osoitettuihin tehtäviin. Oikeusperustan asianmukaisuus on EU-oikeudellinen kysymys, jonka ratkaisee viime kädessä EU-tuomioistuin (ks. esim. PeVL 47/2022 vp, kappale 15). Valiokunta on pitänyt kuitenkin tärkeänä, että unionilainsäädäntöä kehitetään ensisijaisesti perussopimusten puitteissa (ks. esim. PeVL 61/2016 vp).
(6) Kybersolidaarisuussäädösehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173(3) ja 322(1)(a) artikla. Unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat SEUT 173 artiklan mukaan siitä, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan. Valtioneuvosto katsoo kirjelmässä (s. 10), ettei SEUT 173 artikla vaikuta asianmukaiselta oikeusperustalta kyberturvallisuuden eurooppalaiselle suojakilvelle eikä kyberturvallisuuspoikkeamien jälkitarkastelumekanismille, ellei sääntelyn yhteyttä teollisuuteen ja lainsäädännön lähentämiseen selkeytetä.
(7) Perustuslakivaliokunnan mielestä asian perustuslainmukaisuuden arviointia vaikeuttaa merkittävästi tässä vaiheessa se, että asetusehdotusten vaikutusarvioinnit puuttuvat ja ehdotettua sääntelyä voi pitää monin kohdin varsin monimutkaisena, avoimena ja epäselvänä. Valiokunta painottaa erityisesti tarvetta selvittää ja arvioida asetusehdotuksen suhdetta kansalliseen turvallisuuteen, joka kuuluu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulle.
(8) Perustuslakivaliokunta korostaa tarvetta varmistua jatkovalmistelussa kybersolidaarisuusasetuksen oikeusperustan asianmukaisuudesta. Valiokunta kiinnittää huomiota unionin perussopimusten keskeisyyteen ja korostaa sitä, ettei johdetun oikeuden säännöksiin sisällytetä jäsenvaltioille perussopimuksissa määriteltyihin velvoitteisiin nähden merkittäviä uusia menettelyjä tai muitakaan sellaisia elementtejä, joita ei olisi jo hyväksytty perussopimusten voimaansaattamisen yhteydessä (ks. PeVL 12/2018 vp, s. 3, PeVL 49/2010 vp, s. 4/II ja PeVL 46/1996 vp, s. 2/II).
Tietojenvaihto
(9) Valtioneuvoston kirjelmän (s. 17) mukaan kyberturvallisuuden eurooppalaiseen suojakilpeen sekä rajojen yli toimivaan turvaoperaatiokeskukseen sisältyy laajaa tietojenvaihtoa eikä esimerkiksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3, 7 ja 20 kohdan mukaista salassa pidettävää tietoa, henkilötietoa tai sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitettuja sähköisen viestinnän välitystietoja ole rajattu tietojenvaihdon ulkopuolelle. Kyberturvallisuuden eurooppalaisen suojakilven puitteissa tapahtuvaa tietojenvaihtoa ei ole asetusluonnoksessa tarkemmin määritelty. Sen sijaan isännöintiyhteenliittymän jäsenet vaihtavat keskenään "asiaankuuluvia tietoja", ja vaihdettavat tiedot ja tietojenvaihdon tarkoitus olisi määritelty asetuksessa.
(10) Perustuslakivaliokunta on korostanut, että Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet ovat merkityksellisiä myös EU-sääntelyä valmisteltaessa (esim. PeVL 16/2022 vp, kappale 6, PeVL 20/2021 vp, kappale 11, PeVL 15/2017 vp, s. 4 ja PeVL 9/2017 vp, s. 5—6 ja niissä viitatut lausunnot). Valiokunta on pitänyt selvänä, että Suomen perustuslain tulee ohjata valtioneuvoston kannanmuodostusta EU-lainsäädännön valmistelussa (PeVL 16/2022 vp, kappale 6, PeVL 20/2017 vp, s. 6).
(11) Perustuslakivaliokunta korostaa jatkovalmistelun kannalta tarvetta arvioida huolellisesti sääntelyn suhdetta perustuslain 10 §:ään sekä varmistua sääntelyn yhteensopivuudesta kyseisen säännöksen ja sitä koskevan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön kanssa (ks. esim. PeVL 4/2021 vp, kappale 4) ottaen huomioon myös luottamuksellisen viestin salaisuuden. Huomiota on syytä kiinnittää myös luovutettavien tietojen käyttötarkoituksen asianmukaiseen määrittelyyn. Valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin yleisemminkin tarvetta selkeyttää, missä määrin asetus velvoittaisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjen tietojen luovuttamiseen myös muiden kuin yksityiselämän suojan piiriin kuuluvien tietojen osalta.
Lainalaisuusperiaate ja julkisen hallintotehtävän siirtäminen
(12) Valtioneuvosto tuo kirjelmässä (s. 16) esiin, että kyberturvallisuuden eurooppalaisen suojakilven toiminta vaikuttaisi perustuvan pitkälti sopimuksiin yhtäältä jäsenvaltioiden kesken sekä toisaalta jäsenvaltioiden yhteenliittymien ja unionin elinten kesken. Tältä osin valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että rajojen yli toimivaa turvaoperaatiokeskusta luonnehditaan "usean maan kattavaksi foorumiksi" sekä "koordinoiduksi verkostorakenteeksi". Rajojen yli toimiva turvaoperaatiokeskus perustuisi sopimukseen (isännöintiyhteenliittymä), jonka kansalliset turvaoperaatiokeskukset ovat tehneet.
(13) Perustuslakivaliokunnan mukaan viranomaisten yhteistoimintasopimuksia on arvioitava perustuslain 2 §:n 3 momentin kannalta. Perustuslakivaliokunta ei esimerkiksi ole pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti asianmukaisena, että viranomaisen yksityisiin kohdistuvaa julkista valtaa sisältävä toimivalta voisi rajoitetulta osiltakaan pohjautua viranomaisten väliseen sopimukseen. (PeVL 19/2005 vp, s. 8/I.) Perustuslakivaliokunnan mielestä asetusehdotuksen sääntely voi olla ongelmallista perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetyn hallinnon lainalaisuusperiaatteen kanssa, jos kansallisen turvaoperaatiokeskuksen toimivalta perustuisi yksinomaan sopimusperusteisiin järjestelyihin.
(14) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös asetusehdotuksen johdannon 21 kohdassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan kyberturvallisuuden hallinnoinnille olisi kehitettävä asteittain omat käytännöt ja standardit, jotka mahdollistavat kyberpuolustusyhteisön kanssa tehtävän yhteistyön, mukaan lukien turvallisuustutkinnat ja edellytykset. Valiokunta muistuttaa, että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin, eikä omia käytäntöjä ja standardeja voi pitää riittävänä julkisen vallan käytön perustana.
(15) Ehdotettu kyberturvallisuuden eurooppalainen suojakilpi rakentuu kansallisten turvaoperaatiokeskusten päälle. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä niitä vähintään yksi. Kansallisen turvaoperaatiokeskuksen tulee olla julkisoikeudellinen laitos. Valtioneuvosto katsoo toimittamassaan kirjelmässä (s. 16), että kansallisen turvaoperaatiokeskuksen toimiminen eräänlaisena solmukohtana voisi tehdä tehtävästä julkisen hallintotehtävän. Kirjelmän mukaan komission ehdotuksen perusteella ei voida myöskään täysin poissulkea sitä, ettei tehtävään sisältyisi perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua merkittävää julkisen vallan käyttöä.
(16) Perustuslakivaliokunta yhtyy arvioon. Asetusehdotuksen sääntely on tältä osin erittäin epäselvää, ja sitä on syytä täsmentää ja selkeyttää olennaisesti. Valiokunta korostaa lisäksi tarvetta asianmukaisille vaikutusarvioinneille ehdotusten kansallisista vaikutuksista, jotta voidaan varmistua ehdotusten suhteellisuusperiaatteen mukaisuudesta.
(17) Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan sääntely on kuitenkin valmistelun aikana jo osin muuttunut ja täsmentynyt kirjelmässä esiin nostettujen kysymysten osalta. Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston on syytä jatkovalmistelussa varmistua sääntelyyn sisältyvästä riittävästä liikkumavarasta ja yhteensopivuudesta perustuslain 2 §:n 3 momentin ja 124 §:n sääntelyn kanssa.